Ihmettelen. Tältä palstalta ja kohdasta lämmitys ja eristäminen saa toistuvasti lukea takoista, joissa poltetaan aamulla puita pesällinen ja sen jälkeen ne lämmittävät taloa (joskus isojakin) seuraavaan aamuun. Meillä on n 1500 kg painava vuolukiviuuni (ei siis edes iso). Kun poltan pesällisen puita, uunin ulkopinta ei edes merkittävästi lämpene. En siis voisi kuvitellakaan pesällistä puita ainoana lämmönlähteenä. Jotta pinta lämpiää kunnolla, vaaditaan kolmisen pesällistä puuta. Onko meidän takassa vika vai vähätlläänkö täällä puunpolttomääriä ja sähkönkulutusta?
Poltan pesällisen
takka rikki?
2314727
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Meillä on 3000kg painava takkaleivinuuni ja poltamme siinä pesällisen,14kg,vuorokaudessa.Uuni on lämmityksen jälkeen pitkään polttavan kuuma,lämpö riittää hyvin vuorokaudeksi.Merkkiä en halua tässä mainostaa,mutta hyvä on.Lämmistys käytössä käytetään alapesää.(takka pesää).Pärjäilemme hyvin pelkällä uuni lämmityksellä,lisänä on vielä pari vanhaa pystyuunia.
Ok. Nuo kilot selventävät jo paljon enemmän kuin termi pesällinen. Punnitsin äsken halkokorin ja sen paino oli 9,2 kg. Kun uuni on kylmä ko. määrää vie meidän tulipesän koolla todellakin kolme pesällistä - sen jälkeen pinta on kuuma n. 12 h ja lämpöä tuntee pinnassa vielä 1½ vrk päästä.
paljon ilmaa uunia jäähdyttämään. Veto pitää säätää sopivaksi luukuilla tai perussäätö savupellillä jos luukut ei riitä.
Näillä ohjeilla ei mene vuottakaan kun on piippu tukossa ja/tai kunnon "pikipalo" piipussa.
Ja naapurit vittuuntuneet ainaiseen savuun.
ymmärtänyt kirjoittajan ohjetta. Liian vedon voi kuristaa pois, se ei vielä kitupolttoa ole! Voi teitä uusavuttomia, kun ette ymmärrä mistä puhutaan.
Täytyyhän minunkin saada palkkani.
Jos kaikki oppisivat puuta polttamaan oikein, puhtaasti, niin minähän joutuisin työttämäksi ja pahimmassa tapauksessa loppuisi koko nuohoojien ammatti?
Emmehän halua tätä? Joten säätäkää vaan polttoa piipunpellillä.
siksipä piippujen tarkistus/nuohous tuli pakolliseksi 2 vuoden välein, vai olikos se jokavuosi??? no, eipä tartte ite miettiä, löytää se sutari itekin katolle :)
ps. minä poltan kunnon vedolla ja mitä lämpiämiseen tulee, on se kiinni puusta, ei takasta eikä piipun vedosta :)
Syynä vähällä lämpiäviin takkoihin on valehtelu ja liioittelu.Olen lämmittänyt erilaisilla takoilla 40 vuotta,mökeillä ja asunnoissa.Nämä yhdenpesällisen polttajat ovat huuhaaporukkaa,ei mikään tonneja painava kivikasa kuumene polttavaksi yhdellä pesällisellä.Ketjun aloittaja niinkuin moni muukin saa väärän käsityksen puulämmityksestä,kun lukee täällä olevia juttuja takkojen tehokkuudesta.Puu sisältää määrätyn määrän energiaa,ja enempää ei tule,vaikka olisi minkälainen ihmetakka.Itse testasin takkaa -20 pakkasella,kaikki muut lämmöt poiskytkettynä.Takassa pitää olla lähes jatkuva tuli,että 170 neliön talo pysyy lämpimänä 22 astetta.
muistaa se, että jos takka on kylmä=huoneen lämpöinen ja siinä polttaa pesällisen, niin se ei merkittävästi lämpene.
kun takan lämmittää kunnolla, niin sen jälkeen siinä on hyvä peruslämpö jatkuvasti ja riittää kun polttaa sen pesällisen päivässä.
toinen asia mikä kannattaa myös huomioida on se "pesällinen". siinä on melkoinen ero polttaako takassa 3kg vai 18kg puuta.
