Sunnuntain hesarissa oli yleisö osastolla Henrik Laxsin kirjoitus susista. Lukekaa kaikki susien suojelijat oikein ajatuksen kanssa, että sumeisiin aivoihinne menisi perille totuus susilaumoista asutuksen liepeillä ja mitä siitä seuraa ja on seurannut muualla maailmassa.
Olen supi suomalainen, mutta taidan seuraavissa vaaleissa äänestää noin harvinais laatuista terve järkistä politikkoa.
Olen supi suomalainen, mutta taidan seuraavissa vaaleissa äänestää noin harvinais laatuista terve järkistä politikkoa.
Vastaukset 43
Vanhimmat
kiitos
No. Laxin kirjoituksessa kerrottiin, että yksi ihminen on saanut surmansa susien uhrina Pohjois-Amerikassa. Tämäkin oli ainutkertainen juttu, ensimmäinen uhri sielläkään yli sataan vuoteen. Mutta provokaation saa toki siitäkin, jos haluaa. Lax haluaa käyttää tätä yksittäistapausta yleistävänä esimerkkinä.
Kyseinen vainaja - levätköön hän rauhassa - toimi itse melkoisen riskialttiisti. Suomalaisilla lienee enemmän tervettä järkeä, harva taitaa edes yrittää susien kuvaamista tms. muutaman metrin päästä. Noin eivät toimi suomalaiset - sen enempää ihmiset kuin sudetkaan.
Katsotaan, millainen muutos tulee Kuhmoisten kauhean susilauman toinintaan nyt, kun ovat olleet ajon kohteena ja yksi hukka kaadettu.
Eihän se surmanssa saanut ollu kuin yksi pieni viite koko asiassa. Siinä tuotiin esille mitä siitä seuraa kun saavat rauhassa totutella ihmisiin ja oppivat olemaan pelkäämättä. Siitä taas seuraa todella vaarallisia tilanteita. Esim. Canadassa asumusten ympärillä ja muutenkin ylikesyt sudet saa ampua. Niitä pitää metsästää että oppivat pelkäämään ihmistä.
Voiskohan niitä susia mitenkään muuten yrittää pitää erossa ihmisistä kuin metsästäminen? Jos sudet saisivat - niinkuin jossain on kokeiltu - muunlaista negatiivista palautetta ihmisten tai asumusten lähellä liikkumisesta, niin sekin voisi toimia. Kauhea metakka ämyreistä, paukkupommit tai kirkkaat valot esimerkiksi voisivat toimia ainakin osana systeemissä.
Kanadassa toi metsästäminen varmaan toimii, että minkä tahansa suden saa ampua (sehän on lähellä ihmistä jos on ampumaetäisyydellä!), mutta Suomen kanta ei mahtaisi ihan tuollaista kestää. Veikkaan, että jos homma vapautettaisiin, niin Suomen susikanta lähestyisi nollaa melkoisen vikkelästi.
Muuten, minkälaisia ovat ne lukuisat Pohjois-Amerikan vaaralliset tilanteet? Mikä niistä tekee vaarallisia, jos sadan vuoden aikana henkensä menettäneitä on kuitenkin vain yksi?
Venäjällä on ihmisuhreja enemmänkin sen viimeisen sadan vuoden aikana, vaikka siellä kantaa on pidetty kurissa mm. helikoptereiden avulla.
Nykyäänkin Venäjälla saa käyttää kelkkaa ja muita konsteja mitkä on Suomessa kielletty.
Kotikoira on maailman vaarallisin eläin. Monta omistajaa on sen suuhun mennyt ja muutaman metsästäjän se on ampunutkin, mutta eipä vaan tajua kansa.
vähenemään päin. Karjalassa kun hukka ja nälkäiset ihmiset ovat pistelleet hirvet poskeensa. Siellä sudenkaataja sai ennen hirviluvan sudenkaadosta, mutta nykyisessä tilanteessa sitä ei voida myöntää. Kun ei suden tapossa ole taloudellista hyötyä luvassa, on sen metsästys pudonnut entisestään.
Ja kukas maksaisi joka mökkiin mokomat vehkeet?
Pitäisi tässäkin muistaa että 1890- luvun lopun susivainoissa Suomessa oli jotakuinkin samanverran susia kuin nyt on. Mikä ihmeen itseisarvo on kasvattaa susikanta kestämättömäksi ihmisen asumisen kannalta? Suomi ei kautta historiansa ole ollut mikään susitihentymä, ei täällä hukkia ole koskaan ennen jolkotellut joka nurkalla. Johtuen siitä ettei meidän ravintotilanne ole ollut niinkään susia suosiva. Ei täällä enen ollut tällaisia hirvimääriä. Nehän ovat seurausta nykymetsätalouden hirville aiheuttamasta ruoka-aitasta.
Susi taas syö sitä mikä on sille energiataloudellisesti edullisinta ruokaa. Tämä pohjoinen harmaa susi on isokoinen eläin sudeksikin, koska hirvi on suuri eläin sudelle. Täällä kun ei perinteisesti ole ollut pieniä sorkkaeläimiä, niinkuin eteläisissä maissa, jossa suden koko on jäänyt pienemmäksi siitä syystä. On outoa kun susien suojelijat perustavat haluamsa tuhannet yksilöt siihen, että jos kanta ei olisi yhteydessä rajan taakse missä susia riittää meillekin jakaa, niin populaatio voisi vaarantua. Ihmettelin mitenkä esim. Isle Royalin kanta ei olev aarantunut yli sadan vuoden aikana vaikka siellä on vain kymmeniä yksilöitä? Ja meidän sudet ovat olleet yhteydessä rajan taakse kautta aikojen, joten mihin se siitä muuttuisi?
