Hei!
Minun lapseni täyttää maaliskuussa 4 vuotta ja tänään hän oli ekaa kertaa yksin pihalla.
Hän olin ensin 20 min jolloin tuli eka riita toisen lapsen kanssa lumilapiosta.Hän tuli kotiin itkien kuivasimme kyyneleet ja hän halusi lähteä uudelleen yksin ulos ja päästimmekin hän 20 min.
Jolloin olikin jo meidän saunaan menoaika.
Ennen kuin päästin hänet pihaleikkeihin kävelimme pihapiirin läpi ja kerroin mikä on hänen leikkialueensa ja siltä alueelta ei saa poistua.Eikä parkkipaikalle saa mennä.
kerroin myös että kenenkään vieraan mukaan ei saa lähteä eikä keneltäkään ottaa vastaan karkkia tai purkkaa ja muuta sellaita.
Tyttö näytti tajuavan mitä sanoin.
Itse menin kotiin ja silmä tarkkana katsoin lastenhuoneen ikkunasta pihaan koko sen ajan kun likka oli pihalla leikimässä.
Ja vaikka kaikki meni tosi hyvin lukuunottamatta lumilapio episodia ,niin mun rintaa kalvaa huoli.
Mitä jos sen joku siitä vie,mitä jos sille sattuu jotain,onko liian aikaista antaa lapsen leikkiä yksin pihalla.
Vaikka kyllähän mä sen tajuan ettei niitä voi pitää pumpulissa aikuisikään saakka mutta kun katselin ikkunasta ulos se oli niin reippaan näköinen siellä lumileikeissä mutta kuitenkin niin pieni ja avuton vielä.
Mun oli ihan pakko miehellekin sanoa että mua ihan itkettää.Jotenkin vaan liikutuin siitä.
Se on nyt niin iso ja reipas että sen voi pihallekin laittaa mutta silti olen huolissani.
Mitä muuta mun tulisi ottaa huomioon kun annan lapseni leikkiä pihalla yksinään?
Minun lapseni täyttää maaliskuussa 4 vuotta ja tänään hän oli ekaa kertaa yksin pihalla.
Hän olin ensin 20 min jolloin tuli eka riita toisen lapsen kanssa lumilapiosta.Hän tuli kotiin itkien kuivasimme kyyneleet ja hän halusi lähteä uudelleen yksin ulos ja päästimmekin hän 20 min.
Jolloin olikin jo meidän saunaan menoaika.
Ennen kuin päästin hänet pihaleikkeihin kävelimme pihapiirin läpi ja kerroin mikä on hänen leikkialueensa ja siltä alueelta ei saa poistua.Eikä parkkipaikalle saa mennä.
kerroin myös että kenenkään vieraan mukaan ei saa lähteä eikä keneltäkään ottaa vastaan karkkia tai purkkaa ja muuta sellaita.
Tyttö näytti tajuavan mitä sanoin.
Itse menin kotiin ja silmä tarkkana katsoin lastenhuoneen ikkunasta pihaan koko sen ajan kun likka oli pihalla leikimässä.
Ja vaikka kaikki meni tosi hyvin lukuunottamatta lumilapio episodia ,niin mun rintaa kalvaa huoli.
Mitä jos sen joku siitä vie,mitä jos sille sattuu jotain,onko liian aikaista antaa lapsen leikkiä yksin pihalla.
Vaikka kyllähän mä sen tajuan ettei niitä voi pitää pumpulissa aikuisikään saakka mutta kun katselin ikkunasta ulos se oli niin reippaan näköinen siellä lumileikeissä mutta kuitenkin niin pieni ja avuton vielä.
Mun oli ihan pakko miehellekin sanoa että mua ihan itkettää.Jotenkin vaan liikutuin siitä.
Se on nyt niin iso ja reipas että sen voi pihallekin laittaa mutta silti olen huolissani.
Mitä muuta mun tulisi ottaa huomioon kun annan lapseni leikkiä pihalla yksinään?
Vastaukset 104
Vanhimmat
piha on kyseessä, mutta itse en luottaisi neljän vanhaan, koska voi lähteä seikkailemaan vaikka piilosille. Sitten mieleeni tulee, että mailma on nykysin raaempi on noita pedofiilejä jotka kyttää sopivaa tilaisuutta. En halua mitenkään pelotella, mutta tuli vain mieleen näin vanhana ihmisenä ole varovainen. Tsemppiä teille
Pakkohan ne on lapset pihalle päästää. Pahalta tuntuu välillä, mutta minkäs teet. Ei mene monta vuotta, kun lähtevät jo omille teilleen.
Kyllä neljän vanha pitää pihalle päästää, vaikka kuinka pelottaisi. Asutaan Suomessa sentään. Älä usko pelottelijoita. Teet vain lapselle selväksi, mikä on sallittu alue, etkä jousta yhtään.
irvikuvia! Miksei äiti lähde ulos mukaan, eikö jaksa vai? Luetaanpa sitten taas iltiksestä onneton tarina, kun lapsi menettää henkensä tai vammautuu.Lapsi tosiaan "lähtee omille teilleen" n.12-15 vuoden kuluttua. Luuletteko, että 4-vuotias muistaa jonkin ajan kuluttua ne "sallitut" alueet, jos näkee jotain kiinnostavaa kauempana? Yksikin hyvä syy, ettei äiti lähde mukaan...Tuollaisilta pitäisi kyllä lapset huostaanottaa! Tiedätkö ns.äiti, että Suomi ei ole enää lintukoto, eriasia jos asuu maaseudulla..
lähes tulkoon.
Eli siinä on oma sisäpiha? Tärkeintä on, että lapsi pysyy sellaisella alueella ettei ole vaarassa jäädä auton alle tms. Pedofiilit eivät kyttää sellaisessa paikassa jossa on mahdollisuus, että joku näkee. Ennemminkin koulumatkalla tai vastaavalla.
Mikäli kyseessä on ns. suljettu pihapiiri ja mitään teinijengejä ei kulje siellä rettelöimässä niin ei huolen häivää. Vaikka luultavasti joudut vielä useasti tarkkailla ikkunasta. Et lapsen takia, vaan sen takia koska et osaa antaa lapsen kasvaa pois sinun riippuvuudesta.
Ei vielä 4-vuotiasta yksin pihalle.Se on heitteillejättöä.Vaikka näkisit ikkunasta et ole jatkuvasti vahtimassa.Ja sitten jos häviää niin mistäpäin lähdet etsimään.Miksi et voi mennä mukaan,4-vuotias liian pieni olemaan yksin.
Että jos antaa 4 vuotiaan leikkiä vaikka 30 min yksin pihalla niin on se kummaa heitteille jättöä.
Sitten täällä kaikki muutkin lapsiperheet joita näissä taloissa asuu eli noin 20 perhettä syyllistyvät täysin samaan ja vielä vuoden nuorempien lasten kanssa.
En tietenkään sysää lasta noin vain pihalle vaan annan lapsen kokeeksi olla vaikka ensin 20 min yksin ja sitten jos menee hyvin niin toisella kerralla 30 min ja siinä välissäkin likka käy kotona pyytämässä nenän niistoa ,mehua tai uutta lelua.
Ja samaan tapaan se näyttää muillakin toimivan.
Tietenkin samaan aikaan katson ikkunasta kuinka likka noudattaa annettuja rajoja ja sääntöjä.
Jossain vaiheessahan sen lapsen on annettava mennä yksin pihalle ja minusta se on hyvä aloittaa asteittain ja pikku hiljaa.
Ja tietenkin lapsen kanssa ollaan myös yhdessä perheenä ulkona liikkumassa mutta täytyy myös antaa lapsen kokeilla yksin olemista.
Tilanne mikä meillä johti siihen että annoimme 4 vuotiaamme kokeilla yksin ulkona leikkimistä oli se etten itse päässyt kipeän vauvamme kanssa ulos.
Vaan katsoimme minä ja vauva kantoliinassa ikkunasta kuinka isollasiskolla pihaleikit sujuu.
Musta jokainen voisi näissä asioissa käyttää ihan sitä omaa maalaisjärkeä eikä ruveta heti sönkkäämään jostain heitteille jätöstä.
Ehkä sinut on aikoinasi kasvatettu kulkemaan äitisi helmoissa aina 18 ikävuoteen saakka mutta minä ajattelin antaa lapsilleni mahdollisuuden kokeilla hiukan itsenäistäkin liikkumista valvotuissa olosuhteissa.
Pää pois perseestä ja järki käteen!!!!
Muutimme uuteen taloomme (metsään rajoittuva, päättyvä katu, omakotitaloalue) kesällä esikoisen ollessa melkein 3v. Aluksi jouduin totuttelemaan siihen, että en näe lasta välttämättä koko ajan sisällä, isompi asunto, ylä- ja alakerta. Eka talvena olin aina itse ulkona pojan kanssa. Seuraavana kesänä (poika melkein 4v) kulkivat naapurin poikien (7, 5 ja 3 v) kanssa meidän ja naapurin pihoissa vuorotellen keskenään. Tarkistin välillä, että ääni kuuluu. Naapurin kanssa sopimus, että saa komentaa ja saavat liikkua kadun loppupäässä ja pihoilla. Tänä talvena poikani on siis 4,5 v ovat laajentaneet reviiriään läheiseen metsään (ei synkkä metsä, vaan pelto näkyy vähän matkan päässä), ääni kuuluu kuiteskin koko ajan. Tänäänkin poikani on ollut 4 tuntia ulkona ja naapurissa sisällä, välillä käynyt tietysti syömässä. Kesän ja talven aikana poika on 2 kertaa tullut itkien riidan takia. Kun lumet alkaa sulaa, täytyy kieltää metsään meno, oja voi täyttyä vedestä.
Kyllähän se hirvittää, mitä vois sattua. Risut tökkii, jalka vääntyy jne, mutta onpahan kavereita. Meilläkään ei muita lapsia ole, tosin toinen on nyt toukokuussa tulossa.
..olet sivistymätön, joten eipä ihme, että tuonikäisen päästät yksinään ulos. Sitten ihmetellään, miten lapsi satuttaa itseään. Ja sopulilaumanahan pitääkin mennä ja hypätä jyrkänteeltä alas. 4-vuotiaan, kuten alle kouluikäistenkin, mieleen voi tulla vielä mitä vain.
Äidin tehtävä on seurata vieressä ja opastaa.
Itse en antaisi tuon ikäisen vielä yksin ulkoilla.
Ai, että 3-vuotias yksin ulkona? Olenpa läheltä seurannut 4-vuotiasta, joka vietti tuntitolkulla aikaansa naapurin isompien poikien kanssa, kaikenlaista "kivaa" keksivät mm.pikku nuotion kellariin ja yleensä pienin joutui syntipukiksi. Nyt tämä samainen poika(jo 6-vuotta!) maleksii kauppakeskuksen käytävillä ja taas sakin pienimpänä, tietää jo millainen on kaverin tulevaisuus.
Kyllähän niiden kavereiden kanssa voi pihalla leikkiä, vaikka äitikin olisi siinä mukana.
Miksi ihmiset tekevät lapsia, jos odottavat, että nämä itsenäistyvät pieninä ja sysäävät valvontavastuunsa lapsille. Niin, kauheata tosiaan jos jotain sattuu...toivottavasti naapurin "Pentti" 7-vuotta on käynyt ensiapukurssin.
Kai tiesit, että toiset äidit jopa tietät lastensa leikkikavereiden tavat ja oletettavan käyttäytymisen?
Jos sinun lapsesi hyppäävät sopulilaumana jyrkänteeltä, älä oleta automaattisesti että kaikki ovat niin typeriä. Anteeksi, typerä on rumasti sanottu, kehittymätön kenties parempi. Kehityserojahan on, ja mitä yksi on valmis oppimaan aiemmin, on toinen myöhemmin.
