UPM:n henkilövähennyksistä ja muista leikkauksista:
Ensinnäkin, turha paperityöläisiä tästä koko kriisistä on syyttää. Kukaan ei voi tietää millaista työ paperitehtaassa on, ellei siellä itse ole konetta pyörittänyt.
Jatkuva meteli, epäsäännölliset työajat, ylityöt (joita lähes jokainen tekee) ja Paperiliiton omia ei jätetä -politiikka pitää palkat korkeammalla, kuin monilla muilla aloilla. Turha sitä kadehtia on, jokainen tekee varmasti itse omat uraratkaisunsa.
Nyt itse UPM:n toimintaan. Vielä muutama vuosikymmen sitten metsäteollisuus toimi Suomen talouden veturina, kunnes elektroniikka-ala alkoi saada lisää jalansijaa. Suomessa oli kymmeniä paperi- ja sellualan yrityksiä, jotka suuren maailman tyyliin alkoivat ostella toisiaan ja fuusioitumaan. Tässä tapahtui herrojen ensimmäinen virhe: uskottiin, että suuremmat yhtiökoot jatkaisivat metsäteollisuuden kärkiasemaa Suomessa.
Nykyään metsäyhtiöitä on vain muutama. Erikoistuminen esimerkiksi tiettyyn paperilaatuun on mahdotonta, koska yhtiöt ovat niin massiivisia. Tietysti johtamis- ja tuotekehityskulut ovat pienentyneet, kun yhtiöitä on vähemmän, mutta millä hinnalla?
Metsäyhtiöiden olisi pitänyt pysyä ehdottoman suomalaisina, eikä lähteä höntyilemään ulkomaille. Yhdysvalloissa metsäyhtiöt aloittivat invaasiot muihin maihin ja ostivat järkyttävillä summilla itselleen lisää päästölupia päästökauppamarkkinoilta. Nyt lähes jokainen yhdysvaltain metsäyhtiö on konkurssin partaalla, eikä siitä pohjattomasta suosta nouse ilman laajoja ulosheittämisiä ja tehtaiden lakkautuksia.
Tilanne Suomessa on nyt vastaavaan suuntaan menossa. Toiminnan globaalius on laittanut puunjalostusalan yritykset sijoittamaan rahojaan kehitysmaihin. Päiväntasaajan seudulla kasvatettavien puulajien kasvu on äärimmäisen nopeaa, ja varsinkin kuitua sellua varten syntyy liikaakin. Kuidut ovat ominaisuuksiltaan kuitenkin huonompilaatuisia kuin täällä susirajan takana: "kova" havupuukuitu on laadukkaampaa kuin "pehmeä" eukalyptuskuitu.
Suomalaiset puunjalostusfirmat ovat tajunneet tilanteen täysin väärin. Keskittämällä teollisuutta näihin päiväntasaajan kehitysmaihin ylituotanto voi vain lisääntyä. Se pudottaa hintoja edelleen alemmas ja seurauksena on supistukset Suomessa.
Meillä on kuitenkin täällä vielä pari valttia jäljellä, joita metsäyhtiöt eivät ole älynneet hyödyntää. Erikoispaperi ja korkea teknologinen osaaminen sekä perinteet ja kokemus.
Kehitysmaissa voidaan kuidun ominaisuuksien takia valmistaa vain tavanomaista tai hieman heikompaa laatua. Pehmopaperia ja aikakauslehtipaperia enimmäkseen. Pehmeäkuituisen puun sellusta ei ole juuri muuhun. Metsäyhtiöiden keskittyessä tuottamaan kehitysmaissa näitä tuotteita, joista muutenkin on ylitarjontaa, voitaisiin Suomessa alkaa valmistaa laadukasta paperia, jolle riittää aina kysyntää, eikä heilahduksia juuri tule. laadukkaalla paperilla tarkoitan esimerkikiksi asiakirjapaperia, vesileimapaperia, seteli- ja postimerkkipaperia (pienin varauksin; setelipaperissahan käytetään lumppua) sekä pakkausetikettejä ja sanomalehtipaperia omaan tarpeeseemme.
Näihin tuotteisiin keskittymällä saataisiin vakautettua Suomen paperiteollisuuden kriisitilannetta. Vertailun vuoksi, tietyt laadukkaat paperit maksavat 15 kertaa enemmän, kuin vastaavat peruspaperit.