Tuossa meidän EU-hun lähetetyssä hoitosuunnitelmassa korostettiin nimenomaan tätä mitenkä tärkeää on huomioida ne ihmiset joilla on kosketuspintaa susiin jokapäiväisessä elämässä. Lähtökohtana on se kuinka nämä asutusten lähellä olevat yksilöt pitää pystyä hoitamaan jouhevasti pois. Siinä myös annetaan yksittäisille rhy;lle omaa päätösvaltaa lupien myöntämiseen. Tämän asian tärkeyden ovat myöntäneet myös suojelupuolen asiantuntijat.
Se montako ihmistä on kuollut jonkun pedon hampaissa ei ole mikään mittari asialle, pitääkö aina käydä huonosti ennenkuin asia otetaan vakavasti. Ei niin montaa vuotta sitten sama oli karhun kanssa, tietyt piirit julistivat karhun vaarattomuuden nimiin, se loppui se julistus, sitten yksittäiseen tapahtumaan. Kun puhutaan petoeläimistä, niin kukaan ei koskaan pysty takaamaan eläinten käyttäytymistä. On noita uhkaavia tapauksia ollut jo meilläkin, vaikkei niistä joka lehdissä kirjoitetakaan. Miksiköhän?
Syksyllä joutui metsästäjä ampumaan kolme kertaa häntä ympäröivien susien yli, ja vasta se kolmas laukaus jonka ampui suden eteen karkoitti lauman.
Eikä ollut ensimmäinen tapaus täällä Suomessa, näitä uhkaavia lähestymisiä on raportoitu aina jokunen kaudessa. Ne ihmiset jotka joutuvat jokapäiväisissä toimissaan ottamaan suden huomioon, eivät koe lohtua siitä montako ihmistä on kyseinen eläin vain tappanut jonkun ajan kuluessa. Siinä on elämänlaadusta kyse, jos ihmisellä on pelko jälkikasvunsa tai tuotantoeläimiensä puolesta, niin silloin ollaan aivan oudolla tiellä.
Jos tahtoa löytyisi, niin susiaitaa ja pelokkeita voidaan kyllä kustantaa.
Veikkaanpa, että ei ne ämyrit nyt joka yö märähtelisi, kun susi niitä kerran pelästyisi. Ja jos ollaan sitä mieltä, ettei suden olemassaolon takia edes ihmisen yöuni saa harvakseltaan häiriintyä, niin ei muuta kuin sudet hengiltä vaan. Minä olen sitä mieltä, että liian lähellä ihmistä majaileviin susiin pitäisi ensin kokeilla muita keinoja ennen lahtia. Ainakin nykyisen kokoisella kannalla.
Mikä on Suomessa kestämätön susikanta ihmisen kannalta? Tämähän nyt on se ikuisuuskysymys. tällä hetkellä laajassa valtakunnassamme (338 145 neliö-km) on susia jotain välillä 150-200, ehkä. Onko se susitihentymä? Jossain Espanjassa hukkia on tuhansia, pienessä Virossakin enemmän kuin Suomessa. Miten hemmetissä ne tulevat toimeen susiensa kanssa?
Ennen 1800-luvun vainoja Suomessa oli susia tuhatkunta. Hirvien määrä laski samoihin aikoihin, enempi ihmisen toimesta.
Joku erillinen eristyksissä oleva kanta säilyy vain, koska on päätetty, että niitä ei kaikkia tapeta.
susikanta on vain 90-140 sutta. Niistä kerrotaan olevan noin kymmenkunta lisääntyvää naarasta, jotka synnyttävät yhteensä nelisenkymmentä pentua. Määrä on jokseenkin sama kuin vuotuinen susisaalis. Virolaiset katsovat kannan olevan nyt sopivalla tasolla. Hehän ennen EU:n liittymistään kaukaa viisaasti suorittavat kunnon lahdin, jossa ammuttiin tarkalleen 303 sutta. Tällä he saivat ratkottua omat ongelmansa asiassa.
Noita ainaisia Espanjan susia on vähän kyseenalaista verrata meidän hukkaan, nekun eivät ole aivan samaa kaliberia edes kooltaan. Vuoristossa eläviä arkoja eläimiä, ja siellä lahdataan heti armotta yksilöt jotka aiheuttavat ongelmia lammasmenetysten muodossa.
Ikuisuusongelmahan meidän susista tulee vissiin olemaan, kunnes suurempi osa väestöstä joutuu asumaan suden naapurina. Siinävaiheessa on mahdoton enään puolustaa, eikä koko ihmispoluaatiota voi aidata sähköaitojen taakse.