Äidin tehtävä on myös antaa tilaa opetella luottamsuta ja itsenäisyyttää, ja mikäpä sen parempi kuin turvallinen piha kavereineen ja itsellä aitiopaikka siinä vieressä, lähellä mutta kaukana.
tehnyt mitään kun kerran läheltä seurasit? Aika edesvastuutonta!! Sinä et saa kunnollisuuspistettä!
Mistäs tiedät, etten olisi asiasta informoinut?
poikani yksin pihalle vasta, kun meni eskariin eli 6 v. Asumme kerrostalossa ja piha on hyvinkin suojainen, mutta poika niin vilkas, että en uskaltanut aiemmin antaa mennä yksin. Samassa pihassa oli muutama saman ikäinen lapsi, joten meistä aikuisista oli aina joku paikalla. Pakko oli ruveta vaan luottamaan noihin 6-vuotiaisiin, vaikka kuinka tuntui, että ovat pieniä vielä. Nyt 10-vuotiaana poika on vilkas edelleen, mutta opit ilmeisesti menneet perille, kun ei ole vielä kertaakaan hukkaan joutunut.
älä välitä noist niuhoist jotka ovat sitä mielt ett tuon ikäst ei saa päästää yksin ulos...mun kavereitten mukulat ovat olleet jo 2-3 vuotiaina yksin pihalla..ja oma tyttö (nyt jo 5.5v) on 4 vuotiaana myöskin ollut pari kertaa ulkona yksin, mutta kun lähistöllä ei ollut leikkiseuraa niin tyttö ei viihtynyt...joten me ulkoilemme yhdessä...;)
ja neuvolassakin kysyttiin 4 vuotis tarkastuksessa että jokos hän ulkoilee yksin...
...onkin tuo. Ja, mitäs sitten jos "äiti" käy vähän kaljalla, kun lapset nukkuu, osaa ne jo itsekin hoitaa asiansa. Varmaan kysyivät neuvolas niin, kun kenties epäilevät(jostain syystä) että "äiti" laiminlyö tehtäviään. Meillä on kolme lasta, eikä tosiaan neuvolassa kysytä tuollaisia...Ja kaverit näemmä samaa maata...Onnettomia.
yksinhuoltaja perheissä on käynyt niin että isi "käy vähän kaljalla" ja isi "laiminlyö tehtäviään". Siksi mieluummin yh, eikä se tee äidistä ollenkaan huonoa! ja ota itse ulkoiluasiat neuvolantädin kanssa puheeksi jos se ei ole vielä tajunnut kysyä!
Kylläpä on vastuutonta toimintaa kun jo 3-4 vuotiaat saavat olla ulkona keskenään ilman aikuisen valvontaa.Ei tulisi mieleenkään päästää omaa 4-vuotiastani ulos yksin tai kaverin kanssa.AINA on joku vahtimassa.Ei tuon ikäisiin voi vielä luotta että muistavat kaikki kiellot ja säännöt vaikka niitä kuinka jankuttaisi.
Meidän typy oli alle 2v kun oli eka kertaa yksin pihalla. Tosin koko sen ajan vietän keittiössä, josta näen hyvin koko pihan. Asumme kerrostalossa ekassa kerroksessa. Pidän ikkunaa auki, että kuulen heti, jos lapsi huutaa jotakin. Tyttömme tajuaa hyvin, mikä on piha-alue eikä ole koskaan yrittänytkään poistua siitä. Lapset ovat loppujen lopuksi kuitenkin valtavan fiksuja jo pikkuisina.
Mielestäni olet uskomaton panikoija.
potentiaalisen lööppilapsen äiti...Kuinkas pikku-Saijuli pääsi hukkumaan/jäämään auton alle/pedofiilin käsiin, kun "äiti" nimenomaan varoitti näistä? Minkä ihmeen takia lapsen tulisi osata varoa ja toimia järkevästi, kun resurssit ovat leikkimiseen? Siksi lapsilla on vanhemmat, jotka suojelevat lastensa kasvua, se ei ole rajoittamista. Jos näen yhdenkin tuollaisen heitteillejätön, niin aivan varmasti ilmoitan viranomaisille ja niin tekee jokainen, vähänkin vastuullinen ihminen.
Ja miksi äidin pitäisi olla sisällä, kun lapsi ulkoilee???
Minullakin on reilu kaksivuotias, joka on ollut jo pari kertaa yksin ulkona. Asumme rivitalossa ja meillä on oma pieni takapiha, aidattu pensailla. Tyttöni on leikkinyt siinä minun valvovien silmieni alla. Meillä on keittiöstä ikkuna ja ovi takapihalle. Hyvin tyttö on pihassa pysynyt. En päästäisi kuitenkaan pois näköpiiristäni.
Mielestäni lapsen voi päästää ulos aivan hyvin, jos kerran ikkunasta seuraa touhuja.
Juu, arvasinhan että jonkun mopo heti keulii! Onnea sinulle siitä. :)
Kirjoitinhan, että näen ikkunasta koko piha-alueen. Lisäksi joka sivussa on kerrostalo, joten pihasta ei ihan nopeasti juokse esim. tielle. (tie ei myöskään kulje minkään talon takana, vaan kauempana) Näen kaiken aikaa tytön pihalla ja kuulen äänet ikkunan kautta. Jos hän lähtisi kävelemään/juoksemaan pihasta pois (2v ei ole vielä kovin nopea), näkisin sen ikkunasta ja ehtisin aivan hyvin juosta hänet kiinni ennenkuin hän ehtisi ulos pihasta. Ainoa, mitä meidän pihalla voisi hänelle tapahtua, miltä en pystyisi häntä pelastamaan, olisi että lentokone tai meteoriitti yhtäkkiä iskeytyisi keskelle pihaa. (Mutta eipä silloin paljoa auttaisi lasta, vaikka seisoisinkin hänen kanssaan pihalla..) Joten näissä olosuhteissa katson aivan hyvin voivani jättää hänet pihalle touhuamaan, kun itse valvon ikkunasta. Jos pihamme olisi toisenlainen tai asuisimme vaikkapa järven rannalla, en tietenkään antaisi hänen leikkiä itsekseen pihalla!
Sitten kysyit, miksi ihmeessä äidin pitäisi olla sisällä kun lapsi ulkoilee? (No, ensinnäkin minä yleensä ulkoilenkin, lapsi ulkoilee yksin vain pari kertaa kuukaudessa.) Minä olen mennyt sisään vain ja ainoastaan ruoanlaiton takia. Että ehtisin saada ruoan valmiiksi ennen kuin lapselle tulee kauhea nälkä, ja kuitenkin sen ei tarvitse olla pois lapsen ulkoilusta, koska kerran pystyn vahtimaan häntä yhtä hyvin sisältä käsin.
Tässä taloyhtiössä asuu paljon ihmisiä, ja tunnemme useimmat naapurit. Useat myös tuntevat lapsemme ja pysähtyvät juttelemaan hänelle kulkiessaan ohi, kun hän leikkii yksin pihalla. (olen tietenkin tietoinen tästä, koska olen nähnyt ikkunasta) Täällä ei ainakaan yksikään 160 naapuristamme ole soittanut vielä viranomaisille lapsemme yksin ulkoilun takia. Joko olemme kaikki vastuuttomia sekopäitä, tai sitten sinä olet panikoiva keuhkoilija.
Kiitos huolenpidostasi, mutta minä pidän lapsestani hyvän huolen, voit luottaa siihen. :)
se kysy ainoastaan neuvoa ja johan kaikki rupeaa arvostelemaan toisten kasvatus taitoja.... kaikki kasvattaa lapsensa just silleen kun he sen parhaaksi katsovat ja toi yh äidille tarkoitettu kommetti oli ehkä pikkasen kohtuuton... Minä olin jo 3 vuotiaana yksin pihalla ja hengissä ollaan... älkää sitten valittako kun teistä puhutaan niin että olette yli huolehtivaisia vanhempia, lasten täytyy oppia rajat ja ne myös opitaan yleensä jo pienenä kuten myös käytöstavat jotka ovat sidonnaisia toisiinsa...
Tiedätkö miksi pienet lapset hukkuvat? Koska vanhemmat laiminlyövät valvonnan(jos eivät mene hukkuvassa laivassa tai tsunaumissa tms). 3-vuotiaalla ei ole kykyä tulla toimeen omillaan. Ja lapsetko oppivat rajat tuolla tavalla? Miksi, kun voivat oppia ne kauniimminkin? Ei ole ylihuolehtimista, jos pienen lapsen äiti/isä pitää lasta silmällä, kun tämä leikkii ulkona. Mielummin kyllä olen ylihuolehtiva, kuin huolimaton, on lapsella suurempi todennäköisyys säilyä terveenä ja hengissä. "Se" kysyi mielipiteitä ja niitä myös sai; pöyristyttävää, että tuollaiset ihmiset saavat lapsia, kun ovat henkiseltä tasoltaan itsekin niitä.
okei en ehkä ajatellut omaa viestiäni kirjottaessa mutt rupesi hiukan pännimään kun ei osata antaa asiallisia viestejä... Ja mulla ei tosiaankaan ollut mitään varaa yksin oltaessa sillä aidattu alue ja sisäpuolella ei mitään vaarallista... Olet aivan oikeassa!!! en itsekkään kyllä pystyisi jättämään kolme vuotiasta yksin kerrostalon pihalle tai muuallekkaan. Olin aina läsnä pihalla tai oikeastaan kaikkialle kunnes lapsi meni ala-asteelle. ymmärrän kyllä muiden äitien tuohtumuksen sillä vaara vaanii kaikkialla ja lastaan haluaan vaan suojella ja se jos mikä on inhimillistä. Nyt minä olin oikea ääliö kun en loppuun asti ajatellut, mutta onnea kaikille huolehtiville äideille ja niiden lapsille tulevaisuudessa ja myös onnea niille vähemmän huolehtiville!!
olekaan valvonnan laiminlyömisestä jos lasta tarkkaillaan ikkunasta.
Olen itsekin saanut olla vapaasti lapsena pihalla jo ihan pienestä lähtien ja asuimme rivitalo alueella samoin myös muut 4 sisarustani ovat saaneet olla.
Ja hyvin tässä on aikuisikään päästy.
Samoin myös muut perheet toimivat ja antoivat ihan aikuisten oikeasti lastensa leikkiä hiekkalaatikolla ja keinuissa ja ylipäänsä pihalla ihan yksikseenkin.
Sellaista ei tietenkään pidä hyväksyä että pieni lapsi tuupataan ovesta ulos aamu 9 ja otetaan sisään sitten joskus ja lapsi on täysin ilman valvontaa.
Mutta siinä tässä ei ole kyse.Ja minusta ei myöskään voida yleistää että 4 vuotias ei tajuaisi sääntöjä.
Koska kyllä sen ikäinen jo tajuaa.
Omat lapseni ainakin jo varsin varhaisessa vaiheessa tajusivat sanan EI!
Kun kielsin heitä.
Jos sanon 4 vuotiaalleni sä pysyt nyt tällä alueella ja kaikki muu on ei niin kyllä se nyt sen tajuaa.
Joten kaikki meistä on yksilöitä ja asioiden tajuaminenkin on yksilökohtaista.
Onhan niitä ihan aikuisiässäkin olevia ihmisiä joille ei perusasiat mee millään jakeluun.
Ja kun puhutaan lapsen heitteille jätöstä jos vaikka 4v leikkii yksin pihalla niin tervetuloa vaan vantaalle sitten täältä saisi 90% lapsista huostaanottaa "heitteille jätön" takia.