Lisäksi tietotaitoa ja teknologista osaamista voitaisiin hyödyntää erinomaisesti Suomessa. UPM:n puuhaama tutkimuslabra Kiinan perukoille on täysi susi. On sanomattakin selvää, että sellaisissa olosuhteissa teollisuusvakoilu olisi huipussaan ja parissa viikossa UPM menettäisi kaikki salaiset valttikortit, mitä tulee paperin tutkimiseen ja tuotekehitykseen. Suomessa on vahva yliopistoverkosto, jota apuna käyttäen saataisiin keskitettyä koko tutkimustyö Suomeen.
Sitten alan tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksiin. Itse opiskelen puunjalostusta eräässä valtakuntamme yliopistossa. Ilmeisesti minun pitäisi olla huolissani työllistymisestäni, mutta päinvastoin: nyt haluan entistä kovemmin päästä mukaan metsäbisnekseen ja yrittää pelastaa sen suomalaisille, mitä pelastettavissa on. Yhden miehen panos ei ole paljon, mutta varmasti aatetovereita tulee löytymään. Metsäteollisuuden vahvaa panosta tarvitaan myös tulevaisuuden Suomessa, eikä nykyisestä panoksesta ole enää varaa menettää yhtään mihinkään halppismaihin. Kiinat, indonesiat, argentiinat sointuvat korvissani kirosanoina. Nyt on korkea aika toimia ja nostaa metsäteollisuus taas kukoistamaan Suomessa. Joko nykyisten pomojen kanssa tai ilman heitä. Ensimmäisenä vaiheena on yrittää saada ostettua mahdollisimman paljon metsäyhtiöiden osakkeita, ettei niitä enää menetettäisi ulkomaille, seuraavaksi pitää muuttaa painopisteitä, rakentaa uusi ja voimakas metsäklusteri ja aloittaa suomalaisen, laadukkaan paperin maailmanvalloitus!
Haluan nähdä metsäteollisuuden ja konerakennusteollisuuden vielä Suomen talouden vetureina, Nokia on menetetty jo Itä-Eurooppaan ja Kaukoitään.
Ensinnäkin, turha paperityöläisiä tästä koko kriisistä on syyttää. Kukaan ei voi tietää millaista työ paperitehtaassa on, ellei siellä itse ole konetta pyörittänyt.
Jatkuva meteli, epäsäännölliset työajat, ylityöt (joita lähes jokainen tekee) ja Paperiliiton omia ei jätetä -politiikka pitää palkat korkeammalla, kuin monilla muilla aloilla. Turha sitä kadehtia on, jokainen tekee varmasti itse omat uraratkaisunsa.
Nyt itse UPM:n toimintaan. Vielä muutama vuosikymmen sitten metsäteollisuus toimi Suomen talouden veturina, kunnes elektroniikka-ala alkoi saada lisää jalansijaa. Suomessa oli kymmeniä paperi- ja sellualan yrityksiä, jotka suuren maailman tyyliin alkoivat ostella toisiaan ja fuusioitumaan. Tässä tapahtui herrojen ensimmäinen virhe: uskottiin, että suuremmat yhtiökoot jatkaisivat metsäteollisuuden kärkiasemaa Suomessa.
Nykyään metsäyhtiöitä on vain muutama. Erikoistuminen esimerkiksi tiettyyn paperilaatuun on mahdotonta, koska yhtiöt ovat niin massiivisia. Tietysti johtamis- ja tuotekehityskulut ovat pienentyneet, kun yhtiöitä on vähemmän, mutta millä hinnalla?
Metsäyhtiöiden olisi pitänyt pysyä ehdottoman suomalaisina, eikä lähteä höntyilemään ulkomaille. Yhdysvalloissa metsäyhtiöt aloittivat invaasiot muihin maihin ja ostivat järkyttävillä summilla itselleen lisää päästölupia päästökauppamarkkinoilta. Nyt lähes jokainen yhdysvaltain metsäyhtiö on konkurssin partaalla, eikä siitä pohjattomasta suosta nouse ilman laajoja ulosheittämisiä ja tehtaiden lakkautuksia.