Ei susialueitten ihmiset vain sen takia asiaa koe ongelmaksi, etteivät pidä susista noin yleensä, vaan niiden aiheuttama uhka ja vaiva jokapäiväiseen elämään on todellinen. Niin kauan kuin ne susien suojelijat eivät sitä halua nähdä, vaan vähättelevät asiaa, joka ei toki heille itselleen ole ongelma, kun kosketuspinta susiin on melko olematon. Niin kauan ei susien suojelu tule onnistumaan. Tämä on kuitenkin se asian ydin joka vaatii toimivaa ratkaisua, eikä mitään ämyreitä tai paukkupommeja. Realinen ote ongelmaan on ainoa ratkaisu, susien suojelussakain olisi parempi keskittyä asiaan yksilöiden sijasta.
Edelleenkin Viron susikanta on pinta-alaan nähden huomattavasti tiheämpi kuin Suomen. Ja on myös tiheämmin asuttu maa.
Olen samaa mieltä, että häirikkösudet tulee poistaa susivahinkoriskin pienentämiseksi. Mutta se, että suden kulkureitti esim. öiseen aikaan kulkee asutuksen lähettyviltä ei ole sudelta häirikkötoimintaa. Sitä ei ole myöskään esim. metsästyskoiran tappaminen - koirahan on metsässä juostessaan sudelle selkeästi saaliseläin, ravintoa.
Mikä olisi sinusta ratkaisu tähän suden suojeluongelmaan?
Koira ei ole suden suuhun luontaista sapuskaa. Tämän on opittu asia, tietyt yksölöt erikoistuvat nimenomaan koiriin. Poistetaan aina, niin muiden susien on turvallisempi jolkotella. Samaten muiden ihmisten omistamien eläinten kohdalla, kiellettyä sapuskaa. Kun niin luonnonmukaisesti kaikkien pitäisi toimia, niin susikin joutaa sen oppimaan. kaikkialla missä susia on, ei tosiaankaan ole samassa määrin metsästyskoirien syöviä susia. Näissä maissa missä susista ei ole mainittavia ongelmia, niissä niitä myös metsästetään.
Susi on vahvasti sosiaalinen eläin, joka oppii vanhemmilta susilta suuren osan toimistaan. Koirien niinkuin kaiken muunkin ravinnon syöminen on susilla paljolti opittua. Toisaalta, ravintotilanteen ollessa huono susi ajaa takaa mitä tahansa sopivan kokoista saalista, myös koiria. Tiedetäänhän usien syöneen omia lajitovereitaankin, jos vieras yksilö on sattunut ravinnonpuutteesta kärsivän lauman reviirille.
Esim. Espanjassa sudet täysin säännöllisesti syövät lampaita, ihan ihmisen omistamista laumoista. Näistä susista osa pääsee hengestään, mutta tulee uusia yrittäjiä. Eikä se taida olla niin valtava ongelma kuin Suomessa.
Jännä tuo näkemyksesi, että kun ihminen suuruudessaan jotain omistaa, niin kyllä villieläimenkin pitää se ymmärtää. Sudella ei liene kovin selvää omaisuuskäsitystä..? Pannaan poron kylkeen lappu, että tämän omistaa Aslak. Sen jälkeen pitää suden ymmärtää pitää hampaansa erossa..?
Kaikkialla, missä susia on ei varmaankaan metsästyskoiria syödä. Mutta ei niitä kaikkialla olla sinne metsään viemässäkään. Suomessa on aika sankka metsästäjäjoukko, joka vuodesta toiseen vie koiransa metsään. Jokunen katoaa suden suuhun. Näin tulee olemaan niin kauan kuin koirat ja sudet samoissa metsissä piipahtelevat. Hyväksytäänkö tämä hävikki vai poistetaanko metsästä sudet vai koirat? Kumpi sinne enemmän kuuluu?
Kyllä susia pitäisikin poistaa, niiden käyttäytymisen perusteella. Pitää kanta ihmisen pelossa. Mutta on hyväksyttävä myös se, että rinnakkaiselo edellyttää myönnytyksiä ihmiseltä. Valitettavasti nämä myönnytykset eivät koske kaikkia ihmisiä tasaisesti, niinpä kehäkolmosen eteläpuolelta kirjoittelu on ehkä helpompaa.
kaikki susien ystävät voivat tuoda omat lemmikkinsä ja lapsukaisensa metsäpoluille punahilkoiksi puettuina! Katsotaan milloin susi tulee - siinä sitä jännitystä piisaa! jos kotinurkilla hipsuttelee viisi sutta merkkailemassa reviirejään, niin totisesti jos osaisin ampua, niin KYLLÄ. siis ne jotka osaavat, tervetuloa kuhmoisiin!ja te keksijäpellet voitte rakentaa niitä ämyreitä kotinurkkiinne!
Mitenkä päättelet että muualla ei metsästyksessä koiria käytetä? Paljonkin ulkomailla metsästäneenä en kyttäysjahteja lukuunottamatta ole koirattomassa jahdissa ollut. Metsästys ilman koiraa ei oikein tuota tulosta. Virossa kerran ihmettelin, kun paikalliset olivat susijahdissa koiria käyttäneet. Kysyin kuinka uskaltavat? Vastaus oli ettei sudet syö koiria. Olen myös kuullut Venjällä käytettävän jopa ajokoiria sudenmetsästyksessä.
Jotain vikaa on heidän tai meidän susissa.
Sikäli yksittäitapaukset ovat eriasia, koska menee satunnaisesti koiria esim. karhunkin suuhun, muttei niistä kukaan meteliä nosta.