...pitäisi olla sisällä, jos on pieniä lapsia? Annatko Sinä itsellesi anteeksi, jos lapselle sattuu jotain, mikä valvonnalla voitaisiin estää? Näitähän on saatu lehdistä lukea, kuinka "älykkäät" lapset menevät ja hukkuvat, jäävät pulkalla auton alle, sytyttävät tulipaloja jne.jne. juuri näitä, joiden vanhemmat kuvittelevat lapsen itsesuojeluvaistoa ja kypsyyttä todellista korkeammaksi. Kuolemia ja onnettomuuksia, jotka voitaisiin ennaltaehkäistä.
4-vuotias tajuaa asioita, mutta voi myöskin unohtaa, leikin tiimellyksessä, nämä rajansa.Vantaalla niitä huostaanottoja tehdäänkin, enkä enää ihmettele, miksi.
mitä? Eihän tässä jätetä lasta valvomatta.
Niin ja sitä sopii jokaisen itse miettiä miksi ylipäänsä kukaan suomen lapsista leikkii yksin pihalla.
Nyt vaan kaikki 0-18 v lapset vanhempiensa vain vanhempiensa valvonnassa ulos.
Ei muuta kuin adressia keräämään että saadaan sellainen lakimuutos että sakkoa rapsahtaa jos vaikka 14 kesäinen ilman vanhempiaan ulkona leikkii.
Meitäkin kun oli monta lasta kotona niin kai se oli meidän äiteenkin mielestä joskus kivaa laittaa ne muksut siihen hiekkalaatikolle riehumaan(josta muuten keittiön ikkunasta oli n.7m matka) jotta hän sai vaikka rauhassa tehdä 7 henkiselle perheelle ruokaa tai kenties äitimme paikkaili siinä keittiössa housujemme kuluneita polvia.
Niin että mieti sinä nyt siinä sitten miksi joskus lapset leikkivät siinä pihalla ilman sitä äitiä.
Ei nyt ole kyse isommista lapsista vaan alle kouluikäisistä.Sinähän tässä tyhmä olet.
Alle kouluikäinen on hiukan eri tasoinen taitoineen, kuin nämä isommat. Yksikin perhepäivähoitaja tai tarhantäti, kun lykkäisi lapset yksin pihalle, niin millainen meteli siitä nousisi ja perhepvähoitajat sentään tekevät ruoan 3-5 lapselle, se on vain järjestelykysymys.
sarkasmi olla sulle ihan vieras käsite.
onko hoitaja vai äiti, tai onko piha oma vai hoitopaikan. Hoitaja ei (pätevyydestään huolimatta) tunne lasta yhtä hyvin kuin vanhempansa, eikä hänellä ole vanhempien vaistoa.
Ja kehityserojahan on. Joku lapsi voi tosiaan olla vielä vaipoissa koulussakin, mutta harvemmin varmaan kuiten.
...voisivat sanoa, tarhaan/hoitoon mennessä, että meillä ulkoillaan jo itse, näin tapa voisi jatkua ja lapsi itsenäistyä sielläkin...Miksei?
on aidattu ja siellä on vain turvallisia leluja.
Tuntuu toisia harmittavan, jos joillakin on sellaiset puitteet siinä pihapiirissä että tosiaankin voi antaa lasten leikkiä keskenäänkin ( huom. silmän alla kuitenkin, ketäänhän ei näissäkään esimerkeissä jätetty täysin vahtimatta, vaikkakin sisältä käsin kontrolloiden).
Lapsissa on todellakin niitä kehityseroja, joku on reippaampi ja joku ei. Toinen on järkevämpi/rauhallisempi ja toinen hyppää ensin ja miettii vasta sitten.
Pihapiireissä on niitä eroja. En minäkään antaisi kerrostalon pihassa (ellemme asuisi maan tasalla leikkarin vieressä) alkaa olemaani yksinään tai keskenään niin varhain kuin omakoti-,pari tai rivitalon pihoilla. Jos niissä on turvallinen ympäristö. Enkä kenen tahansa 4v.
Meilläkin on tuttavaperheessä lapsemme ikäinen poika, jota en voisi kuvitellakkaan jätettävän pihalle ilman vanhempien jatkuvaa vieressä oloa. Tämä lapsi voi keksiä ihan mitä vaan. Mutta omani ja meidän pihojen muut samanikäiset voi jättää.
Täytyisi muistaa että lähtökohdatkin vaikuttavat. Lapsi, joka on asunut"eristyksissä"kerrostalossa pienestä asti, ei välttämättä osaa edes haluta yhtälailla"vapautta"eikä kaikilla ole ympärillä sellaisia puitteita että voisi laskea pihalle. Sellainen lapsi, joka on kasvanut ok:ssa tai rivarissa tai alueella jossa tälläiset puitteet on, alkaa yleensä mankuakin"luottamusta"aikaisemmin. Ja miksi se pitäisi siltä lapselta kieltää, jos siihen on mahdollisuss ja resurssit? Jonkun anonyymin sokean mielipiteen takia?
Onneksi tulee taas kesä, ja meidänkin"kylän"lapsilauma kirmaa taas aamusta iltaan ulkona, käyden aina välillä sisällä ilmottautumassa ja lepäämässä ja tankkaamassa. Se se on parasta mitä lapsi voi toivoa, kaverit ja pullantuoksuinen koti.
meidän päiväkodissa kyllä tiedetään että lapsi ulkoilee (myös) itse. Yksi tarhantädeistä asuu tässä vieressä myös ja heidän tyttönsä leikkiI meidän kanssamme. Ihan itse. Harjoittelun ja kokeilun tulosta.
Ja päiväkodin työntekijät ovat päiväkodissa ollessaan työntekijöitä, he nostavat palkkaa lasten kaitsemisesta. Ei voi siis verrata.
Vanhemman vaisto on vielä sellainen juttu, joka tekee tämän hienoisen eron omalla pihalla ja tarhanpihalla yksin ulkoiluun.
se muuttaakin koko asian, äiti ei saa palkkaa, niin voi antaa lasten juosta pihalla ja vahtia ikkunasta, tädit saavat palkkaa ja vahtivat ulkona, kyllä näin on...Jos vanhempi vaistoaa, että lapsi voi ulkoilla yksin, niin miksei tarhassa? Tarhanpiha on rakennettu lapsia varten.
Luuletko, että yhdenkään hukkuneen,auton alle jääneen tai muuten vammautuneen (tai pedofiilin kynsiin joutuneen)lapsen äiti tai isä on tiennyt näin käyvän? Väitänpä vain, että ovat kuvitelleet, lapsen osaavan varoa, ettei näin käy. Eli ovat pitäneet lasta kehittyneempänä, kuin tämä on.
taitavat olla suurimmaksi osaksi niitä lapsia, jotka ovat "karanneet" vanhempiensa suoran valvovan silmän alta ja koulumatkalaisia.
Sitä ei voi tietenkään väittää, etteikö mitä vain voisi tapahtua. Missä vain voi tapahtua mitä vain, jopa kotona sisällä tai päiväkodissa. Vanhempien vaivasta paljonkin kiinni, mitä opetetaan ja mitä ei. Siitäkin huolimatta voi sattua, mutta yhtälailla voi sattua sitten vasta kouluteillä, kun vihdoin ja viimein "saa"olla yhtään "yksin".
Uskoisin, että jokainen äiti tai isä osaa arvioida oman lapsen ollessa kyseessä itse parhaiten, onko tämä valmis mihinkin.
vuositolkulla mennäksesi ilmaiseksi töihin, siis alkaaksesi tarhantädiksi joka ei nosta palkkaa työstään, niin olet melkoinen poikkeus.
En näe yhteyttä materialismin kanssa siinä, jos ihminen olettaa saavansa rahallisen korvauksen-palkan antamastaan työpanoksestaan. Aika harva tekee hyväntekeväisyystyötä täysipäiväisesti.
Jos et ymmärrä mikä ero on äidinvaistolla ja vieraan "vaistottomuudella", sitten et ymmärrä.
Jos sinä teet suurimmaksi osiksi itse kotityöt joihon kuuluu siivoaminen ja kenties joku kerta katsotkin että voit jättää ne ovenkarmit pyyhkimättä, ja kun sitten toisaalta palkkaat vartavasten ammattilaisen siivoamaan ja tekemään samat työt, ja toimenkuvaan siis kuuluu myös ovenkarmien pyyhkiminen, katsotko että on aivan sama jos siivoaja jättääkin ne pyyhkimättä vaikka se sisältyy sopimukseen, ja olettaa vielä saavansa täyden palkan tekemättömästä työstä?
Minä en ainakaan.
Lapsia jätetään yksin kotiin (mm5vuotias poika, joka leikki tulitikuilla tunnetuin seurauksin), päästetään pihalle leikkimään(pojat jotka hukkuivat jokeen), lapset, saattavat leikin tiimellyksessä unohtaa äidin säännöt ja sännätä tielle ja jäädä auton alle jne.jne. Eli tuskin ovat vanhempiensa suoran valvovan silmän alla.
erilailla, kuin tarhantäti, koska ei saa samaa korvausta työstä? Äidin tehtävä on huolehtia lapsista ja kodista. Jos SINÄ tiedät, että lapsesi kykenee olemaan itsenäisesti pihalla, niin miksei hän voisi olla sitä tarhassa? Miksei tarhassa riitä, että täti valvoo lastasi ikkunasta? Kertooko sinun vaistosi, liukastuuko lapsesi ja nyrjäyttää nilkkasi tms.?
ja varmasti ymmärrät, että media on mediaa. Missä on ne kaikki tarinat onnistuneista tapauksista? Ei ole media arvoa, ei myy lööpit, joten ei niillä Ilttiksen lööpeissä mässäilläkkään.
Tässä keskustelussa ei tullut ilmi että kys.aloittaja olisi jättänyt lastaan yksin kotiin, antanut tulitikkuja tai että koti olisi vesistön läheisyydessä.
Tietysti voi tapahtua kaikkea, omassa kotona varsinkin. Sehän se on tunnetusti tapaturma-alttein paikka, varsinkin aikuisille. Pitäisiköhän siellä oloakin alkaa harkitsemaan, ettei vain kompastu siellä kylpyhuoneessa. Todennäköisempi riski kuitenkin.
ja tarhantäti tarhantäti: tarhantäti on (palkallisessa) työsuhteessa. Vai kuinka monen tarhantädin tiedät olevan töissä palkatta, vain tekemisen ilosta? Et siis nähnyt ero em. siivous esimerkkiini.
Tarhan piha on eri asia kuin oma piha, siellä olevat aikuiset ovat eri asia kuin omat vanhemmat, siellä olevat lapset ovat eri asia kuin kotipihalla olevat kaverit, ja todennäköisesti siellä oleva lapsimäärä on huomattavasti suurempi kuin siellä kotipihalla oleva. Ja lapsi voi liukastua vaikka kävelisin vierellä koko ajan. Äidinvaisto ja selvännäkijä-kyvyt ovat kuitenkin hieman eri asioita. Mutta et ilmeisesti käsitä että on hieman eri asia onko kyseessä oma vaiko hoitolapsi, mitä vaistoihin ja varmuuteen tulee.
kuvittelee lapsensa olevan kypsempiä, kuin ovat, eivätkä ymmärrä 3-4 vuotiaiden olevan resursseiltaan, täysin vanhempiensa varassa. Tämä valitettavasti tulee ilmi, kun jotain negatiivista sattuu. Lapsi itsenäistyy, mutta se voi tapahtua myös aikuisen valvonnassa. Vanhempien tehtävä on minimoida tapaturmia niin kotona, kuin pihallakin ja jos jotain sattuu, olla heti lohduttamassa. Ja edelleen on ilmassa kysymys, miksei se äiti voi olla pihalla, taustahahmona, vaan istuu ikkunassa? Ja vielä tuosta turvallisesta pihapiiristä;täällä Turussakin tapahtui jokusen vuosi sitten arvostetulla omakoti alueella kahden (3-ja5-vuotiaan) pikkutytön sieppaus, jossa äijä nappasi tytöt pihamaalta pakettiautoon ja raiskasi, eipä ole tyyppiä vieläkään saatu kiinni ja näitä riittää...