Tilanne Suomessa on nyt vastaavaan suuntaan menossa. Toiminnan globaalius on laittanut puunjalostusalan yritykset sijoittamaan rahojaan kehitysmaihin. Päiväntasaajan seudulla kasvatettavien puulajien kasvu on äärimmäisen nopeaa, ja varsinkin kuitua sellua varten syntyy liikaakin. Kuidut ovat ominaisuuksiltaan kuitenkin huonompilaatuisia kuin täällä susirajan takana: "kova" havupuukuitu on laadukkaampaa kuin "pehmeä" eukalyptuskuitu.
Suomalaiset puunjalostusfirmat ovat tajunneet tilanteen täysin väärin. Keskittämällä teollisuutta näihin päiväntasaajan kehitysmaihin ylituotanto voi vain lisääntyä. Se pudottaa hintoja edelleen alemmas ja seurauksena on supistukset Suomessa.
Meillä on kuitenkin täällä vielä pari valttia jäljellä, joita metsäyhtiöt eivät ole älynneet hyödyntää. Erikoispaperi ja korkea teknologinen osaaminen sekä perinteet ja kokemus.
Kehitysmaissa voidaan kuidun ominaisuuksien takia valmistaa vain tavanomaista tai hieman heikompaa laatua. Pehmopaperia ja aikakauslehtipaperia enimmäkseen. Pehmeäkuituisen puun sellusta ei ole juuri muuhun. Metsäyhtiöiden keskittyessä tuottamaan kehitysmaissa näitä tuotteita, joista muutenkin on ylitarjontaa, voitaisiin Suomessa alkaa valmistaa laadukasta paperia, jolle riittää aina kysyntää, eikä heilahduksia juuri tule. laadukkaalla paperilla tarkoitan esimerkikiksi asiakirjapaperia, vesileimapaperia, seteli- ja postimerkkipaperia (pienin varauksin; setelipaperissahan käytetään lumppua) sekä pakkausetikettejä ja sanomalehtipaperia omaan tarpeeseemme.
Näihin tuotteisiin keskittymällä saataisiin vakautettua Suomen paperiteollisuuden kriisitilannetta. Vertailun vuoksi, tietyt laadukkaat paperit maksavat 15 kertaa enemmän, kuin vastaavat peruspaperit.
Lisäksi tietotaitoa ja teknologista osaamista voitaisiin hyödyntää erinomaisesti Suomessa. UPM:n puuhaama tutkimuslabra Kiinan perukoille on täysi susi. On sanomattakin selvää, että sellaisissa olosuhteissa teollisuusvakoilu olisi huipussaan ja parissa viikossa UPM menettäisi kaikki salaiset valttikortit, mitä tulee paperin tutkimiseen ja tuotekehitykseen. Suomessa on vahva yliopistoverkosto, jota apuna käyttäen saataisiin keskitettyä koko tutkimustyö Suomeen.
Sitten alan tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksiin. Itse opiskelen puunjalostusta eräässä valtakuntamme yliopistossa. Ilmeisesti minun pitäisi olla huolissani työllistymisestäni, mutta päinvastoin: nyt haluan entistä kovemmin päästä mukaan metsäbisnekseen ja yrittää pelastaa sen suomalaisille, mitä pelastettavissa on. Yhden miehen panos ei ole paljon, mutta varmasti aatetovereita tulee löytymään. Metsäteollisuuden vahvaa panosta tarvitaan myös tulevaisuuden Suomessa, eikä nykyisestä panoksesta ole enää varaa menettää yhtään mihinkään halppismaihin. Kiinat, indonesiat, argentiinat sointuvat korvissani kirosanoina. Nyt on korkea aika toimia ja nostaa metsäteollisuus taas kukoistamaan Suomessa. Joko nykyisten pomojen kanssa tai ilman heitä. Ensimmäisenä vaiheena on yrittää saada ostettua mahdollisimman paljon metsäyhtiöiden osakkeita, ettei niitä enää menetettäisi ulkomaille, seuraavaksi pitää muuttaa painopisteitä, rakentaa uusi ja voimakas metsäklusteri ja aloittaa suomalaisen, laadukkaan paperin maailmanvalloitus!
Haluan nähdä metsäteollisuuden ja konerakennusteollisuuden vielä Suomen talouden vetureina, Nokia on menetetty jo Itä-Eurooppaan ja Kaukoitään.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hienoa, että joku valaa toivoa tämän vaikerruksen keskellä. Nyt pitää katsoa tulevaisuuteen eikä muistella suuruuden vuosia. Jotenkin tästä vielä noustaan ja laatuun panostaminen on se yksi ratkaisu.
