haittaako se tosiaan jos on s-vika? koitan aina puhua niin ette s:ääni kuulla, koska en osaa sanoa sitä kunnolla. monet pojat todellakin ihastuvat ja rakastuvat muhu ja sanovat sen oikein kasvotusten tai muuten suoraan. monet snaovat että olen kaunis ja ihana sekä söpö, mutta sittekku saa kuulla s:äni niin kiinnostus alkaa loppua. :/ itse olen monia muhu ihastuneita poikia suurinpiirtein rakastanut tai ainakin olen ollut pahasti ihastunut.
Mitä siiä vaikka olisikin s-vika? jotkut kiusaavatki mua sen takii. :( Se kiusaaminen ei kuitenkaan ole sellsta et todella kärsisin siitä ja tarvitsisi mennä kuraattosrille koulussa kertomaan, koska tiiän että ne jokka oikeen alkaa haukkuun ja kiusaan on vaan tosi lapsellisii, mutta ei se silti kivaa oo.
Mitä siiä vaikka olisikin s-vika? jotkut kiusaavatki mua sen takii. :( Se kiusaaminen ei kuitenkaan ole sellsta et todella kärsisin siitä ja tarvitsisi mennä kuraattosrille koulussa kertomaan, koska tiiän että ne jokka oikeen alkaa haukkuun ja kiusaan on vaan tosi lapsellisii, mutta ei se silti kivaa oo.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ja ikää oli?
Ensinnäkin on olemassa erinäisiä puheterapioita joissa on mahdollista korjata tuo pieni ongelma...
Eikä sillä oikeesti oo mitään väliä! Sillon jos oikeasti on valmis välittämään toisesta ihmisestä, niin sillon tuollainen ei todellakaan saa haitata/eikä haittaakkaan..
Ja tässä tapauksessa jos se kiinnostus loppuu pelkästään tuon takia nii kyseessä on niin suunnattoman lapsi mieleltään että!
En tiedä ikääsi, mutta päättelin kirjoituksesi perusteella, että olet korkeintaan yläasteella. Veikkaisin, että seiskalla.
Tuossa iässä etenkin tytöt kiusaavat melkeinpä mistä tahansa. Ihan mikä vaan "poikkeus", niin heti ollaan kiusaamassa.
Tuossa iässä pojille vielä saattaa olla tärkeää, että tyttöystävä on kaunis, seksikäs ja kaikkea. Ei saa poiketa melkein ollenkaan ns. muotista.
Sen takia niillä saattaa nk. kiinnostus lopahtaa.
Vanhemmiten, mikäli ei ole käynyt puheterapiassa tai se ei ole muuten parantunut, oikeastaan kukaan ei sitä huomaa. Minulla on kaveri, kuka on juuri täyttämässä tänä keväänä 23, ja hänellä on kanssa s-vika, mutta ei se ketään haittaa. Vanhemmiten sitä kiinnittää huomion pois tuollaisista asioista.
Ja sulle, onhan se meidän presidenttikin s-vikainen! ;)) Vai r-vikainen, mutta joka tapauksessa, hän on sinne asti kavunnut, ja hienosti on mennyt!
No kaikkii riippuuu pojasta. Itseäni ainakin häiritsee jos toisella on s-vika tai jotain muuta omituista. Itse en vain voi sille mitään että se häiritsee..
itse ainakin ihastun ihmisiin luonteen perusteella. jos poikaystävälläni olisi s-vika, pitäisin sitä luultavasti vain söpönä...
kyllä sunkin etees tulee vielä ihminen joka pitää siitä mitä sä oot, kaikkine vikoines... joka oikeasti ehkä joskus rakastaakin sua, sillä yksikään noista pojista ei sitä ole tehnyt (vaikka niin olisivat väittäneet) jos heidän kiinnostuksensa on lopahtanut johonkin s-vikaan :/.
ja joku aiemmin sanoikin jo että yläasteikäisillä on tapana kiusata kaikesta vähänkään normaalista poikkeavasta... iän myötä ongelmasi siis todennäköisesti häviää.