Mutta ei minusta ole sudelle luonnonmukaista käytöstä, jos koiraa kytätään ja seurataan metsästäjän jälkiä tuulen alla, kunnes koira hellätään työhönä. Silloin suden hyvä oppiminen on mennyt ihmisen kannalta väärään ja vaaralliseen suuntaan. Nämä samat yksilöt on niitä jotka öisin käyvät kokeilemassa pihapiireissä koiratarhan kestävyyttä. Oppinsa siirtävät sitten pennuilleen. On meillä täälläkin susia jotka eivät koiria metsästä. Nämä koiria jatkuvasti metsästävät suden kun poistetaan, niin susikannan hoidolle on huomattavasti tasaisempi tie kuljettavana.
Sinä kirjoituksessasi näytät ajattelevan että koiria syövät kaikki sudet, koska kuitenkin mielestäsi susia pitää poistaa epänormaalin käytöksen perusteella. Mutta koiria ne saisivat syödä. Kyse kun on juuri samasta asiasta, näistä koiransyöjistä löytyy juuri ne sudet joilla ei enää ole minkäänlaista pelkoa ihmistä kohtaa.
Kerrot asian juuri niin kuin minäkin siitä ajattelen. Osaat vielä kertoa asian niin selkeästi.
Kirjoitit varmaan myös nimimerkillä "ja disko valojen loisteessa". Näin viisaita kirjoittavan soisi rekisteröityvän, niin tietäisi jatkossa heti nimestä, että nyt tulee viisaita ajatelmia.
Tuota. Mitähän muita keinoja noiden susien häätämiseksi syvemmälle metsään on kokeiltu kuin ampuminen?
Ihan yksinkertaisesti vielä kerran: Susi on eläin ja jos se saa huomattvan negatiivisen palautteen (siis äänet, valot, sähköisku, kipu tms.) ihmisen tai asumusten lähestymisestä, niin se alkaa välttää moista toimintaa. Jos se vaivattomasti pääsee pihaan ja löytää sieltä pihamustin narun päästä murkinakseen, on kyseessä kokolailla positiivinen ja kiittävä palaute.
En muuten ole keksijä, pelle kyllä. Ja asun Kuhmoisten naapuripitäjässä, pyörii niitä susia tässäkin. Perheessä on lapsia ja eläimiä, jotka molemmat otetaan yöksi sisään.
Jos haluat ratkaista asian omalla tavallasi, niin vinkki: Lopeta valittaminen ja opettele se ampumataito. :)
Ja itseasiassa ennaltaehkäisy on ns. susikontrolia tehokkaampi ratkaisu. Pelotteet eivät tehoa kuin hetken aikaa, siinä mielessä ikävä kyllä susi on koiraa huomattavasti fiksumpi otus. On tutkittu että koiran älykkyys on noin 4k sudenpennun tasoa. Ainoa mikä näyttää tehoavan hyvin on susiaita, kunnolla rakennettuna se pitää ne loitolla. Se on pääsyy miksi Italiassa, Espanjassa on suhteessa vähän kotieläintappioita. Nekin tulevat vuorislaitumilta missä ei aitoja ole.
Amerikan ihmemaassa kokeiltiin susikontrollin avulla 70-luvun taitteessa. Simonetten jokialueelta poistettiin silloin 70% susikannasta ja tuloksena, kotieläintappiot vähenivät ainoastaan 1,2%. Mutta siitä opittiin sittemmin kohdistamaan metsästys vain niihin yksilöihin jotka aiheuttivat kotieläintappiot. Tällä ne saatiin loppumaan lähes kokonaan. Siellä havaittiin että vain tietyt yksilöt luontaisesta ravintotilanteesta riippumatta, saalistivat kotieläimiä, ja kun ne lahdattiin, ei sanottavaa ongelmaa susien kanssa enää ilmennyt.
Tieto sinänsä on perusteltua uskomusta, jos tietoa hakee vain yksipuolisesti ei se ole kuin korkeintaan osatotuus, tai tarkoitushakuisesti vinoutettu sellainen. Susiensuojelijoiden sivuilta saa hyvin väritettyä totuutta, eikä metsästysjärjestötkään aina enkeleitä objektisuudessa ole. RKTL pyrkii tutkimaan susiakin ilman sarvia ja hampaita, joten mikäli joku on asiasta kiinnostunut suosittelen perehtymään eri tahojen aineistoihin tasapuolisesti, silloin myös tavallinen kansalainen voi muodostaa asiasta OMAN mielipiteen. Susikannan hoidon kannalta, ei yksilön suojelu ole useinkaan paitsi haitta kokonaisuudelle. Metsästäjät taas tekevät joskus pahan virheen, ja haittaa tutkimukselle ampumalla pannoitettuja susia. Ymmärän tilanteen jossa sellainen voi tapahtua, kun kaatolupaa ei saada vaikka susi vie monta koiraa tai muuta kotieläintä lyhyessä ajassa. Hoitosuunnitelma on kompromissi eritahojen kesken, sen kanssa pitäisi pystyä elämään, häiriöyksilöiden poisto ja varovainen kannan säätely tihentymäalueilla, samalla varmisten kannan suotuisan kehityksen ja leviämisen läntiselle alueelle. Siinä pähkinänkuoressa mitenkä asiasta on ehdotettu.