Ja tarhanpiha on varmasti turvallisempi, kuin monen kotipiha. En ole sanonut, että tarhantädin tulisikaan työskennellä ilman palkkaa. Yritin kysyä, että antaisitko lapsesi leikkiä tarhanpihalla niin, että tädit vahtisivat ikkunasta,( kun täällä on esitetty väitteitä että jollain asuntoalueilla lapset ovat jatkuvasti keskenään ulkona), eikö se olisi sama tilanne, vaikka paikka olisikin eri? Eli et, ja miksi, koska tarhantätien pitää olla ulkona, heti valmiina jos tulee ongelmia, miksi äidit siis istuvat sisällä?
4-vuotiassa on huimiakin eroja.
Tätä et vain suostu näkemään tai myöntämään.
Olet ilmeisesti käsittänyt koko kulun väärin. Yhtäkään lasta ei ole jätetty heti suoraan kylmilteen vastuun alle, anneta olla täysin valvomatta tai olla vain yksinään tuntitolkulla. Itsekseen pihalla olo on pitkä opettelu prosessi, vanhempien valvonnassa tehtävä prosessi. Kyse, näissä keskusteluissa, on ollut sen vanhemman läsnäolon lisäksi myös itsekseen (kavereiden kanssa) olosta. Tämä taas tarkoittaa, että aikaa vietetään siellä ulkona yhdessäkin.
Hysterisoit ihan suotta. Jokunen aika sitten oli myös tapaus, että 8-vuotias, vasta itsekseen ulkona olemaan opetellut lapsi jäi auton alle tietä ylittämään lähtiessään.
Itse olen satakertaa turvallisemmin mielin sitten kun nuoremmillakin koittaa kouluunlähdön aika, koska he ovat jo sisäistäneet itsekseenkin oloa ja sen omankin harkintakyvyn käyttöä jo ennen, kuin sen käyttö on viimeistään pakollista. Valvotussa, turvallisessa ympäristössä.
omalla kohdalla lapsi on ollut enemmän kolhuilla tarhan pihalla olon jäljiltä kuin kotipihan. Sitäpaitsi siellä oleva lapsi määrä maksimoi niiden kolhujen syntyä, täditkään eivät ehdi aina kaikien perään joka hetki katsoa.
Tarhantädeillä ei vieraisiin lapsiin ole äidin vaistoa. Eikä se äidinvaisto mikään ehdoton este tapaturmille ole, mutta kerrankin olen kesken tarhantätin kanssa keskustelun ihan sen vaistoni sanelemana lähtenyt katsomaan lasta, joka oli nurkan takana tarhan pihalla, ja täpärästi sattunut juuri paikalle kun tämä oli putoamassa betonipömpelin päältä. Missä mahtoi olla tarhantädin vaisto? En sitä odotakkaan olevan olemassa.
Annan arvoa tarhan työntekijöille, hehän tekevät todella arvostettavaa työtä: pitävät huolen meidän lapsistamme, vastuulla, mutta heille se on nimenomaan työtä. Siinä on se ero.
tarhantädit ehdi jokaista lasta niin tarkkaan valvoa, niitä on melkein joka tarhassa liian vähän lapsia kohti. Vähänväliä lehdestä saa lukea kun lapsi on kadonnut tarhasta, lähtenyt yksin portista, tai kuristunut kiipeilytelineeseen. Mielummin sitten vahtisivat ikkunasta jos se takaa sen että näkevät kaikki lapset kokoajan ja tekee sillä tavalla tarhan turvallisemmaksi.
on parempi, kuin pihalta, näinhän se on...Itseppä vastuunne kannatte ja surunne surette.
ole ollut kyse, ihme että täällä aina tulee esiin tuo hiekkalaatikko keuliminen "kuka on parempi jne". Elämän kevät teidän itsetunnon puutteen kanssa.....
Kyse oli siitä, että yleistää ei voi, jokainen tapauskohta erilainen, ja että varmasti parhaimman arvion asiasta tekevät vanhemmat itse kuin joku tuntematon täällä netissä.
Tyhmäkin ymmärtää, että on vähän paha mennä sanomaan tuntemattomalle mikä on oikein ja mikä ei tapauksesta sen enempää tietämättä. Mikään kun ei ole niin mustavalkoista ja lopulta kyse on tässä tapauksessa vain jokaisen omista mielipiteistä.
Ja niissähän on eroja, jokaisella omat.
missään nimessä en tuputa mallia"kaikki lapset heti pihalle harjoittelemaan vaan".
Luottaisin siihen, että jokainen tietää itse sen ympäristönsä, omat taitonsa valmentaa ja lapsensa kyvyn vastaanottaa asioita.
Jokainen toimikoon niinkuin parhaakseen näkee ja kokee, mutta toivoisin, etteivät osottaisi typeryyttään kuvittelevansa olevansa pätevämpiä tekemään päätöksiä toistenkaan puolesta....
hyvin voit antaa lapsesi leikkiä pihalla, jos kerran näet hänet ikkunasta koko ajan. Kyllä lapsikin haluaa välillä leikkiä ilman että äiti on koko ajan vieressä. Jos on kerran tuttu piha ja leikkikavereita, on ihan normaalia ja tervettä päästää lapsi ulos. Älä välitä näistä superihmisistä jotka leimaavat välinpitämättömäksi ja huonoksi äidiksi, on ihan tervettä osata irrottautua välillä eikä lapsestakaan tule sellaista joka parkuu heti kun äiti häviää näkyvistä. Viimeistään silloin kun lapsi menee tarhaan on superäitienkin tajuttava että lapsellakin voi olla oma elämä, omat kaverit ja jutut mistä äiti kuulee vasta ruokapöydässä.
Hyvää kevättä teille!! :)
No aivan ! Mietin jo itsekin että haloota haloo.
Kyllä tuttu on pihapiiri kun olemme tässä koko lapsen eliniän asuneet ja tuttuja on lapset ja lasten vanhemmatkin joita muuten aina myös tossa pihalla pyörii.Ja tyyli on täällä se että jos näkee vaikka naapurinkin muksun kielletyissä puuhissa aina voi sanoa ja komentaa koskien kaikkien muksuja.
No annan nyt kuitenkin lapseni olla yksin pihalla valvotusti sanovatpa muut siihen mitä vaan.Syksyllä neiti kuitenkin menee tarhaan ja siellä ulkoliikunnan tulisi sujua ilman äitiä.
Hyvää ja iloista kevättä myös sinulle=)
lapsia valvotaan ja leikkialue on rajattu. Vai luuletko sinä, että ne yksin siellä pihalla leikkivät? Ja mistäs tiedät, ettei meidän "superäitien" lapset käy kerhossa, tarhassa, harrastuksissa tai naapurissa leikkimässä. Se että haluaa ennaltaehkäistä ne onnettomuudet, jotka voi on kyllä oikeaa äitiyttä. Se, että äiti luuhaa sisällä, kun lapsi on pihalla on silkkaa laiskuutta ja tyhmyyttä.
vaan tiedän että siellä pihalla pyörii aina muutama aikuinen.
Kyse onkin siitä että antaa sille lapselle hiukan sitä omaa tilaa ,antaa lapselle mahdollisuuden kokeilla itsenäistä liikkumista.
Kyse on sen mahdollisuuden luomisesta.
Mikäköhän siinä on niin vaikeata ymmärtää.
Meillä ollaan normaalisti ulkona 1 tunti aamupäivällä ja yksi tunti iltapäivällä ja sitten kun isäntä tulee kotiin lähdemme koko konkkaronkka vaikka yhdessä uimaan tai luistelemaan tai mitä nyt sitten ikinä tehdäänkään.
Joskus kuitenkin tulee se hetki että haluaa katsoa miten se lapsi pärjää siellä pihalla ja kokeeksi antaa lapsen olla.
Ja sehän meni ainakin meillä ihan hyvin.Likka sai olla sen 20 minsaa pihalla ja palasi kotiin ja kaikki sujui ok.
Tää on sellaista samanlaista luottamuksen opettelua kuin kaikki muukin lapsen kanssa.
Meillä nyt tämä 4 v on alkanut täysin itsenäisesti huolehtimaan itsestään.Tyyliin hän ei halua että äiti taikka isi pyyhkii pyllyä koska hän osaa sen itsekin ja me annamme hänen itse pyllynsä pyyhkiä ja luotamme häneen .
Olemme opettaneet miten sen jälkeen toimitaan ,vessa vedetään ja kädet pestään jne.
Tälläistä luottamuksen opettelua että lapsi pärjää toiminnoissaan tapahtuu koko lapsen elämän ajan.
Opetellaan asioita ja sitten luotetaan lapsen antamaan sanaan.
Toki jos lapsesi on osoittaunut sellaiseksi ettei häneen ole luottamista niin sitten tilanne on eri.
Meillä kuitenkin tämä luottamuksen opettelu on sujunut hyvin.
Enkä oikeasti voi unohtaa lapseni kasvoja kun hän tuli pihalta sisälle ja menimme saunomaan .Hän oli niin ylpeä itsestään ja viskoi kauhallakin kiukaalle vettä niin levein elkein ja muistutteli meitä vanhempiaan siitä kuinka hyvin pihalla oli mennyt ja kuinka kivaa hänellä oli ollut.
Se oli varmasti likallekin riemuisa kokemus tehdä jotain noinkin suurta itse.Olla pihalla ilman sitä mammaa ja pikkusiskoa.
Voitte toki syyttää huonoksi äidiksi jos haluat tai tehkää miten lystäätte mutta meille tuo osottautuiihan hyväksi kokeiluksi.
Se ei nyt kuitenkaan muuta sitä että muuttaisimme koko elämän että nyt loppui koko perheen ulkoilut ja yhteiset liikunta reissut .Että nyt tästä muu perhe on nyt vain sisällä ja lapsi yksin ulkona.
Nyt kehottaisinkin kaivamaan ne aivot oikeasti sieltä jostain perätaskusta ja survomaan ne vaikka väkisillä sieltä korvasta sisään.
kylläpäs tämäkin juttu on paisunut....
itselläni laosi 4-vuotias ja on ollut yksin ulkona. Itse seuraan ikkunasta ja kuulen lasten äänet koko ajan. ja heti menen katsomaan jos ei näy eikä kuulu...
Eiköhön tämäkin asia ole ihan yksilöllistä ja tietenkin vaikuttaa missä asuu ja millainen piha on. Niin ja on ihan turhaa alkaa haukkuu ketään. Eiköhän jokainen vanhempi tiedä itse mikä on lapselleen parasta.
Jajokainen kasvattaa tyylillään, eikä sitä yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa ole!
hyvää kevättä kaikille fiksuille jotka ymmärtää et ihmiset on erilaisia ja mielipiteitä on monia.