Itse olen r-vikainen. Alussa ongelman syy oli ihan fyysinen, eli kieli ei liikkunut kunnolla ja kielen alla olevan jänteen leikkauksen jälkeenkään en oppinut sanomaan ärrää "oikein". Lapsena sitä pidettiin hemmetinmoisena vikana, joka täytyy saada pois, jopa oma äitinikin syyllistyi, tahtoen tai tahtomattaan, kiusaamiseen muistuttamalla asiasta toistuvasti. Ja muutenkin sain kuulla asiasta jatkuvasti. Nyt olen 18v ja jonkinlainen r-vika on edelleen olemassa. Nyt en ole pitkiin aikoihin kuullut asiasta, ja koen että se on luonnollinen osa minua itseäni, etenkin kun puhe on muuten suht selkeää.
Ja mitä tulee sen kauniimman osapuolen (eli minun tapauksessani tytön), puhevikohin, niin niillä ei ole mitään merkitystä, kunhan se ei ole niin paha että se ihan oikeasti haittaisi kommunikointia. Ja tässä tarkoitan kommunikointia järkevien ihmisten kanssa, idiootithan saavat kommunikaatio-ongelmia aikaiseksi jopa ilman mitään puhevikaakin ;angry;.
Itseasiassa olen jopa sitä mieltä, että kohtuullisessa määrin pienet vivahdukset (r- tai s-vika, omasta poikkeava murre) tuo sitä persoonallisuutta puheeseen ja saa tytön erottumaan massasta. Ja osoittaa että tyttö uskaltaa olla oma itsensä :)
Mulla on r-vika, ei tosin enää niin paha kuin nuorempana (kannattaa kokeilla puheterapiaa, itse sellaisessa kävin), mutta ei mun r-vika tuntunut ainakaan poikaystävääni haittaavan millään tavalla. Hän vain jaksoi hokea mulle "ei sulla mitää ärrä vikaa oo!". vaikka kyllä se on :D joskus sen varsinkin huomaa kun puhun nopeasti.
Mutta ei tuollaisen takia rakkaus lopahda.
Itselläni on myös s-vika ja viimeksi sain ivaavia kommentteja siitä joskus yläasteella, olisiko ollut 7-8 luokkaa, mutta heti lukioon päästyä siitä ei kukaan huomauttanut ja olen saanut olla rauhassa eikä tämä ole elämääni haitannut mitenkään. Eli olkoot.
Tosin ehkäpä erikoisinta oli ettei edellinen tyttöystäväni edes tajunnut minun omaavan sellaista vikaa... Nooh.. ehkä hänellä oli kuulossa vikaa x)
Omalla poikaystävälläni on r- vika, olemme seurustelleet puolitoista vuotta. En varmaan tähän päiväänkään mennessä olisi sitä huomannut, jollei hän itse olisi asiasta maininnut.
Nyt kun toisinaan on yrittänyt tarkoituksella kuunnella miltä se toisen ärrä kuulostaa, niin kyllähän se vähän puuroisen kuuloinen on, erityisesti tupla-ärrät. Mutta eipä se hänenkään elämäänsä ilmeisesti kovin ole haitannut enää vanhemmalla iällä, kun ei oma tyttöystäväkään koko asiaa huomannut :)
Myös minulla on s-vika. Joskus ala-asteella siitä vittuiltiin ja matkittiin, mutta yläasteella ei siitä ole maininnut kuin ohimennen pari säälittävää tyyppiä, jotka aukoo kaikille. Sanoin niille suoraan että jos mun puhevika on niille joku ongelma, saavat sanoa sen kerralla suoraan päin naamaa. Menivät ihan hämilleen eikä oo sen jälkeen muo häirinny :)Ja niistä pojista vielä sen verran että n.puoli vuotta sitten ajattelin, ettei kukaan minusta ikinä kiinnostu, vaikka aika suosittu olenkin. Sitten yksi aivan ihana poika tunnusti olevansa muhun ihastunu ja siitä asti ollaan seurusteltu onnellisesti
Itse olen 15 vuotias poika, ja minulla on aina ollut R-vika. Kyllä minuakin siitä kiusattiin, ja kaikki muistuttelivat viastani.
Ajan myötä sitten hyväksyin tämän vian, ja se on todellakin osa minua. Harvoin kukaan enään tule kettuilemaan puheviastani, sillä kaikki on jo tottuneet siihen, että minulla on R-vika.
Minäkin pelkäsin, että puhevika tulee vaikuttamaan siihen, että voiko kukaan rakastua minuun.
Tyttöystävääni se ei todellakaan haittaa, hän sanoo että se on söpöä, kun on R-vika. :)
Älä murehdi. Jos joku rakastaa sinua OIKEASTI, niin tuollainen pikkuseikka ei haittaa mitään! :)