Tietysti muuallakin koiria metsästyksessä käytetään, mutta eräs OLETTAMUKSENI tässä on se, että varmaankaan kovin monessa muussa maassa ei ole asukaslukuun suhteutettuna niin suurta määrää metsästäjiä kuin Suomessa? Siispä: Suomessa on SUURI JOUKKO ihmisiä, jotka koiriensa kera metsään menevät, mikä tarkoittaa myös monta koiraa. Siksi mahdollisuus susivahinkoihin on suurempi. Meikäläiset sudet oppivat koiransyöjiksi, virolaiset eivät opi, kun ravintotilanne ja metsässä liikkuvien koirien määrä on toisenlainen.
Pelkkä metsässä liikkuvan koiran syöminen ei minusta riitä tappotuomioon. Susi on fiksu eläin ja oppinee kyllä, miten metsästäjä ja koira toimivat. Se siis odottaa ja nappaa sopivankokoisen saaliin, jos maukkaampaakaan purtavaa ei ole. Susi käyttää koiratkin nimenomaan ravinnokseen, harvoin löytyy suden tappamaa kokonaista koiraa. Löytyy vain se karvatupsu ja kaulapanta. Mutta jos koiria _haetaan toistuvasti_ ihmisasumusten liepeiltä, niin sen pitäisi riittää susiyksilön poistamiseen. Lisäksi pitäisi löytyä kohtuullinen varmuus siitä, että kaadettava yksilö on nimenomaan se pihoista koiria hakeva. Täyttä varmuutta ei tietysti ole helppoa saada.
En väitä, että kaikki sudet söisivät koiria sen enempää metsässä kuin muuallakaan. Kuitenkin metsässä juokseva koira on minusta huomattavasti luonnonmukaisempaa ravintoa sudelle kuin pihassa oleva koira.
On muuten hyvä, että voin lukea asiantuntevia vasta-argumentteja täällä. Tottakai tekstini sisältää olettamuksia, muutenhan tietäisin totuuden. Tästä jutustelusta minä muodostan asiasta kokonaiskuvaa. Sitä kutsutaan keskusteluksi.
Kiitokset asiallisesta, tietopitoisesta ja mukavan neutraalista - siis ei-fanaattisesta - viestistä. Tällaisia tarvitaan tällä palstalla lisää. Valitettavasti kaikilla ei ole aikaa tutustua joka tahon tutkimuksiin, mutta kaltaisesi omalta osaltaan kyllä vähentävät tiedonpuutetta tehokkaasti.
Olennainen sana löytyi mielestäni tuolta viestin lopusta. "Kompromissi". Se on fanaattisille osapuolille vaikeaa.
Toisaalta, miten voisi muodostaa OMAN mielipiteen asiaan, josta on jo olemassa varmaan kaikki mahdolliset mielipiteet? Olet mitä mieltä tahansa, niin olet jonkun ryhmän kanssa samaa mieltä... :)
On se, minkä perustellusti todeksi uskoo.
Mielestäni tuo uskomuksesi on hyvin perusteltu.
Jos susi syö koiran metsässä, on kyseessä mahdollisesti vahinko. Sitä vartenhan meillä on korvausjärjestelmä. Jos taas tekee saman tempun pihapiirissä koiralle tai muulle kotieläimelle, on suden käyttäytyminen poikkeavaa.
Näitä pihapiirissä vierailevia susia tulisi kaataa joitakin vuosittain. Riippumatta siitä aiheuttavatko todellisia vahinkoja. Susi on viisas eläin ja oppii mieltämään ihmisen hajun uhaksi.
että sudelle metsässä irrallaan oleva koira on luonnonmukaisempaa saalista, kuin ihmisasumuksessa oleva, mutta tuo yhtälö ei ihan täsmää siinä, että koira olisi muun ruoan puutteessa vaihtoehto saalis. Nämä koiransyöjät kun pitävät sitä ykkösherkkuna, yli sen luontaisen saaliinsa. Tämähän on todettu muuallakin, kun susi erikoistuu koiransyöntiin, niin kyse ei ole enään ravintotilanteesta. Ja huom. nämä ovat juuri niitä samoja yksilöitä jotka myös asutuksista yrittävät lounaansa löytää.
Sinänsä kukaan ei ole niin hölmö että koiransa hölläisi keskellä susilauman reviiriä, nykyään näitä koiravahinkoja yritetään torjua susipuhelimella mets.aikaan. Joten nämä koiravahingot ovat suurelta osin juuri näiden kyttääjä susien aikaansaannosta.
Usein ihmettelen tätä vähättelyä joka näissä koiravahihingoissa on tietyissä piireissä vallalla. Koiran menetys suden suuhun, kun siitä löytyy vain pää, on traumaattinen kokemus omistajalleen, ja sellaisessa tilanteessa petokorvauksista puhuminen on psykologisesti hölmöyttä. Joskus näissä vastustajien koira argumenteissa tuntuu olevan se vahingonilo niin lähellä pintaa, että tulee mieleen, mikä on se itse sudenasema koko jutussa. Koska susi ja sen suojeluhan siitä joutuu laskun maksamaan.
