Istun pehmolelukoira sylissä tässä ja paijailen sitä. Olenko ihan höynähtänyt? On niin kauhea ikävä eläimiä. Asun vuokralla pienessä asunnossa keskellä kaupunkia...En voi ottaa tänne lemmikkejä...Kauhea kaipuu saada rakkaat kisut lähelle, ne asuvat vanhempieni luona kaukana.
En niinkään kaipaa ihmisiä. Olen yksin päivät pitkät, ja näen vain satunnaisesti muita ihmisiä, mm. kaupassa käydessä. Mutta kaipaan niin eläimiä. Niiden kanssa on niin hyvä olla.
En niinkään kaipaa ihmisiä. Olen yksin päivät pitkät, ja näen vain satunnaisesti muita ihmisiä, mm. kaupassa käydessä. Mutta kaipaan niin eläimiä. Niiden kanssa on niin hyvä olla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No etpä tuota ole höyrähtänyt. Ihan ymmärrettävää tuo. Eläimet on parempaa seuraa kun suurinosa ihmisistä...
mitään eläinyhdistystä, kissojen katastrofiyhdistystä, löytöeläinkotia tai muuta vastaavaa?
Voisit mennä vapaaehtoiseksi työtekijäksi ainakin silloin tällöin, ovat kovin kiitollisia avusta.
Saisit eläimistä seuraa ja iloa kun autat hoidossa ja varmaan samanhenkisiä ystäviäkin löytyisi.
Ymmärrän ikäväsi, mullakin on kissoja ollut koko ikäni ja nyt yksinäisenä en tiedä mitä tekisin jos ei tuota roikaletta tuossa olisi.
Vieraskin eläin osaa arvostaa ja vaistoaa eläirakkaan ihmisen.