eli sosiaaliturva ei enää maksa lainsäädännön edellyttämiä menoja ihmisille vaan eväävät tukia jotka kuuluisivat lainsäädännönperusteella täysimääräisenä asiakkaalle.Siitä seuraava askel on että sosiaali toimi ohjaa tuon onnettoman tukien hakijan seurakuntien diakoniatyölle.Mielestäni asia on niin että kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimi on velvollinen valtiolta saamansa rahoituksen perusteella järjestämään kattavan sosiaalisen tuen mukaan lukien toimeentulotuen asukkailleen.
Kuntahan voi valtion antaman rahan tärvätä vaikkapa urheiluhalliin tai kunnan isien virkistyskotiin.Valtio edellyttää että sosiaalitoimi toimii ja siihen on varat otettu budjetista.
Eli kunta tärvää rahansa mihin sattuu ja ja ohjaa asiakkaansa kirkon tukien piiriin.
Mielestäni kunnan on oltava vastuullinen kuntalaisistaan kun siihen kerran on varat annettu!!!
Eikä se voi työntää toimeentulotuki asiakkaitaan pois hakemaan saamattomia toimeentulotukia kirkolta joka on kunnasta erillinen instituutio.
Hävetkää kunnat ja kaupungin johtajat!!!
Kuntahan voi valtion antaman rahan tärvätä vaikkapa urheiluhalliin tai kunnan isien virkistyskotiin.Valtio edellyttää että sosiaalitoimi toimii ja siihen on varat otettu budjetista.
Eli kunta tärvää rahansa mihin sattuu ja ja ohjaa asiakkaansa kirkon tukien piiriin.
Mielestäni kunnan on oltava vastuullinen kuntalaisistaan kun siihen kerran on varat annettu!!!
Eikä se voi työntää toimeentulotuki asiakkaitaan pois hakemaan saamattomia toimeentulotukia kirkolta joka on kunnasta erillinen instituutio.
Hävetkää kunnat ja kaupungin johtajat!!!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ihan asiaa puhut!
sidottu niin sanottuun provisiosysteemiin?
Erään kaupungin työntekijä sanoi että jos minä teen päätöksen harkinnanvaraisesta tuesta johon muut työntekijät eivät palaverissa yhdy niin se otetaan työntekijän palkasta pois.Näin oli vihjailtu epäsuorasti tälle sosiaalityöntekijälle.
Hämmästyttävääjohtamista sosiaalitoimessa!!!
Eli sosiaalijohtaja on vastuussa menoista tulosvastuullisesti joka taasen sysätään työntekijän hartioille ja kaikki siis kunnan/kaupungin johtoportaan tärväämisen takia!
Törkeää lain rikkomista! Johtajat lainsäädäntö kunniaan ja rahat oikeaan tarkoitukseen eikä elinkeinoelämän tukemiseen.Ahne ja helpolla pääsevä kunnan ja kaupunginjohtaja joka hallitsee paikkaa jossa on suurtyöttömyyys luulee näin pääsevänsä helpolla...mutta mutta sitten se puolisuuri firma kuitenkin tekee konkan tai siirtää tuotantonsa ja tappio on kunnalle kaksinkertainen.Ja köyhät on nöyränä soppalan luukulla entistäkin kyykymmässä!
Äänestäkää vain niitä pissapäitä kaupunkinne johtoon!
mene töihin !
saat minun velkani, nälkäni ja köyhyyteni!
Mielelläni istun tantan pallilla tosin sillä erolla että en riistäisi ihmisiltä sitäkään viimeistä johon heillä on lakisääteinen oikeus!
En ...en minä häpeä koska työtä minä en pelkää..en minkäänlaista enkä tanttoja..ja jos paperityölläkin saa jotain aikaan niin teen sen ilomielin valitusprosessien kautta.
Jaa töitä olen tehnyt ja ihan toisenlaistakin kuin istunut perseelläni ja hankkinut peräpukamia..ihan raavasta työtä on tullut tehtyä aina kun on ollut tarjolla...ja ihan vaikka vieraalta alaltakin!
Joten häpeä vaan itse!Mutta tunnetusti k...päisellä virkamiehellä tunnetusti ei ole häpeän tunnetta.