Ne ihmiset jotka turhautuvat ongelmissaan, kun saavat osakseen vain piittaamattomutta, tuntevat olevansa puun ja kuoren välissä. Sellaisessa tilanteessa ihminen helposti kokee oieudekseen hoitaa asian ihan itse. Ja siinä tilanteessa ei niitä kaadettavia susiyksilöitä juuri valikoida, kaikki kelpaa, nurin vain. On eri arvioita salakaatojen määrästä, eräs niistä arvelee noin 60 yksilöä vuositasolla. Suuri määrä, en ota kantaa luvun paikkansapitävyyteen. Mutta luvan kanssa pystytään metsästys kohdistamaan nykyään suhteellisen hyvin haluttuun yksilöön, jos tahtoa löytyy. Kun näitä salakaato tapauksia ei juuri käräjillä käsitellä, voidaan jopa olettaa paikallisten viranomaisten katsovan asiaa sormien läpi. Tähänkään en ole kykenevä sanomaan juu tai ei, se on jonkun tahon olettamus.
Koirien syöntiä ei voida vähätellä, tai sivuuttaa mikäli susikantaa halutaan oikeasti hoitaa. Susien yleisen hyvinvoinnin kannalta on parempi nilkata päättäväisesti heti nämä yksilöt. Täten pystytään tulevaisuudessa "jalostamaan" susikantaa siihen suuntaan, että määrääkin voidaan nostaa sille suotuisan suojelun tasolle.
tuosta mielipiteestä, että voi ainakin itse päättää kenen totuus tuntuu itseä lähimmältä.
Näitä palstoja selatessani, havaitsin että harvassa aiheessa täällä mitään keskustellaan. Keskustelussa kun pidättäydytään arvostelemasta ja keskustelukumppania pidetään tasavertaisena ajatustenvaihtajana. Harvassa aiheessa havaitsin tällaista lähtökohtaa.
Fanaatikkojen kanssa taas ei keskustelusta tule mitään, jollei ota päämääräkseen oman ymmärtämisensä kehittämistä. Tunteen palo kun näyttää aiheuttavan ihmisessä vastaanoton katkeamisen. Sellaisen ihmisen ajattelun keskellä on kehä , johon toinen ei pääse.
Fanaattisuus taas johtaa usein asian kannalta käänteiseen lopputulokseen. Näkeehän sen jo maailman kriisipesäkkeiden tapahtumista.
Nähtävästi osa ihmistä syntyy tai kasvaa sellaiseen tunteen paloon jonkun asian vuoksi, että kompromissiratkaisut eivät ole heille mahdollisia. Valtaosa ihmisistä kuitenkin elää kompromissien maailmassa, ja aika tyytyväisinä.
Hyvää jatkoa vain sinulle.
Käymänne keskustelu on ollut asiallista, enkä siksi haluaisi sitä torpedoira, mutta yksi lause vaatii mielestäni selvennystä.
Kirjoitit: "On tutkittu että koiran älykkyys on noin 4k sudenpennun tasoa."
Mistä tutkimus löytyy? Minulla heräsi nimittäin joukko kysymyksiä: Mitä tutkimuksessa on verrattu ja onko otanta ollut kattava? Minkä alueen sudenpentua/sudenpentuja on käytetty? Oliko jokin koirarotu valittu edustamaan kaikkia maailman koiria, vai oliko laskettu keskiarvo kaikkien koirien älykkyydelle? Oliko se painotettu eri rotujen yksilöiden määrän mukaan, vai mitenkä? Miten älykkyyttä oli mitattu?
jo kirjoittaessa vähän täsmentää, näin se tieto alkaa vääristyä.
Lähde on viime syksynä Suomessa käynyt pitkän linja susitutkija prof. Raymond Coppinger Hampshiten yliopistosta.
-Syntyessään koiran ja suden lähtökohdat ovat yhteneväiset, mutta kasvavan koiran aivojen kehitys pysähtyy valtaosin 4kk ikäisen suden aivojen tasolle. (En osaa vastata mihin se susi sitten yltää)
Eroa on myös aivojen koossa, isoimmillakin koiraroduilla aivot jäävät pienemmiksi kuin sudella.
Herralta on julkaistu myös kirja. Dogs:A new understanding of canine origin
En myöskään osaa vastata mitenkä eläinten älykkyytä on mitattu.
koska poistun foorumilta kun lomakin lähenee loppuaan. Kiitän kaikkia keskustelukumppaneita hyvistä argumenteista ja asiallisesta lähestymistavasta. Voin sanoa että aihe on minulle läheinen, koska jonlaista omakohtaista kosketuspintaa näihin asioihin minulla on ollut.
Toimiessani ns. petoyhdyshenkilönä raportoin jälkihavaintoja RKTL:n suurpetokanta arvoiden käyttöön. Sikäli mielipiteeni asiasta on tunnepitoisesti värittynyt, kun jälkihavaintojen lisäksi susikannan vahvistumisen myötä, nämä muut "havainnot" alkoivat lisääntyä. Tilanne jossa näytetään jossain phvilaatikossa olevia "Tessun" jäänteitä ja vaimo sekä lapset märisevät pirtissä ja miehelläkin tippa silmäkulmassa, ei ole mielyttävä. Suoraan sanoen sellainen "sylettää" Usein kävi mielessä mitenkä olisi hyväsi myös niiden ihmisten joutua samaan tilanteeseen, jotka kylmästi ohittavat näiden ihmisten oikeuden elää omanlaista elämäänsä. Monille se syöty koira oli perheenjäsenen asemassa.
