Eli tätä ompi voitu jo kysästä aikasemmin.Anyway miehet ;onko käynyt niin,että naisenne on tullut raskaaksi ja sinä haluaisit pitää vauvan mutta naisenne ei ole.Ja nainen tehnyt päätöksen ja mennyt aborttiin.Miltä tuntunut?onko suhde jatkunut?
Miehet?
Miltä tuntuu?
151614
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
mutta suhde loppuu.
Ja jos asiat onkin toisinpäin, eli nainen haluu pitää lapsen mut mies ei, ni kenkää tulee joka tapaukses jos ei tee niinkuin mies haluu!
Lapsellista touhua!
on. yhteisistä asioista puhutaa ja päätetää yhessä....jos puhumatta tekee abortin ni suksikoo kuuseen yhteisestä elämästä.
kuka on sanonut että puhumatta asiasta on abortin tehnyt? Ja vaikka asiasta puhutaankin ja ollaan molemmat eriä mieltä, niin onko edessä aina ero?
Jos nainen haluu tehdä abortin mut mies ei niin ero on edessä...
Jos mies haluu abortin mut nainen haluu pitää niin ero edessä...
Aikasta omituinen ajatusmaailma!
"jos puhumatta tekee abortin ni suksikoo kuuseen yhteisestä elämästä"
eli, naisen tulisi tehdä niinkuin mies haluaa?
"eli, naisen tulisi tehdä niinkuin mies haluaa?"
Valitettavasti nykylaki lähtee naisesta joka tapauksessa. Oikeudet on naisella, ja miehellä pelkät velvollisuudet.
Nainen voi yksinpäätöksellä irtisanoutua vahinkoraskaudesta joka ei jostain syystä sovi siihen elämänhetkeen...Olkoot syy sitten taloudellinen, opiskelu kesken tai vaikka vain se, ettei ole suunnitellut / halunnut vielä vanhemmaksi. Missä miehen nämä oikeudet on? Missä miehen ehdottomat oikeudet tehdä elämällään ja vanhemmuudellaan kuten haluaa? (kuten naisella on)
että nainen joutuu synnyttämään. Näiden kommenttien perusteella kukaan ei olis aborttia koskaan näköjään tehny, jos mies sen homman hoitais.
kanssa huomannut, että aborttia vastustavat tällä palstalla liputtavat sen puolesta, että miehet saisi myös osallistua päätöksentekoon. Huh huh, sanon vaan. Aborttien määrä varmasti kolmin-tai nelinkertaistuisi, jos miehen mielipiteen mukaan pitäisi päättää!
Omassa tuttava- ja ystäväpiirissäni kaikki vahinkolapset (teini-ikäisistä keski-ikäisiin naisiin) ovat syntyneet isien vastustuksesta huolimatta. Tiedän kaksi teiniä, jotka saivat lapset, vaikka nuoret teini-isät oli kiihkeästi vastaan. Kummankin nuoren parin suhde rikkoutui raskauden tähden, vaikkakaan ei ihan heti vaan vasta vauvan synnyttyä. Tiedän yhden reilu parikymppisen miehen, joka katkaisi kokonaan välit tyttöön tämän päättäessä pitää lapsen, jota mies ei halunnut. Mies näki lapsensa ekan kerran tämän ollessa jo muutaman vuoden vanha. Keski-ikäinen nainen sai lapsen uudelle miesystävälleen (aikuinen työssäkäyvä mies), mutta mies oli synnytyksen aikaan jo häipännyt kuvioista -nainen kun ei ollut halunnut tehdä aborttia. Mies "ei enää siihen rumbaan halunnut lähteä."
Näitä tarinoita on ihan loputtomiin. Jopa mies, suunnitellut vauvaa vaimonsa kanssa, saattaa raskauden alussa muuttaa mieltään. Näitäkin tarnoita on tarpeeksi. Joo, siis ei ikinä miehelle oikeutta päättää tästä asiasta!
"kanssa huomannut, että aborttia vastustavat tällä palstalla liputtavat sen puolesta, että miehet saisi myös osallistua päätöksentekoon. Huh huh, sanon vaan. Aborttien määrä varmasti kolmin-tai nelinkertaistuisi, jos miehen mielipiteen mukaan pitäisi päättää! "
Pitäkööt naiset sen miehen puolelta ei-halutun lapsen, kunhan se päätös ei velvoita miestä mihinkään. (tähän naiset yleensä sanoo, että onhan se lapsi miehenkin)
Ei-toivottu lapsi kun ei velvoita naista mihinkään, nainen kun tekee abortin sitten (koska silloin yht´äkkiä kyseessä onkin päätös joka koskee naisen elämää ja kehoa... silloin lapsi ei olekaan miehen?!)
..ja sillä sipuli. Naisella on päätösvalta. Tätä asiaa vain ei pysty mitenkään muuttamaan. Taivaan kiitos siitä. Et kai voi väittää ettetkö itsekin uskoisi siihen, että aborttien määrä kasvaisi jos miehen mielipide merkitsisi..
vaikean päätöksen ja suhde jatkuu...minusta lapsi on molempien kasvatettava joten vastuukin kuuluu siitä päätöksestä molemmille..
mieheni halusi näin myös koska ei olllut valmis panostamaan lapseen ja kyse oli pitkälti muustakin lapsessa joita en tässä henk.koht. syistä viitsi sanoa...
Yhteinen päätös...??? Tuskin siitä sentään oli kyse tuossa AP:n jutussa.
keskustella miehenkin kanssa..päätös on hyvä tehdä yhdessä kun kerran yhdessä se lapsi on saatettu alkuunkin. :) Ja silloin on myös naisen helpompi käsitellä asiaa oli päätös sitten kummin vaan.
Toki tilanteet voivat olla erilaisia.
Se että jos olisin tehnyt päätöksen keskeytykseen vastoin mieheni päätöstä tuskin hän olisi jatkanut suhdetta ylipäätäänkään jos lapsia on halunnut jo aiemminkin...yksi tuttuni erosi kesällä koska mies haluaa lapsia nainen ei..abortista ei ollut kyse vaan tulevaisuuden toiveet oli erilaiset.
Jos nainen surmaa yhteisen lapsen ja vielä vastoin isän tahtoa, niin suhde on varmasti lopussa. Sellaisen asian ylitse ei pääse, vaikka muuten kiintymystä olisikin.
Aina kun näkisit naisesi, näkisit tämän teon ja tuntisit lapsesi muiston.
olen ollut käsityksessä, että jos ihmisillä on noin eriävät mielipiteet noinkin tärkeistä asioista, niin suhde on automaattisesti tuhoon tuomittu. Ensinnäkään suhteen ei olisi pitänyt alkaakaan, jos ihmisten tavoitteet ovat noin erilaisia.
Meilläkin mies metsästää, ei harrasta metsässä liikkumisen lisäksi muuta liikuntaa, on työnarkomaani, ei kiinnostu opiskeluista, maailman tapahtumista jne. Itse olen terveysintoilija, kasvissyöjä, harrastustoiminta on minulle elinehto, opiskelen jatkuvasti ja mielestäni työelämä on vain esteenä itseni toteuttamiselle. Nämäkin pienet eroavaisuudet vielä suhde kestää, mutta ei sellaista jos oltaisiin eri mieltä lapsien hankkimisesta...
.........ja ikää oli