Missään ei ole vielä väitetty että tarhassa lapset leikkivät ilman valvontaa!Et kuitenkaan pysty ennaltaehkäisemään kaikkea ja joskus kuitenkin tulee se aika kun lapsesi haluaa ulos ilman sinua.Neljä vuotias lapsi osaa ja ymmärtää jo paljon asioita ja voi ihan hyvin olla pihalla jos äiti katsoo ikkunasta.Etkö itse ole leikkinyt pienenä koskaan ilman vanhempia?Muisteleppa tarkkaan niin olen varma että ulkona olit kavereidesi kanssa ja kivaa oli kun välillä oli muitakin leikkijöitä kuin äiti.Ja voihan siellä tarhassa,kerhossa,harrastuksissa ja naapurissa sattua ihan mitä vaan!Oletko sielläkin ennaltaehkäisemässä vai oletko laiskuuttasi tai tyhmyyttäsi kotona sillä aikaa?
mutta tiedän, että lapseni on valvonnassa. Toki vahinkoja sattuu kaikille, mutta osan niistä pystyy sulkemaan pois, sillä että on äiti/isä.
Tiedän aivan varmasti, että alle kouluikäisenä olin pihalla leikkimässä, äidin valvonnassa, meillä oli useita hoitolapsia ja jos tuli sisälle asiaa, sinne lähti koko sakki. Lapset voivat leikkiä keskenään, vaikka äitikin olisi pihalla. Äiti tuskin viettää siellä ikkunassa koko aikaa, tai jos viettää, niin voi myös olla pihalla ja antaa lapsensa tutkia ympäristöä rauhassa, mutta turvassa. Ja huom. nyt puhutaan alle kouluikäisistä lapsista.
Nykypäivänä on tosiaan näitä uusavuttomia ns.äitejä, jotka ovat rooliltaan lapsia...Meidän Ville HALUAA istua autossa ilman turvavöitä, en mä uskalla niitä laittaa-tyyliin, se TAHTOO käydä itse ulkona jne. Vanhempien tehtävä on asettaa rajat, rakkaudella ja lapsen turvaksi. Minulle on ihan sama miten lapsenne "hoidatte", on vain niin kovin surullista kuulla näistä vältettävissä olevista onnettomuuksista. Ja tiedätkö, millä monet niistä olisi vältetty? Sillä että vanhemmat suojelisivat lapsiaan.
Mä taidan olla vähän yksinkertainen kun en ihan ymmärrä että mitä ihmettä sinä siellä ikkunassa teet??? mikset ole lapsesi kanssa ulkona puuhailemassa. miksi pitää alkaa jo 4-vuotiasta opettamaan olemaan yksikseen? kyllä se vielä yksin on ja toimeen tulee ihan hyvin. eikä se ole paapomista tai ylihuolehtivaisuutta. se on äitiyttä ja pienistä hetkistä nauttimista. olen aivan varma ettei lapsestasi tule mamis vaikka hänen kanssaan ulkoiletkin. hyvänen aika, 4 vuotias on vielä niin pieni, pitääkö hänen ikäiselleen nyt jo opettaa vastuuta yksinolemisesta???? antakaa nyt sen lapsen nauttia turvassa olemisesta!!! vaikka kuinka senikäiselle oletkin näyttänyt paikat ja rajat jonka ulkopuolelle ei saa mennä, kuinka kauan luulet 4 vuotiaan sen muistavan?
ole lapsesi kanssa niinkauan kun he ovat pieniä. se aika menee tosi nopeasti. vielä sinä siellä ikkunassa saat miettiä missähän se entinen lapsi, nyt jo teini, aikaansa viettää.
koska olet tyhmä.Lue kaikki viestit niin ymmärrät paremmin.
yh-äiti siellä paukuttaa päätään, sinä olet nyt totaalisen väärässä. Mutta evoluutio on kautta aikojen karsinut typeryksiä, niin se tekee hulttio-äitienkin kohdalla. Päästä nyt se tenavas, vaikka kauppareissulle, niin saat itse istua kotona, anna vaikka kännykkä mukaan, voi sitten soittaa, jos käy hassusti.
Kuule, minulle on aivan sama mitä muut kirjoittavat. Otin vain kantaa alkuperäiseen viestiin ja esitin mielipiteeni. Sinä taasen saat olla aivan mitä mieltä haluat ja kasvattaa lapsesi niinkuin parhaaksi näet...hauku sinä vain muita jotka ovat kanssasi erimieltä, ehkä siinä jo on totuudensiementä omasta perhe-elämästäsi.
Meidän lapsi täyttää kesällä 5 vuotta, eikä kertaakaan ole jätetty yksin, kertaakaan ei edes ole roskapussia viety lapsen nukkuessa.
Maailma on täynnä vaaroja, maaseudulla saattaa jopa susi tai karhu kytätä nurkalla herkkupalaa, puhumattakaan mitä joidenkin ihmismielessä liikkuu.
Esim tulipalo leviää alle minuutissa koko asuntoon, en usko että koskaan voi olla liian varovainen, vaikka tää meidän tapaus joistakin saattaa vaikuttaa ylihuolehtivilta, mutta kaikkea tapahtuu, olemmehan mm lehdistä saanut lukea niistä tapahtumista.
tai perhepäivähoidossa tädit istuisivat sisällä ja kahvittelisivat, kun lapset itsenäistyisivät pihalla keskenään. Toki tädit olisivat ikkunan äärellä, että näkisivät pihan tapahtumat...antaisivatko nämä "äidit" lapsensa sellaiseen hoitoon????
...ollutkaan tarhassa tai perhepäivähoidossa vaan omassa kotipihassa.Milloin teidän lapset pääsee ulos? Kolmekymppisenä? Ja silloinkin äiti seuraa ettei vaan tipu järveen tai kävele auton alle!
Luin tätä ja nauroin katketakseni. Totisesti on pimeitä äitejä täällä... jos nyt ovat äitejä kaikki. Ihan yhtä kahjoilta vaikuttavat nuo "apua voinko laittaa lapseni ulos" -nyhveröt kuin nämä "varo vain susi syö lapsesi" -tyypitkin. Nauroin siis todella.
Sikäli kun nyt luin kaikki, niin kukaan ei puhunut siitä, mitä lapsi itse sanoo. Meillä toinen kieltäytyi 8-vuotiaaksi asti olemasta yksin pihalla ja toinen vaatimalla vaati jo 3-vuotiaana, että saisi olla edes hetken.
Typerää antaa täällä neuvoja, kun pihat, äidit ja lapset ovat niin erilaisia. Voimia vain kaikilel äideille. Peelot menkööt metsään.
kyllä tässä on todellakin saanut nauraa....
hyvä etten ole ollut ainoa. =)
huvittaa ihan miten tämä on paisunut...
maalla ihan tosiaankin saa pelätä milloin karhu tai susi hyökkää... voi juma....
jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee... ihan turhaa mun mielestä alkaa täällä arvostelee ja haukkuu!
,lapset ulos keskenään, ilman valvontaa. Millainen meteli siitä nousisi, jos teidän ylikehittynyt 4-vuotiaanne olisi hoitopaikan pihalla ja hoitaja "tarkkailisi" ikkunasta??? Meillä lapset pääsevät n.6-7 vuotiaana ulos kavereiden kanssa, silloinkin sovitaan paikat, missä leikitään ja milloin tullaan sisälle.
Oli minustakin huvittavaa lukea näitä. Kuten sanoit, pihat ja asuinympäristöt ovat kovin erilaisia, ja myös lapset ovat erilaisia.
Asumme omakotitalossa rauhallisella alueella, iso piha. En keksi mitään syytä miksi 4v tyttäremme ei saisi mennä yksin ulos leikkimään, tai ettei hän voisi itse mennä naapuriin jossa on samanikäinen tyttö. Hän voi kulkea sinne pihan poikki, ei tarvitse mennä maantielle. Ja nimenomaan haluaa mennä itsekseen, ja kotiintuloajat ovat pitäneet.
Toisaalta taas hän ei halua olla jumpassa jos äiti ei ole näköetäisyydellä... Eli mennään tilanteen mukaan!
Vaikka kuinka yritätte täällä puolustella ja selitellä niin 4-vuotiasta ei saa jättää yksin ulos ILMAN JATKUVAA VALVONTAA!
jokainen tekee tavallaan.Osa antaa 2 vuotiaan olla ulkona yksin ,osa antaa 4 vuotiaan olla yksin ,osa antaa 6 vuotiaan ja osa ei anna olla ilmeisestikään ikinä yksin ulkona.
Jokainen tekee tavallaan.
Erikoisen tästä viesti ketjusta tekee sen että äidit ovat toistensa kurkuissa kiinni.
Aloittaja kysyi myös neuvoja joihin kukaan ei ole vastannut.
Mitä tulee ottaa huomioon kun sitten antaa sen lapsen olla yksin ulkona.
Mitä lapselle tulisi neuvoa kun hänet sinne pihalle lasketaan oli se sitten 4 vanha tai joillakin 30 v lapsi(mitä ilmeisimmin).
Sitä on niin kiire huutaa ja mesota sitä omaa kantaa että jää ne tärkeät asiat sinne jonnekin taka-alalle.
Senhän me kaikki aikuisina tiedämme että maailma muuttuu eikä aina parempaan suuntaan ja nyt on vaaroja joita meidän lapsuudessamme ei ollut.
Koska kuitenkin ne lapset on jossain vaiheessa sinne pihalle päästettävä niin mitäs jos löisimme päämme yhteen ja miettisimme millä vaarat välttäisi.
Täällä joku jo puhuikin susista ja karhuista joten niihin varmaan susi tai karhurauta vois olla aika hyvä.
Mutta mitä muuta olisi?
Omat neuvoni voisivat olla että lapselle tulee päähän terävöittää se ettei kenenkään tuntemattomaan mukaan saa lähteä.
Keneltäkään ei pidä ottaa makeisia tms.
Jos joku pyytää riisuutumaan niin niinkään ei saa tehdä.
Lapselle tulee tehdä selväksi että ilman vaatteita ja alasti on turvallista olla vain omassa kotona.
Eikä pihalla jos joku sitä pyytää.
Ja tietysti lapselle tehdään selväksi mikä on hänen leikkialueensa. Ja jos lapsi ei pysty noudattamaan hänelle annettua leikkialuetta ei lapsi selkeästikkään ole valmis ulkoilemaan ulkona.
Tässä nyt vain muuta ajatus.
Jos nyt keskityttäisiin enemmän siihen millä tavalla saataisiin lapsien liikkumista pihalla turvallisemmaksi eikä vaan huudeltaisi fiksuja kommentteja huonoista äideista tai huostaanotoista niin tähänkin tulisi jotain järkeä.
Uskon kuitenkin vakaasti siihen että jokainen äiti on paras äiti sille omalle lapselleen.
Ei kukaan äiti halua lapselleen pahaa.
Se on aivan varma.
Ja jokainen meistä varmasti tietää että vaikka kuinka niitä lapsia kyttäisi ja vahtaisi niin aina sattuu joku pipi tai muu.
Hyvää ja iloista kevättä kaikille.
Ja lapset pihalle leikkimään ja katsomaan luonnon ihmeitä.
ensimmäinen järkevä kirjoitus, kiitos siitä.
Haluan kyllä sanoa ettei maalla todellakaan tartte pelätä karhuja ja susia. Ei ne pihoille tule, ennemminkin pysyy kaukana ihmisistä. ja mä todella tiedän mistä puhun, olenhan ikäni asunut maalla, korvessa, metsän keskellä. Kertaakaan en ole päässyt näkemään karhua vaikka olen liikkunut metsissä todella paljon, ihan penskasta lähtien.
Niin, lapselle pitää tietenkin kertoa missä saa olla eli pihan rajat ja jos siellä ei pysytä niin lapsi ei vielä valmis olemaan yksin ulkona.
Tietenkin pitää kertoa lapselle ettei vieraiden matkaan saa lähteä eikä vierailta ottaa namuja.
Järki käteen hyvät vanhemmat ja asiallista keskustelua kehiin!
Sehän onkin äidin tehtävä.Jokainen tekee tavallaan, mutta turha sitten vinkua jossain viikkolehdessä, kuinka "Pentti-poju paloi talon mukana, kun äiti jätti ihan hetkeksi yksin ja kaikki sille oli paasanneet, että tulitikkuihin ei saa koskea"...