Ihmisen kyky tuntea empatiaa kanssaihmisä kohtaan, mitta mielestäni ihmisyyttä. Nämä jotka suden nimeen vannovat, haluamatta nähdä, tai kykenemättä asialtasa samaistumaan susialuella elävien päivittäisiin ongelmiin, eivät tosiasissa tee muutakuin harmia omalle asialleen.
Kuitenkin uskon että niin sudet kuin koirat mahtuvat tähän maahan tietyin edellytyksin.
Myös kun puhutaan susiaidoista, on syytä muistaa missä niitä tarvitaan. Itäisillä alueilla missä työttömyys on erittäin korkea. Siellä se voi joillekin ihmisille olla kustanuksiltaan ylittämätön paikka. Rahoitus olisi löydyttävä muualta, valtiona Suomi sitoutuu noudattamaan susienkin suojelua, joten siitä suunasta pitäisi mielestäni löytyä myös konkreettista tahtoa rahoitukseen. Siinäkin voisi käyttää työllistämistyötä asian eteenpäin viemisellä. Tulisi siitä vähän työtä köyhille paikkakunnille.
Suojelijatkin voisivat suunnata tarmonsa rakentavasti asian eteen.
No pääsin vähän purkautumaan, toivon susiasioissa hyvää jatkoa ja laaja-alaista katsantaa asiaan, kaikilta osapuolita.
Joku tuossa jo mainitsikin, mutta näillä palstoilla on asiallinen keskustelu aika harvinaista. tässä keskustelussa siitäkin sai nauttia. Kiitokset kaikille asiallisille kannanottajille.
RIITTÄÄKÖ SUSILLE RAVINTO UOMENSALOISSA
VASTAUS ON TIETENKIN EI METSÄSTETÄ HIRVIÄ KAURIITA EIKÄ MUITA SUDELLE KELPAAAVIA
ELIKKÄ KORVATAAN JOLLAKIN MUULLA TAVALLA MAANOMISTAJILLE METSÄVAHINGOT TÄYTYYHÄN HIRVIEN SYÖDÄ ETTÄ SUSILLA RIITTÄÄ SYÖTÄVÄÄ
Luepa noita muitakin kannanottoja tässä keskustelussa, niin näet, että ei ihan pelkästään auta.
Hirviä on Suomen metissä tällä hetkellä paljon. Pitäis susillekin riittää. Osa susista on erikoistunut helppoon ravintoon eli koiriin ja kotieläimiin eikä kyse ole hirvien tms. luontaisen riistan puutteesta. Suomen metsissä taitaa olla hirviä tällä hetkellä suunnilleen enemmän kuin koskaan ennen, kiitos tehometsätalouden. Myös kauriskannat voivat hyvin.
Vai onko olettamuksena, että pannoitettu susi ei voisi aiheuttaa kotieläinvahinkoja? Onko siellä pannan sisällä hyvä henki, joka estää sutta muka aiheuttamasta vahinkoa? Toki pitää voida poistaa vahinkoa aiheuttava pannoitettu susi. Muutenhan syntyy tosi mielenkiintoinen tilanne, kun pian kaikki sudet ovat pannoitettuja ja mitään niistä ei saisi poistaa. Myöskään metsästyslaki ei luokittele pannoitettua sutta rauhoitetuksi eläimeksi. Olipa harvinaisen pölvästi ajatuskin tuo pantasuden muka erikoisasema.
että ei riittäisi susille? Juurihan huudetaan, että talvikanta ei ole ollut koskaan näin suuri. Ihmettelen kyllä noin arvaamattoman asiantuntematonta kannanottoa. Hirviä on susille aivan riittävästi, mutta kaikille susiyksilöille ei vain hirvenpyynti tunnu kelpaavan vaan tullaan ihmisten likelle hakemaan vähän helpompaa apetta, ikäänkuin sossuun.
Historian aikana todennettiin tuhansia suden ihmistappoja. Eli olemme sata vuotta eläneet poikkeuksellista aikaa susien suhteen.
Olisikohan niin, että kun tätä nyt on kestänyt viimeiset sata vuotta ja vähän ylikin, niin tämä olisi jo sellainen pysyväisempi tila? Kuinka pitkään "poikkeuksellista aikaa" täytyy jatkua ennenkuin sitä voidaan sanoa jo "tavanomaiseksi"?Ei kai nyt tällaista 130 vuoden aikaa enää voi sanoa poikkeukselliseksi ja jatkaa susien jahtaamista sillä varjolla niinkuin on tehty joskus keskiajalla!?
Tilastojen mukaan tietoon on tullut 55 koiran tappo viime vuonna Suomessa susien toimesta. Kovin montaa sutta tämä ei ympärivuotisesti elätä. Jos koira on siis joidenkin susien ykkösravintoa, ei tämä joukko voine olla kovin suuri. 55 koiralla ei kovin moni hukka vuotta pärjää.
Metsästyskoiran korvaushinta sellanen 500-10000 euroa. Ei halpakoirista kukaan korvauksia hae, byrogratia siihen on aika työlästä.