..valtionrahoitusta sosiaalitoimen kustannuksiin.
Eli kustannukset maksetaan kunkin kunnan/kaupungin omista verotuloista. Siten ei liene ihmekään, että halutaan rajoittaa rahanjakoa kaikenlaisille pummeille. Nuo sosiaalitoimen rahat kun tuntuvat vähän henkilökohtaisemmilta, kuin könttäsummina tulevat valtionavustukset.
Siksi onkin hyvä, että kunnissa tosiaan rakennetaan kirjastoja ja uimahalleja, jotta myös TYÖSSÄKÄYVÄ porukka voi nauttia työnsä hedelmistä. Eikä kaikkea jaeta kotona luumuilevalle porukalle.
Jonka kunta ja kaupunki jakaa haluamallaan tavalla!
Äläkä jauha paskaa kun et tiedä!
ja joka lusmuaa jouten kahvilla ja tupakilla ja nostaa palkkaa ilman työtä!
http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/sostu/sosme/index.htx
Sosiaalimenot ja niiden rahoitus
24.11.2005
Sosiaalimenot koostuvat pääosin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista sekä eläke-, sairaus- ja työttömyysturvamenoista.
Sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta on alle EU-maiden keskitason. Henkeä kohden laskien Suomen ostovoimakorjatut sosiaalimenot ovat EU-maiden alhaisimpia. Sosiaalimenot olivat noin 27 prosenttia bkt:sta vuonna 2003.
Kaikista sosiaalimenoista (38,5 miljardia euroa vuonna 2003) rahoitetaan valtion talousarvion kautta noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön osuus sosiaalimenojen rahoituksesta on viidennes, koska osa menoista rahoitetaan muiden ministeriöiden, kuten työministeriön kautta. Loput kaksikolmasosaa rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä sosiaaliturvarahastojen korko- ja pääomatuloin.
Kansantalouden elpyminen on vähentänyt 1990-luvun puolivälin jälkeen eniten työttömyysturvaa ja toimeentulotukea saavien lukumääriä. Eläkkeensaajien kokonaismäärä on kasvanut sen sijaan tasaisesti koko viime vuosikymmenen ajan. Väestön ikääntyminen - etenkin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen - lisää eläkemenoihin kohdistuvia paineita myös jatkossa.
Vanhusten osuus kolmannes sosiaalimenoista
Lähes kolmannes sosiaalimenoista kohdistuu vanhuuteen. Toiseksi suurin menokohde on sairaus ja terveys. Yhdessä nämä menoerät muodostavat yli puolet kaikista sosiaalimenoista. Osuus kohoaa edelleen tulevina vuosina. Työttömyysmenojen osuus pysyttelee lähivuosina 10 prosentissa. Lapsiperheiden osuus laskee hieman nykyisestä 12 prosentista. Toimintarajoitteisuusmenojen osuus on noin 13 prosenttia.
Tulonsiirtojen osuus sosiaalimenoista kasvoi viime vuosikymmenen aikana. Taloudellisen tilanteen kohentuminen ja työttömyyden vähentyminen käänsivät vähitellen toimeentuloturvaetuuksien tarpeen laskuun.
Työnantajien maksuilla rahoitetaan sosiaaliturvasta noin 40 prosenttia ja työntekijöiden maksuilla runsaat 10 prosenttia. Valtio rahoitti sosiaaliturvasta lähes 25 prosenttia ja kunnat 20 prosenttia. Loput runsaat 5 prosenttia katettiin sosiaaliturvarahastojen tuotoilla.
Kunnilla on keskeinen asema sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa ja rahoittamisessa. Vuonna 2003 kunnat rahoittivat noin 65 prosenttia sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista. Valtionosuuksilla katettiin menoista noin 25 prosenttia ja asiakasmaksuilla rahoitetaan loput kymmenen prosenttia. Vuoden 2003 jälkeen on valtion rahoittamaa osuutta nostettu.
EU- ja ETA- maat käyttävät sosiaalimenojen laskentaan yhteistä ESSPROS-luokitusta.