Nyt kun valtion ja varmasti myös EU:n rahahanat ovat auki niin niitä pitää hyödyntää Kuusankoskella. Fiksuimmat suunnittelevat jo diiliä, jossa UPM möisi Voikkaan tehtaat jollekin kilpailijalle, mutta sopimukseen kuuluisi, että Voikkaa ei kilpailisi UPM:n kanssa sillä tuotteella, jota Voikkaalla nyt tehdään. Muulla tavoin ei koneiden kauppaa varmasti synny. UPM voisi näin korjata mainettaan ja osoittaa yhteiskuntavastuutaan.
Voikkaan koneet romutetaan.
Mazz, kiitos kommentistasi! Maija Vilkkumaan laulun sanoin: vielä mä nousen ja maailmalle nauran. Nyt menee huonosti, mutta pakko luottaa tulevaan ja omalla toiminnallaan edesauttaa metsäteollisuuden menestystä Suomessa. Itse olisin valmistuttuani valmis esim. kolmanneksen pienempään palkkaan, jos se jotain auttaisi.
Mielestäni Voikkaan työntekijät tosiaan voisivat vuokrata UPM:ltä yhden koneen osuuskuntamallin mukaisesti ja alkaa tuottamaan jotain sellaista tuotetta, mikä ei olisi UPM:n päätuote. Tällä tavalla voitaisiin pelastaa osa työpaikoista.
UPM:ltä tämä olisi hyväntahdon ele ja Voikkaalle pelastus.
ole ollut aikomuskin erikoistua jotenkin? Käsittääkseni tämän eteen on siellä tehty helvetisti töitä. Mutta kaikki olikin vain kusetusta. Ja juuri se kusetus on se mikä eniten voikkaalaisia vituttaa.
Tätä lupausten pettämistä pystyy varmasti käyttämään hyväksi. Sen varjolla voisi olla mahdollista puristaa UPM:ltä hyvää sopimusta tehdaskiinteistön ja koneiden käytöstä. Eivät ne isot johtajat niin kylmiä miehiä ole, ettei sisällä omatunto edes vähän kolkuttaisi.
Oman käsitykseni mukaan (perustuu huhpuheisiin ja joihinkin talousuutisiin) nimenomaan ulkomaiset sijoittajat ovat UPM:n Suomen toimintojen leikkaamisen takana.
Oli asia miten hyvänsä, UPM on nyt pettänyt Suomen paperityöläiset vihamielisellä ulosheittotaktiikallaan. Sana se on mikä pitää - niinhän sen pitäisi olla, mutta eipä UPM lunastanut sanojaan ja lupaustaan antaa Voikkaalle vielä mahdollisuus.
Paperialan työläiset muuten ovat poikkeuksellisen reilua porukkaa. Vaikka tälläiseltä harjoittelijalta hajosi auto tehtaan pihaan, heti oli miehiä auttamassa. Ja jos tupakat loppuivat yövuoron aikana, ei tarvinnut keneltäkään mitään pyydellä. Norttiaski oli heti nenän edessä.
Johtuu siitä, että ovat tyytväisiä kun on työpaikalla jotain askaretta, kun työ ei paljon vaadi. Normaalityöläuisellä ei ole aikaa eikä energiaa jäädä auttamaan.
Norttia taas tulee kun ei aski paperityöläisen palkassa tunnu miltään.
Eiköhän tuo ollut jo vähän epätoivoinen yritys mollata. :) Helppohan se paperityöläisten on olla mukavia... :) Vaikka onhan tuokin parempaa kuin väittää heitä _kaikkia_ kusipäiksi. Lisään vielä, että on ihan päivänselvää että paperityöläisten joukossa on kusipäitä. He ovat kuitenkin vähemmistössä, kuten muuallakin. Koskaan en ole tavannut paperityöläistä, joka olisi esim. jotenkin elvistellyt palkallaan.
Ja väite että kaikilla paperityöläisillä olisi työ joka "ei paljon vaadi", on lapsellinen. Et taatusti tiedä kuinka monta erilaista työtehtävää paperitehtaalla on.
jotka jatkavat töissään voisivat lakon kautta yrittää palkankorotusta. Onhan työnantajalla 3600 palkat säästyneet.
!!!!