Toivottavasti kaikki ilmoittavat susien suihin kadonneet koiransa, eihän tuolla tilastolla muuten mitään arvoa ole. Eikä meillä muutakaan TIETOA asiasta taida olla, loput on mutua ja paikallisia kuulopuheita. Niiden perusteella ei taideta paljon päätöksiä susiyksilöiden kohtalosta tehdä - paitsi laittomalla tasolla.
Joka tapauksessa määrän pitää olla huikeasti suurempi ennenkuin vaikkapa kymmenenkään sutta koiraravinnolla elää.
Susien pysymistä ja siirtymistä hirviravintoon voisi auttaa sekin, että sudet saisivat pysyä laumoina. Esim. johtajanaaraan ampuminen voi hajottaa lauman eikä yksinäinen susi saa hirveä kaadetuksi, laumalta se joukkovoimalla onnistuu. tämä voisi toimia osaratkaisuna, osana kokonaisuutta.
Tarkentaa täytyy poikkeuksellisen tilan koskevan vain länsimaita. Aasiassa eritoten Intiassa susien ihmistappoja on ollut koko ajan. Suden luonteeseen kuuluu käyttää kaikki saalismahdollisuudet. Ja ihmisiin tottuessaan se oppii myös niitä käyttämään. Tästä meilläkin on surullista näyttöä ajalta, jolloin susia oli.
Metsästyksen luoma arkuus ja kannan kurissapito ovat ainoat järkevät keinot suojautua.
Minua jaksaa askarruttaa ihmisten laumasieluisuus tässä susiuskottelussa. Tarpeeksi, kun jotain toistetaan, siitä muodostuu "totuus". Tällaiseen mainoksetkin perustuvat.
Niin tottakai puhumme täällä kaiketi etupäässä Suomen susista, mikä käsittääkseni on länsimaa ja muualla kuin Aasiassa.
Suden luonne ei liene tosiaan muuttunut hirveästi mihinkään, mutta me täällä emme enää elä samanlaisessa agraarikulttuurissa kuin suuri määrä vaikkapa aasialaisia ihmisiä ja kotieläimiä. Siinäpä se suurin syy siihen, että SUomessa ihmisen ja hänen hyötyeläimiensä törmäykset suden kanssa ovat harvinaisia. Puhumme siis tilanteesta tämän päivän Suomessa.
Voisikohan sitä onnistua jostakusta ajattelemaan, että hänenkin mielipiteensä voi olla mietitty ja perusteltu, vaikkei olisikaan sinun kanssasi täsmälleen samaa mieltä? Katson ajattelevani asiaa ihan omilla aivoillani, en kuulu mihinkään "aivopesujärjestöön" tms.
Pesunkestävät aivot ovat hyvä varuste.
Suurin tekijä poikkeuksellisiin oloihin on ollut susien puuttuminen. Olot ovat myös tosiaan muuttuneet, lapset eivät ole paimenessa, susialueilla lapset haetaan taksikyydillä kouluun jne..
Susi ei ole muuttunut. Samati se on tullut pihoihin ruuan perässä, eläinsuojiinkin on mennyt sisälle. Ruokaa riittää metsässä mutta kasvava susikanta tuonee jossain vaiheessa ikäviä yllätyksiä. Sudelle vaikeat lumiolot tuovat ne sitten isommallakin joukolla ihmisten pariin. Aseet ovat parempia ja metsästäjät järjestäytyneitä. Mitään 1800-luvun kaltaisia jaksoja ei tule meillä kuitenkaan toistumaan.
hajoittaa? Susiahan saa metsästää vain erityisluvalla. Sellainen lauma, joka erikoistuu koiriin ja muihin kotieläimiin, on syytäkin hajoittaa pieniin palasiin ja palaset on syytä myös hävittää, jos eivät usko, että pihoihin ei tulla. Ja mistä olet saanut päähäsi, että susilaumassa on nimenomaan naaras johtajana? Päivitä tietosi. Äläkä katso niitä walt disneyn "luontoelokuvia" enää yhtään.
Olipa ystävällinen vastaus. :)
Susilauma muodostuu yleensä ns. alfa-parista, jolla on usein laumassa ainoana "oikeus" lisääntyä. Tässä parissa toinen osapuoli on useimmiten naaras, minkä ymmärtänet, jos lisääntymisbiologiasta mitään tiedät. Yhtä hyvin lauma voi hajota, jos tapettu yksilö on kyseisen parin uros. En maininnut naarasta mitenkään erityisesti vaan kirjoitin "esim. johtajanaaras" tai jotain sinnepäin.
Onko minulta jäänyt joku Disneyn tuotantopätkä näkemättä!?
epäselväksi. Kuten tiedät susi on rauhoitettu ja vain vahinkoa tuottavat yksilöt saadaan ampua eri luvalla. Joten järjestys menee näin: Ensin lauma tai yksilö tekee tuhojaan, vasta sitten nämä vahinkoeläimet lopetetaan. Joten ei voi mitenkään mennä niin päin, että susien ampuminen lisää susien aiheuttamia vahinkoja. Vahinkoeläimet tulee aina lopettaa mahdollisimman nopeasti ja jos on kävisi niin, että saman lauman jäsenet aiheuttaisivat vahinkoja jatkossakin, tulee koko lauma hävittää. Löysäily tässä asiassa tekee suden suojelusta vaikeaa, ellei mahdotontakin.