1% takan painosta on sopiva pesällinen ainakin meidän takassamme (vuolukivi paino 2000kg).
Riippuu myös täysin siitä mitä puuta polttaa. Esim. meillä jos polttaa korillisen koivua, uuni lämpiää n. 300 asteideksi. Haapaa pitää polttaa 2 korillista, jota uuni lämpiää 250 asteiseksi. En ole mitannut painoa, onko koivu esim. tuplasti haavan painoista, mutta selvästi on erilaisia lämpöarvoja puuillakin. Niin, selvennykseksi vielä, omalta tontilta kaadettuja koivua, haapaa, kuusta ja mäntyä poltellaan.
olet ymmärtänyt, koivu on tiheämpää eli siinä on samassa tilavuusmäärässä enmmän palavaa ainetta. Tietenkin myös puun kuivuus vaikuttaa asiaan.
Meilä vanha 20v tiilitakka jossa leivinuuni hellla. Alkusyksystä kun lämmittää varovasti lämpimäksi niin... tämän jälkeen riittää pesällinen kerran pvä tai joka toinen päivä. Takka on ulkopuolelta lämmin ei kuitenkaan mikään hirveän kuuma mutta luukkujen kautta lämpö leviää joten kyllä jos kaksi pesää per pvä niin silloin on kyllä jo lämmin liiaksikin
Joka päivä on poltettu pieni pesällinen (4-8kg) ja sen avulla 3500kg leivinuunin (tiileri, 1cm villa kuoren ja sisustan välissä, tuhkatilaan lisätty hiiliarina) sisälämpö heiluu 90 ja 210 asteen välillä.
Koivuklapista kait tullee noin 4.1 kwh lämpöenergiaa per kilo. Eli meillä keskimäärin 6*4=24kwh päivässä (-hyötysuhteen hävikkiä pikkasen).
Ja kyllä se siltä tuntuukin.
Lauhana päivänä alkaa (yläkerta 115m2 ja siellä se leivinuuni) sisälämpö nousta turhankin paljon ja kovina pakkaspäivinä lämpötila laskee niin että sähkölämmitin lähtee päälle. (raksavaihetta, sisälämpö säädetty lämmittimessä 15 asteeseen, leivinuunilla nousee 17 asteeseen)
Jos 1500kg painava uuni ei päivittäisellä pesällisen poltolla lämpiä kunnolla niin:
- uuni on paska
- puut ovat huonoja/märkiä
- lämpö tuuletetaan harakoille (kannattaa olla tuplapelti ja hiiliarina)
Edelliset selittäneetkin että ensin poltetaan kolmepesällistä että saadaan takka kuumaksi ja sitten vaan sen verran että lämpö säilyy.
Tulokseen vaikuttaa myös käytetyn puun laatu , lautoja vai kunnon pölliä. Missään tapuksessa takan hankinta piippu ja asennus puiden hinta et heti ala saamaan todellista säästöä lämmityskustannuksiin ellei takka puut ole ilmaisia.
Elikäss puut ilmaisia ja pilkkomis/sahaus kuntoilua joka jäis muuten pois.