Väänsi tämän miten vain rautalangasta, niin lopputulos on, että vastuutonta päästää 2-5 vuotiasta ilman aikuisen valvontaa ulos. Jos rivarilähiössä asuu 20 perhettä, niin eivätkö nämä uusavuttomat saa aikaan hoitorengasta, niin että aina on joku aikuinen pihalla, kun siellä on lapsiakin? No, saa loppua tämä keskustelu osaltani tähän, mutta teen kyllä varmasti ilmoituksen lastensuojeluun, jos näen noin pikkuisia yksin pihalla.Katsotaan sitten mitä mieltä siellä ollaan , ovatko nämä äidit kypsiä vanhemmiksi. Hauskaa kevättä ja huolehtikaa lapsistanne, ne ovat ainutkertaisia!
täällä kerätään kunnollisuuspisteitä!
Tuon "yksin"ulkoilun opettelun idea ei ole äidin mukavuuden halussa vaan siinä, että jokainen lapsi jossain vaiheessa, yksilöllisistä kehityseroista riippuen, on jonain päivänä sen ikäinen että tahtoo tuntea olla olevansa kyllin"iso"ja ottaa hieman etäisyyttää äidin suoraan silmän alla olosta. Varsinkin, jos niitä lapsia on siinä pihapiirissä enmmän. Jollain se tulee varhemmin, jollain myöhemmin. Pihapiiristä riippuu tietysti paljon, kuinka tätä luottamusta ja vastuuta aletaan opettamaan ja opettelemaan. Kuka 4, kuka 30 vuotiaana:)
En voi uskoa, että ihmiset täällä ovat tosissaan. Aloittaja kertoi, että on päästänyt nelivuotiaan lapsensa 2 x 20 minuutiksi kotipihalle, valvonut koko ajan ikkunasta, ja kyse ei edes ole ollut mistään Helsingin keskustasta vaan lähes maaseudusta. Ja nyt jotkut ovat sitä mieltä, että ilmoittaisivat tällaisesta sosiaaliviranomaisille. Ilmoittakaahan vaan, saavatpahan kuntanne sosiaaliviranomaiset hyvät naurut.
Perheissä on käsittääkseni oikeitakin ongelmia, joihin sosiaaliviranomaisen pitää puuttua. Täällä hysterisoidaan lapsen turvallista itsenäistymisharjoittelua samaan aikaan, kun monissa perheissä lapsia pahoinpidellään, lapset jätetään ilman aikuista yöksi kotiin, kun vanhemmat lähtevät kapakkaan jne.
Olen itse sitä ikäpölvea, jonka ovat kasvattaneet 40- ja 50-luvuilla syntyneet äidit. Meille oli täysin normaalia leikkiä pihalla ja läheisissä leikkipuistoissa ja metsissä ilman aikuisia jo paljon ennen kouluikää. Kaupassakin käytiin, mitä sitäkin joku äiti täällä ehti kauhistella.
Vasta nyt kunnat on velvoitettu järjestämään pienille koululaisille iltapäivähoito. Ei ole montakaan vuotta, kun katsottiin, että ekaluokkalainen pystyy kyllä selviämään aamuista ja iltapäivistä ilman valvontaa, koska sellaista ei järjestetty. Ja voin omasta kokemuksestanikin sanoa, ettei tuollainen yksin oleminen ole useimmille aiemmin ollut mikään ongelma. Jos äidit sen sijaan olisivat kouluun menoon asti kulkeneet vieressä, niin olisi kai se kouluun meno yksinoloineen ollut aikamoinen hyppäys.
Ja sitä maailmankuvaakaan ei ehkä kannata rakentaa pelkästään iltapäivälehtiä lukemalla. Jossain tutkimuksessa sanottiin vasta, ettei maailma ole lapsille nykyisin sen turvattomampi kuin ennenkään, mutta asioita käsitellään mediassa nykyisin eri tavalla. Kohulööpit myyvät.
...että hukkumis- ja muita onnettomuuksia sattuu, ihan oikeasti ja ne olisivat pienten lasten kohdalla estettävissä, vanhempien valvomisella. Mutta hoitakoon kukin lapsensa miten lystää, tietääpähän itse mistä syyllinen löytyy, jos jotain sattuu. Suomikaan ei ole enää sellainen lintukoto, kuin 50-luvulla, joten ei vara venettä kaada.
... uskaltais jättää 4-v. lasta yksin pihalle, etenkään kun kuitenkin teillä tuntus olevan esim.parkkipaikka aika lähellä ja muutakin kiinnostavaa.
päättelin että, ette asu omakotitalossa kuitenkaa, jossa olis ehkä turvallisempaa yksikseen leikkiä. sielläkin tietyllä varauksella.
lapset saa niin herkästi päähänsä lähteä tutkimaan kaikkea kiinnostavaa.
ja vaikka olis kavereitakin, niin silti olisin ulkona mukana, koska porukassa ollaan vielä "rohkeampia" lähtemään ja tutkimaan ympäristöä.
VOISIKO JO JOKU YSTÄVÄLLISESTI VASTATA SEN ÄIDIN KYSYMYKSEEN, EIKÄ LÄSSYTELLÄ JOSTAIN HUKKUMISVAARASTA... JOS SE ÄITI SANOO KERRAN ETTÄ NÄKEE LAPSENSA IKKUNASTA KUN KERRAN SIITÄ SITÄ KOKO AJAN VAHTII NIIN KUINKA VITUSSA SE LAPSII PÄÄSEE VALVOVAN SILMÄN ALLA HUKKUMAAN... EI SEN LAPSEN NISKAAN TARVII KOKO AJAN OLLA HUOHOTTELEMASSA HUOM. KAUEMPAAKIN PYSTYY VAHTIMAAN... LUKEKAA VIESTI ENNEN KUIN RUPEATTE ARVOSTELEMAAN TOISEN KASVATUS TAITOJA KUN KUKAAN EI OLE TÄYDELLINEN...."Itse menin kotiin ja silmä tarkkana katsoin lastenhuoneen ikkunasta pihaan koko sen ajan kun likka oli pihalla leikimässä." Missä kohtaa tätä lausetta sanotaan että silmä välttää tai ettei sitä vahdita. tää nahistelu on typerää kun toisen kasvatus tyyli ei kertakaikkiaan kuulu teille muille. Mielestäni seurailet tilannet kuinka lapsesi käyttäytyy pihalla ja teet sitten ratkaisun mika sun kannalta näyttää parhaalta, onnea lapsesi itsenäistymiselle!
Hän osaa jo kirjaimet,numerot 30.n, harrastaa, laulaa ja leikkii, mutta on pihalla valvonnassa. Äiti on mukana, mutta vain taustahahmona jos häntä tarvitaan. Eli lapsi on hyvinkin kehittynyt, mutta silti vielä lapsi, joka voi tosiaan saada päähänsä(vaikka kaverin yllyttämänä), kiivetä puuhun. Naapurin 5-vuotias tippui kiipeilytelineeltä ja mursi solisluunsa, mitä vain voi sattua, kun kyseessä ovat uteliaat ja luovat lapset. Äiti on heti auttamassa ja lohduttamassa, jos tarvis. Jos joku haluaa hoitaa tämän olemalla sisällä, nenä kiinni ruudussa, sen sijaan, että itsekin nauttisi ulkoilusta, niin siitä vain. Suosittelen kyllä lähtemään itsekin ulos, siinä piristyy äitikin! Äippeli74.n teksti on kuin amiksen välitunnilta kuultua; vittu on se paikka, josta sinä ja lapsesi(luultavasti) olette maailmaan putkahtaneet ja sen hokeminen kuulostaa tosi tyhmälle...Onnea sinun itsenäistymisellesi, olet tekstistäsi päätellen kovin alkumetreillä!
ole parempaa tekemistä kuin kirjoittaa erinikeillä tota samaa asiaa!
Sä et taida tajuta lasten itsenäistymisharjoittelusta yhtään mitään.
lapset ovat erilaisia ehkä sun mukulas seisoo päällään ja jodlaa mutta toisen lapsi voi ihan hyvin pärjätä ulkona yksikseen hetken.
Kun sinä ilmeisesti joskus jo paljon vanhempana lähdit ulos voit olla aivan varma että vanhempasikin kökki ikkunassa katsomassa miten sulla se ulkoilu ekaa kertaa siellä sujuu.
Onnea sen järjen metsästykseen sinne omaan pikku pääkköseesi.
Kaikki lapset ja perheet on erilaisia se mikä toimii jollain ei välttämättä toimi kaikilla.
Asiat voidaan hoitaa eri tavalla.
Miksi kummassa se ei mene teidän superäitien kaaliin jotka mieluusti huohottavat varmaankin vielä 20v lastensa niskaan.
saat asian kuullostamaan todella järkevältä.
Ennen kuin tulet muiden tekstejä arvostelemaan niin ehkäpi myös kannattaisi itse miettiä mitä sinne kirjoittaa.
Tosiasiahan se on että niin paljon on erilaisia lapsia kuin äitejäkin.
No en jaksa tällä palstalla jauhaa tästä asiasta enempää kun ei mulle kuulu, mutta onnea kaikille äideille lastensa elämän teillä ja toivotaan ettei pahoja asioita pääse käymään.
kiitos yksi fiksu peliin mukaan:)
Eikä 20:ksi paapoa, kunhan tehdään se niinkauan, kuin ovat itse siihen kykeneviä. Tarkoitus oli vain osoittaa, että lapsi voi taidoiltaan olla erinomainen, mutta se ei tarkoita sitä, että kykenisi yksin ulkoilemaan ja tätä mieltä ovat myös asiaan perehtyneet, eli kasvatusalan ammattilaiset.
Sinä voisit käyttää aikaasi, kun lapsesi juoksentelevat yksin ulkona, englannin petraamiseen...=)
kun ei siinä ollut mitään vikaa?
Lue siinä vain niitä kasvatusoppaita siellä.
Kirjastahan sen kasvatustaidon oppii eikö juu.