Sosiaalimenot 2000-2003 ja ennuste 2004-2006Sosiaalimenot 2000-2003 ja ennuste 2004-2006
Suomen terveydenhuollon kokonaismenot 2000-2006Suomen terveydenhuollon kokonaismenot 2000-2006
Sosiaaliturvan suunta 2004Sosiaaliturvan suunta 2004
Lisää tietoa:
Sosiaalimenot 1980-2003 (Stakes)
Suomen kansalalinen eläkestrategiaraportti 2005 (Työryhmämuistioita 2005:11, pdf)
SOMERA-toimikunnan mietintö (Komiteanmietintö 2002:4)
Sosiaalimenojen kehitys, SOMERA-toimikunnan taustaraportti (Julkaisuja 2002:21)
Sosiaali- ja terveyskertomus 2002 (Julkaisuja 2002:11)
Eurostat - EU:n tilastovirasto
MISSOC - EU-maiden sosiaaliturvajärjestelmien kuvaus
Nososko - Pohjoismaiden sosiaalitilastokomitea
Nomesko - Pohjoismainen terveystilastokomitea
Stakes > Tilastot ja rekisterit
prosentuaalisesti tuestaan kuin olevinaan ahkeroiva työssäkäyvä palkastaan.
Kun olet työssä niin anna muillekkin mahdollisuus työhön jää virkavapaalle tai vuorottele tai ota loparit niin minäkin saan töitä!
työtön joka on vailla työtä kehitysalue kunnassa/kaupungissa josta köyhyyden takia ei ole ulospääsyä eikä työtä saa kun sitä ei ole kunnalla/kaupungilla tarjota...vaiko kunnanisä joka livertelee valheita puheissaan asioiden paranemisesta ja nostaa kunnon palkkaa?
Kuinkahan paljon valtion/kuntien hallinnossa olisi pomoja töissä jos palkka olisi sama kuin duunareilla
tai se olisi kohtuullinen ja kiinteytetty ilman kokous ym. paska lisiä?
Veikkaan että todellisia asioitten ajajia ei olisi sillä sektorilla paljoakaan töissä..jokseenkin olisivat omistautuneita asioille ilman parempaa palkkatasoa.Ei kukaan urheiluseuran puheenjohtajana toiminut pelle jolla on vaikka merkonomin tutkinto ansaitse parempaa palkkaa kun ei ole korkeasti koulutettukaan varsinkin jos ei ole tieto taitoa eikä osaamista hallinnosta ynnä muusta!Se on eri asia hoitaa kunnan ja kaupungin asioita kun johtaa pientä sukkakauppaa ja vapaaaikana nappulaliigaa...
Työttömien veronmaksu ei hyödytä ketään. Ylipäätään ihmettelen, että miksi päivärahoista ylipäätään maksetaan "veroja". Yhtä hyvin voisi antaa saman rahan "verolla" jo valmiiksi vähennettynä.
Jos minä annan kaverille satasen ja kaveri palauttaa siitä mulle 20 euroa, niin olen silloin antanut 80 euroa.
Jos työttömän tuen maksaa sama taho jolle "vero" maksetaan, niin ketä tuo työttömän suurella vaivalla ;) maksama vero hyödyttää?
Työttömyysturvan maksaa valtio ja työttömän verot menee kunnalis- ja kirkollisveroihin (jos kuuluu kirkkoon) ja sairausvakuutusmaksuun.
Onhan se vähän turhaa byrokratiaa tollanen ja työllistää byrkokraatteja ja kaikenlaisia paperinpyörittäjiä joiden palkat maksetaan verorahoista, eli heilläkin sama juttu niin kuin kaikilla julkisen sektorin työntekijöillä.
Tällainen paperinpyörittely ja kaikkien "työtön, työtön, työtön..."-lappujen käsittely ja lähettely se vasta maksaakin. Samoin työvoimatoimisto on ihan turha laitos joka kuluttaa kohttuuttomasti yhteiskunnan resursseja ja luo suojatyöpaikkoja sellaisille tumpeloille jotka ei pärjää vapailla työmarkkinoilla.
Pahimmasta päästä oli se sitten työtön tai akateemisessa suojatyöpaikassa niin loisii sekin ja kuluttaa!