Riippuu puista. Mikä on kosteus? Oletko varma, että ovat KUIVIA. Anna olla jossain suulissa sadesuojassa kaksi vuotta ja kokeile sen jälkeen onko tulisija rikki. Myös halkokoko vaikuttaa. Pieniä kalikkoja mahtuu tuohon kilomäärään tilavuudeltaan vähemmän ja tulee ottaa huomioon "korillisen" vertailussa. Paloarvotkin ovat erilaisia. Jokin lautatavaran sahauksessa syntyvä puun kuorilauta, jota ei yleensä käytetä rakentamiseen, palaa jokseenkin pienemmällä energialla. Kaarna ja kuori painossa myös tekee lähinnä vaan tuhkaa. Kunnon pehkaantumantonta kuivaa kelohirttä kun poltat 15kg, niin pitäisi pinta olla kuuma.
hei, onkohan vakaa, kun takan seinämään on tullut reikä ja laasti on hävinnyt siitä kohdin melkein kokonaan. Muutenkin pinta on tosi murea siittä kohdin?
Siis kyseessä takka mihin puut asennetaan pystyasentoon ja siihen mihin puut nojaavat on vaurio syntynyt...
Itse testailin ja varaavan takan lämmittämistä viime kuun vaihteessa mökillä
päivä/poltetut puukilot/ sisälämpötila aloittaessa/ vuorokauden keskilämpötila
27.1 11 kg -11c, korillien poltto on 2 osainen, ensin noin 2/3 ja sitten loput
28.1 11 kg - 6c -20c
29.1 9 kg -1c -15c
30.1 9 kg -3c -20c
31.1 11 kg -4c -21c
1.2 9 kg -5c -24c
2.2 15 kg -9c -25c
3.2 17 kg -4c -26c
4.2 8 kg -8c -30c
noin 10 kg puumäärällä ~ 40 kWh josta 2/3 hyötysuhteella saisi noin 26 kWh talteen lämmitystä varten ois tasaisen vauhdin taulukossa 1100w lämmitin. Kyllähän silläkin kesti sisälämpötila parikymmentä astetta korkeammalla kuin ulkolämpötila.
Muuta lämmitystä ei käytetty rakennuksessa ko ajankohtana. Lämmitettäviä kuutioita noin 90, lattiassa ja seinissä 10cm eristystä, katolla 30cm puhallusvillaa.
Onko uuniseppien takka?
eikun paikan päällä muurarin muuraama. Aiheesta enemmän tuolla
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=139.0
tänään lämmitin pitkästä aikaa. Aloittaessa -3c hormipellin reijästä mitattuna, parhaimmillaan savukaasut lämpenivät 58c ja lähtiessä lämpimin kohta kyljessä oli 2c ir mittarilla mitattuna.
Sitten täytyy ottaa huomioon vielä että näillä yhden pesällisen lämmittäjillä on joku muu lämmitys takan lisäksi jatkuvassa käytössä, ja ne luulee että kaikki lämpö tulee takasta. Eräskin kaveri kehui takan varaavuutta 24 tunniksi, mutta vesipatterit olivat samalla läpimät, ja lämpö itseasiassa tulikin niistä. Mikään takka ei yhdellä pesällisellä pidä talvella taloa lämpimänä, se on mahdottomuus.
Olen samaa mieltä kirjoittelusta: paljon liioittelua.
Yksinkertainen totuus:
litrasta puuta tulee noin 1,5 KWH energiaa.
talon maksimikulutus pakkasella lienee noin 5 kW, eli vuorokaudessa tarvitaan 120 kWh energiaa.
puuta tarvitaan silloin 80 litraa, ilman että polton hyötysuhdetta otetaan huomioon. Todellisuudessa määrä on enempi ehkä sata litraa
Kuutio puuta menisi 10...12 päivässä kovalla pakkasella.
Eikä lämmönjakokaan onnistu yhdellä uunilla koko taloon. Jos muistatette puulämmitteisissä taloissa oli uuni per huone.
Itsellä -28 -> 33c keskipakkasilla jäähtyi varaaja noin 8.5 kW vauhtia. Puuta paloi vuorokaudessa 80.5 kg keskimäärin (4-5 helmikuuta).
Suunnilleen laskettuna 204 kWh ja puusta 322 kWh ~63% hyötysuhde puukattilalla.
Ihan ei uunillinen päivään riitä... :)