Meillä tyttö täyttää syyskuussa 4v.Olen ajatellut yksin ulos päästää aikaisintaan(!!) ekaluokalla. Silloinkin valoisalla aikaa ja pitäisi pysyä pihapiirissä, minun tai mieheni valvovien silmien alla.Ensiksi pitäisi myös moneen kertaan varmistaa, että lapsi tosiaan tajuaa sovitut pelisäännöt yksin ulkoilemisesta.Asumme tällä haavaa kerrostalon 3.kerroksessa, vieressä kulkee tie(ei tosin vilkasliikenteinen) ja tyttö ei todellakaan uskaltaisi vielä pitkään aikaan lähteä yksin pihalle.On sen verran äidissään vielä kiinni.Jos muutamme jossakin vaiheessa rivariin, jossa hyvin aidattu,suljettu piha, saatan harkita että tyttö eskari-iässä menisi hetkeksi yksin pihalle.Tämäkin tapahtuisi vain sillä ehdolla, että minä olisin KOKOAJAN ikkunassa kyttäämässä.Meidän alueellamme on paljon lapsia, jotka ovat jo 3-4v ikäisinä alkaneet ulkoilemaan yksin.Erään 6- vuotiaan tytönkin äiti antoi tytölle luvan pyöräillä parin kilometrin matkan kauppaan ja takaisin.Reitti oli vaarallinen, oli tienylityksiä ja liikennevaloja.Muutoinkin tyttö huitelee ulkona, pimeälläkin ilman valvontaa.Ihmetyttää tällainen aikuisten vastuuttomuus.Ja monasti vaikka äiti olisikin pihalla lasten kanssa niin hän ei välttämättä valvo yhtään lapsiaan.Äidit antavat jopa alle 1-vuotiaiden kiivetä yksin korkeaan liukumäkeen, siis niin että ovat itse pitkän matkan päässä.Tai sitten annetaan lasten surutta talloa kukkaistutuksia,mukiloida pienempiä lapsia,kiroilla, tapella,haistatella(jopa 4v ikäiset haistattelevat!) tai kiipeillä hengenvaarallisen korkeilla kallioilla.Ehkä olen sitten turhankin hysteerinen, mutta en halua että rakas lapseni loukkaa itsensä minun huolimattomuuteni takia.Tai että joku namusetä kaappaa lapsukaiseni pihalta kun itse juon kaffetta sisällä.Kaipa minä olen muiden mielestä sellainen äiti, joka kasvattaa lapsensa pumpulissa.
meillä poika 5-vuotiaana kulkee ison veljen mukana naapuripihassakin. lapsen kanssa rajoja on asetettava ja lapsen ne ymmärrettävä, jos meillä pelisäännöistä livetään niin silloin saavutettu etu menetetään(=vaikka itsenäinen ulkoilu)ja siihen palataan taas kun asia on mennyt perille! ei se nyt kovin vaikeaa ole, jos vanhempi/vanhemmat osaavat itse olla johdon- ja oikeudenmukaisia, niin kyllä lapsen täytyy saada tuntea iloa ja onnistumisen riemua, kun hänen tekemiseensä LUOTETAAN! niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan...näin lastenkin kasvatuksessa...sitähän tämäkin on! Ei sitä kuitenkaan voi loputtomasti siloittaa lapsen tietä isoksi ja maalaisjärjellä ajateltuna se tuskin olisi kovin viisastakaan. itse jokainen kai oman lapsensa tuntee ja tietää mitä lapsi annetuista säännöistä/rajoista ymmärtää...ikkunan takaa tiirailu oiva lisäkeino tähän :)! Turhalla, korostan sanaa TURHA, pelottelulla on vain haitallisia vaikutuksia, joten mielestäni paras keino on kieltää KENENKÄÄN mukaan lähteminen, vaaran paikkojen opettelu..esim tien ylitys...jne...luvan kysyminen ja sen sellainen! että sillä viissiin meillä. koitetaan nyt vaan antaa lastemme kasvaa, eikä maalailla kauhukuvia etukäteen ja kaikesta, mamma sanoi kerran,että lapset on vanhemmillaan vaan "lainassa" ja ajan mittaan he lähtevät omille teilleen ja silloin uusavuttomat hellanteltut ei tuu pärjäämään elämässä!
...Tunnustan itsekin olevani, ja pahin puolemme on, että vahdimme lapsiamme ulkona, vaikka emme saa edes kunnon palkkaa työstämme(niinkuin tarhantätit) ja saamme laiskat kollegamme raivoihin, koska heidän omatuntonsa rippeet soimaavat. Ja koska vahdimme pientä lasta pihamaalla, se tarkoittaa automaattisesti valvontaa, kunnes lapsi täyttää 30...Vai mitä? No, tehkäämme työmme, sehän on pääasia...
sit ootki niin täydellinen ihminen.
Voi onneks olkohon.
Eiköhän kaik meist hoida lapsensa juts niinko
parhaks kattoo ilman mittään omantunnon tuskia.
Sie teet niinko parhaks kattot ja muut tekköö kuten parhaaks kattovat.
Ei miulla ainakaan omatuntoa nipistä lainkaan vaikka annan oman lapseni yksin olla ulkona.
Mut se mikä toimii meil ei välttämäti toimi teil.
Turhaa siun on siitä ottaa hernettä nenuus , vaa pie sie huolta omist kasvatusmetodeistas.
Ei se tee meist muista millään lailla huonompii äitei jos lapsemme saa olla pihal välil ilman mammaa.
Ja se on taivahan tosi kun oon omil silmil nähny leikkipuistoos kun siel on mammaa ringis ja lapsia et vaiks siin olis tusina aikuista niin kyl ne lapset kerkii ja ehtii toisinaan ittensä satuttaa.
Se on elämää ei kaikelt voi aina suojautuu ja ain varautuu.
Parhaimpansa jokkainen teköö mut aina se ei vaan riitä.
Mie luottaasin näiski asioihin ihan omaan maalaisjärkeen ja siihen et tuntee lapsensa ja sen tavat.
Jos sie tunnet et lapses on viel raaka liikkumahan yksin niin sit se on niin.
Mut anna sie niille perheille tilaa tehdä se toisin jos he niin tuntevat.
ilost kevät kaikil!
itteeni täydelliseks väitän? Mistäs olet niin hassuja ajatuksia päähäs saanut? Ainoa asia mikä ottaa päähän, on lukea "turhista" (eli vältettävissä olevista)onnettomuuksista ja kuolemista. Nää on vaan mielipiteitä ja jokainen hoitakoon jälkikasvunsa, miten haluaa, vai pidätkö sä tätä suomi24:ä lakina ja asetuksina? Joten eiköhän jokaisella ole "tilaa" tehdä mitä lystää...
kylläpä on taas kärpäsestä tehty HÄRKÄNEN ja aiheestakin on poikettu jo joka suuntaan..sangen hauska lukea näitä kiivaitakin "kannanottoja" ja joillain tuntuu olevan ärsytyskynnys kovin matalalla, kuten esim. "luulet sie-tyypillä"...miten jotakuta voi ärsyttää tollanen, ainakin minä tulen surulliseksi onnettomuusjutuista, en ärsyyntyneeksi!!! ja vahinkoja tulee niin varovaisille kuin varomattomammillekin...kotiinsakin on moni kuollut!huh huh..onko siis näin monella tavallinen maalaisjärjen käyttö mahdotonta vai oletteko vain kärkkäitä arvostelemaan? liekö liikaa leluja vintillä vai mitä?
voin sanoa, että meilläkin pätemisen huumassa tuota esikoista tuli"vahdittua"vähän liiankin kanssa ja sitten kouluun lähtiessä olikin hieman työläämmät ajat kuin näiden nuorempien kanssa, jotka ovat saaneet "opetella olemaan luottamuksen arvoisia" pienemmästä pitäen. Lapsikin nauttii, voitko kuvitella, annetusta ja ansaitusta luottamuksesta ja (voi)myös ymmärtää, että jos sovituista säännöistä poiketaan, etu menetetään.
Ja miksi täällä tulee ilmi oletus ettei yksin ulkoilevai lapsia"vahdittaisi"koskaan siellä ulkona? Sanoit että laiskat kollegat. Jos meillä ulkoillaan yhdessä joka päivä monta tuntia ja sitten lapset vielä leikkivät keskenäänkin toiset mokomat, on termisi hieman väärä.
Useimmissa näissä"ulkoilu" perheissäkin kun on myös muutakin askaretta mitä ei voi suoraan pihalta käsin hoitaa, enkä näe mitään syytä miksi pitäisi lapset raahata sisällä siksi aikaa jos ulkona on hyvä ilma ja ympäristö ja seura turvallista.
Taidat olla vain kateellinen kerrostalon vanki.
meillä toimii ainakin käytäntö, että lapsi 5-v. saa luvan kanssa mennä kaveria hakemaan toiselta pihalta ja jäädä sinne leikkimään, silloin vaikka haaverin sattuessa lähin aikuinen on kaverin äiti tai isä, jolta mennään pyytämään apua! ymmärtäisin tämän kohun, jos asuisimme kaikki varmasti vaarallisella alueella, mutta käsittääkseni Suomessa iso osa lapsiperheiden asuinpaikoista on rauhallisia paikkoja ja oma valinta kai missä sitä lastensa asuu...kyllä meillä asuntoa ostaessa ympäristö oli iso tekijä, kun noita lapsiakin kerran on!!! meidän lapset ainakin näyttävät ymmärtävän annetut rajat ja ovat niitä noudattaneet! ylivilkkaiden lasten kohdalla voi olla asia toisin, mutta väitän silti, että tavallinen lapsi kyllä osaa olla luottamuksen arvoinen, jos se hänelle "suodaan"! jonkun 2-v. kohdalla käyttäisin kyllä maalaisjärkeä, eihän sen ikäinen voi esim.kerrostalosta yksin ulos lähteä...HALOO! ikä ja järki ja varsinkin sen käyttö vielä hivenen alkumetreillä!
ja tietysti tunnemme ja tai vähintäänkin tiedämme myös näiden omiemme kanssa leikkivien vanhemmat, olemmehan näiden kanssa päivittäin tekemisessä.
Jos tulee uusia kavereita, näihin tutustutaan. Sanomatonkin sopimus on että kuin myös itse autan jos näen lapsen apua tarvitsevan, niin myös näiden muiden vanhemmat auttavat. Ja puskaradio toimii niin aikuisten kun lastenkin kohdalla, kaikki tulee kyllä tietoon, jos tarvetta on, mitä siellä naapuripihallakin tehdään.
Ympäristötekijät on juu tosiaan ensisijainen tekijä meilläkin turvallisuutta kartoittaessa, enkä ikimaailmassa siitä syystä esimerkiksi asuisi ihan veden läheisyydessä ympärivuotisesti niin kauan kun lapset ovat lapsia.
Itse koen että on hienoa kun voin tarjota tätä lapselle ja lapsikin nauttii siitä"luottamuksesta", ja tulee muutkin elämän pelisäännöt siinä sivussa tutuiksi vähän niinkuin huomaamatta. Ja sisarus-suhteet lujittuvat kun katsotaan vähän toinentoisensa perään ja toisaalta, saadaan tarvittaessa enemmän sitä"omaa aikaa"ilman niitä sisaruksia. Mitään negatiivista en kyllä tästä ole aikaan saanut, ihan päinvastoin.
Ihme narinaa tuli tästäkin aiheesta kyllä joo. Kateellisten panettelua.
Olenko sanonut, ettei niitä lapsia "koskaan" vahdittaisi? Vahinko ei vaan tule kello kaulassa ja, kun olet itse ulkona(tekemistä löytyy äidillekin), niin apukin on lähellä, samalla voit syrjäsilmällä katsella lapsen touhuja.
Kummallista, että poikkeava mielipide luetaan kateudeksi. Miksi ihmeessä olisin kateellinen, jokainenhan on oman onnensa seppä ja voi omilla teoillaan vaikuttaa onnellisuuteensa...Sitäpaitsi kadehtimalla ei saavuta mitään.
Pointti nyt kuitenkin oli, että pieniä lapsia ei tule jättää keskenään pihalle. Se ei tarkoita, ettei lapsi voisi itsenäistyä, senkin voi tehdä turvallisesti.
toivottavasti et oleta olevasi kys. äitiä pätevämpi arvioimaan tämän harkintakykyä ja itsetuntemusta mitä lapsensa tuntemiseen tulee ja kykyyn tehdä siihen liittyviä päätöksiä.
Kiitos kun kerroit että pihalla voi tehdä jotain, en tiennytkään. Tähän asti olenkin vain seissyt siinä paikallani pari tuntia kuin suolapatsas, tietämättä että jotain voi tehdäkkin.
Jokainen lapsi on arvioitava erikseen, kaikkia ei tosiaankaan voi edes kuvitella jätettävän yhtään keskenään saman ikäisinä.
Joku ajattelee hyvinkin tarkkaan ensin ja tekee vasta sitten (jos tekee), toinen tekee ja miettii vasta sitten ja kolmas ei mieti sittenkään.
taitaa olla ongelmasi, kun et ymmärtänyt että sanonta TÄÄLLÄ taisi tarkoittaa kys. keskustelua yleensä ja vastaaja palasi sen jälkeen SINUN kirjoitukseesi! sinun tekstistäsi saan sen käsityksen, että tahallaan ja asian vierestä tuot sellaisen näkökannan, että ulkona ilman vanhempia oleva "pieni"(?) lapsi(viittaan pariin ed.keskusteluun)olisi kovin kaukana kotoa ja turvaton.Ja kyllä meidän pienen(5v.) lapsen vaan VOI jättää/päästää ulos...tietenkin varmistaen että apu on saatavilla, jos tarve tulee...tällä tarkoitan esim. itseäni, niitä kaverin vanhempia jne., lähes aina lapsellani ulkona on kaveri/kavereita...YMMÄRRÄTKÖ? mekin olemme OIKEASSA! Ei ne meidän lapset siellä "herran haltuun" jätettynä kuleksi...sellaisia vanhempiakin varmaan on, mutta luulenpa, että niissä perheissä on paljon muitakin ongelmia,jos ymmärrät, valitettavasti!
Eli olen aika monen mielestä kai pumpulimami, joka kasvattaa lapsistaan epäitsenäisiä!No ei se minua haittaa, tykkään ihan olla tällainen ylihuolehtivainen;)
Millä arvioit 3-4vuotiaan taidot selvitä, ilman äitiä pihalla? Ja jos lapsesi ei olekaan niin "itsenäinen", ja onkin vain lapsi, eli harkintakyky pettää, mitä sitten, oletko valmis maksamaan siitä koituvan hinnan? Ja aivan varmasti olen äitinä pätevämpi, koska tiedän lapsen kehityskaaren ja myös toimin sen mukaan. Teen virheitä, mutta en lapsen turvallisuuden kustannuksella.
Lapset ehtivät itsenäistymään omaan tahtiinsa, tuntuu että eräillä on hirmuinen kiire "itsenäistää" lapsiaan, taitaa olla juuri sitä, että vanhemmuus on hukassa, kuten joku tuolla kirjoitti. Ja pienille lapsille on parempikin olla ylihuolehtivainen, kuin liian luottavainen ja samaa mieltä ovat kasvatusalanammattilaisetkin. Tietääpä itsekin, että on tehnyt "työnsä" kunnolla, vaikka palkka olisikin tarhantätiä huonompi. Meidän rivitaloalueella ei muuten ole yhtään äitiä, joka jättäisi lapsensa yksin ulos(alle kouluikäisen), jos tulee asiaa sisälle, niin naapurintäti vahtii. Tein pikkugallupin kerhossa, eikä sielläkään tunneta vastaavaa ilmiötä, taitaa olla aika harvinaista siis. No, pääasiahan on, että lapset ja äidit ( iskät) ovat onnelisia, joten eipä muuta, kuin hyvää kevättä kaikille, nähdään ulkona=)
välisellä tieto-taidolla. Senhän pitäisi olla kaikilla kunnossa. Minä tunnen oman lapseni kyllin hyvin huomatakseni millä tuulella tämä on, miten voin silloin tämän olettaa toimivan jne. Mitkä ovat tämän taidot, millainen tämän luonne on jne. Onhan se kumma jos ei oma äiti noita tiedä.
Lähtökohta on kuitenkin se, että meillä vuorovaikutus ja yhdessä opettelu ovat olleet aina, vauvasta asti, perheemme avainsana. Ilman sitä toisen tuntemusta tuskin syntyykään. ja ilman tuntemusta ei voi olla luottamusta.
Ero tulee siinä, onko kyseessä oma vai"vieras"lapsi. Vaikka kuinka tuntisin lapseni kaverin, en silti voi"tuntea"tätä samalla tavalla.
Kokemus on toinen tekijä. Kun on kokemusta eri ikäisistä lapsista ja heidän kehityksestään, on myös sitä vertailukykyä keskimääräisyyteen. On yli 15-vuoden kokemus kys. asiasta, eikä mitään ole sattunut. Uskoisin siis oman arvioni menneen ihan nappiin.
Sattuahan voi kuule vaikka siellä kodin kylpyhuoneessa, siellä vasta voitkin tehdä sen virhearvioinnin niinkuin teoriassa me kaikki. Siitäkin huolimatta, että olet varautunut riskin minimointiin. Mutta koska olet varautunut riskin minimointiin, todennäköisesti ei satu pientä kolhua suurempaa. Ja kukapa ilman nitä pieniä kolhuja tästä elämästä selviää, jos vaan kävellä osaa.
Lue noita ylläolevia, missään ei sanota että lapsi olisi ihan yksin kokoajan, ulkoruokinnassa tai että tätä nyt suositeltaisiin kaikille. Kokoajan olen sanonut, jokainen tekee arvionsa itse ja jokainen lapsi erilainen, ympäristö erilainen jne. Turhaa lietsot hysteriaa, luota vain siihen omaan äidinvaistoosi ja toimi sen mukaan.
Sanoisin vielä että harjoitelkaa vaan. Ei pidä välittää täällä tuntemattomien, ihmisten jotka todennäköisesti eivät teitä tunne, tuomitsemis yrityksistä. Itse olet lapsesi paras tuntija ja tiedät varmasti onko tyttö kypsä tähän opetteluun.
Tuolla jo monasti sanottiinkin että säännöt kun tehdään selväksi ja varmistetaan että lapsi ne ymmärtää, myös sen, että etu menetetään jos säännöistä poiketaan, hyvä tulee. Olet vain johdnmukainen ja varmistat että sovitusta pidetään kiinni. Kun vielä tunnet ja tiedät lastesi kaverit, tiedät millaisessa seurassa tämä pihalla on.
Meillä on lisäksi sovittu että kenellekkään kaverille ei mennä sisälle sanomatta, edes naapuriin, vaan aina pitää ilmoittaa kaikista liikkeistä, ja yleensäkkin tulla kysymään ensin lupa ennenkuin tekee mitään mistä ei ole ihan varma. Hyvin on toiminut.
Noista lumilapio episodeista, niitä tulee aina, olit siinä vierellä tahi et. Niistäkin selvitään kun tiedät millaisia ne kaverit ovat ja selvitätte omallenne mitä tulee tehdä, jos erimielisyyksiä tulee.
Enpä olisi uskonut että kirjoituksestani tälläinen vastauksien määrä sikiää.
Itse tiedän että lapseni on kypsä ulkoilemaan hetken itsekseen ,lähinnä vaan tuossa aloituksessani hain niitä vinkkejä millä voisin maksimoida lapseni turvallisen liikkumisen pihalla.Niitä vinkkejä on kuitenkin tullut todella vähän.
Lisäksi myös äitinä purin tänne sydäntäni koska minusta tuntuu kuin vasta hetki sitten olisin lapseni synnyttänyt ja nyt hän jo reippaasti kirmailee pihalla.
Tulee tunne että aika kuluu niin nopeaan liiankin nopeaan.
Juuri tänään taas juttelin lapseni kanssa pihalla liikkumisesta .
Kysyin häneltä että tietääkö hän mikä on meidän leikkipiha?
Tietääkö hän ettei kenenkään vieraan mukaan saa mennä ja että jos kaveri kutsuu kylään on tultava kysymään lupa.
Ja neiti vastasi kaikkeen kuten pitikin.
paljon täällä on porukka puolesta ja vastaan.
Mutta niin kai se on ettei äidit voi elää sovussa vaan aina toisen kasvatuksesta tai muusta löytyy jotain naputtamista.
Me aijoimme tätä ns.tottuttelua yksin liikkumiseen kuitenkin jatkaa kun puitteetkin siihen ovat mitä parhaimmat.
Hetki silloin ja hetki tällöin pihalla omien kaverien seurassa tekee likalle hyvää.
ja tietysti sen hetken kun likka yksin siellä pihalla on katselen ikkunasta ja kuuntelen kuuluuko kimakkaa kikattelua ja huutoa.
Huomaan myös että täällä on aika monia äitejä jotka maalailevat kauhua kuvia koska ovet lehdestä ja milloin mistäkin kuulleet kauhujuttuja.
Onhan ne surullisia asioita ei sitä käy kiistäminen mutta ei niiden ylenpalttinen mainostaminen ja hehkutus aiheuta mitään muuta pahaa mieltä.
Elämässä sattuu ja tapahtuu aina teki sitten mitä tahansa.
Sitä voi kompastua vessan matoon ja lyödä kallonsa ammeen kulmaan.
Tai lapsi voi mennä isänsä takin taskuille ihan huomaamattaan ja tukehtua takintaskusta löytämäänsä kolikkoon.
Tai kesällä vaikka sitä lasta kuinka vahtisi voi sitä amppari pistää ja lapsi voi saada pahan allergisen reaktion.
On vain joitakin tapahtumia ihmiselämässä joista tuntuu ettei niitä olisi voitu estää vaikka mitä olisi tehty.
Kutsuttakoon sitä sitten vaikka kohtaloksi taikka karmaksi.
Jokainen tuntee itse sen lapsensa parhaiten ja sen voiko hänet siihen pihapiirin hetkeksi jättää yksin leikkimään.
Ja jokaiselle lapselle sattuu ja tapahtuu vaikka kuinka vahdittaisiin.
Tahdon antaa eläviä esimerkkejä omasta elämästäni.
Tulen 7 henkisestä perheestä.Meitä oli 4 lasta.
Äiti oli täysipäiväinen kotiäiti ja meitä kaitsemassa äidin lisäksi oli mummo.
Ja silti ehti tapahtua ja sattua kaikenlaista.
Ei ollut päivääkään ettei olisi ollut sääret mustelmilla ja laastaria polvessa tai poskessa.
Kiipeiltiin puissa ja joskus tiputtiinkin puista.
Ja sellaista se on.
Ymmärrettäväähän on että jokainen meistä on huolissaan siitä lapsestaan.
Oli se lapsi sitten 4 taikka 40 v se kuuluu vanhemmuuteen.
Mutta kaikelta mahdolliseslta ei vaan voi varjella.
Vai voiko joku oikeasti hyvällä omalla tunnolla sanoa ettei koskaan lapsena telonut itseään,ettei koskaan ollut kuhmua otsassa kun tippui keinusta tai vekkiä polvessa kun tippui fillarin selästä?
Ainut mitä me musta voidaan tehdä on se että yritämme parhaamme kukin omalla tavallaan toisia mollaamatta.
Lapsillamme on paljon vaaroja edessä ,koittakaamme opettaa lapselle turvallisen liikkumisen rajat ja koittakaamme opettaa lapsillemme ettei kaikki ihmiset ehkä olekkaan miltä näyttävät ja rukoilkaamme että saamme sen lapsen aikuiseksi ja vielä suht tasapainoksesi sellaiseksi.
Itse uskon että meillä nykypäivän mammoilla en helvetisti enemmän työsarkaa edessä kuin mammoilla jotka elivät 50 tai 60 luvulla.
On internet jonne lapsilla tuntuu olevan vapaa pääsy mistä vaan.
On huumeet joita lapsille jaetaan ilmaiseksi jopa 8-vuotialle(tieto poliisilta),on media joka tunti tolkulla näyttää vaan raakoja tapahtumia maailmalta tai jos media ei työnnä lapsen eteen raiskauksia ja murhia ja sotia niin sitten erotiikka muodossa tai toisessa.
Pinnallisia reality sarjoja joissa ei ole päätä eikä häntää.
Itse ainakin mietin näitä ja mietin miten saan lapseni kasvatettua kaiken tämän keskellä.
Meillä on paljon sarkaa edessä.
Jokainen tehköön kuten parhaakseen näkee tämän ulkoilu asian kanssa.Niin itse ainakin teen.
Tämä nyt meni hiukan ohi asian mutta sen tuntuu olevan enempi sääntö kuin poikkeus tässä ketjussa.
Ei mulla tähän asiaan ole enää muuta sanomista.