Laivan elinikä

Maakrapu

Mikä on laivan keskimääräinen romutusikä?

Voidaanko laivan elinikä saada hyvällä kunnossapidolla ja remppaamisella pitkitettyä jopa satoihin vuosiin?

Entä olisiko se taloudellisesti kannattavaa?

29

5986

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • laivat

      tehdään säästösyistä niin heikoiksi että ne eivät kestä samoja aikoja kuin entisajan alukset. Kun telakalta tulee uusi alus niin sen tilaaja laskee pitävänsä sitä n.20 vuotta, sen jälkeen sillä on vielä elinkaarta jäljellä 10-20 vuotta käytöstä riippuen.

      Toki laivan voi pitää kunnossa vaikka ikuisesti mutta se vaatii kyllä mittavia uudistuksia runkoon ja muihinkin rakenteisiin.

      Maailmalla liikkuu kyllä yli satavuotiaita aluksia mutta kyllä niihinkin on uutta rautaa laitettu.

    • DATit

      laskettu pidettävän firman ajossa 40 vuotta, mikä on käsittääkseni erikoisen pitkä aika. Toisaalta Kiinanmaan kaunottarista lienee tarkoitus päästä eroon 10 vuoden kuluttua.

      • ensin

        Ensin korjataan muutamia kuukausia , että tankit saadaan pitämään. Mutta niinhän Nesteen pomo sanoi telkkarissa, että mitäpä se haittaa, kun naftaa on seinän molemmilla puolilla!


    • Epätieteilijä

      Otin listalta http://www.faktaomfartyg.com/skrotlista_1.htm enemmän tai vähemmän satunnaisesti 10 "upphuggen"-alusta. Vähensin kunkin rakennusvuosiluvun romutusvuosiluvusta. Vanhimpana romutettu näistä kymmenestä oli ehtinyt 59-vuotiaaksi, nuorin oli 14-vuotias. Yhteenlaskettu ikä oli 360 vuotta eli keskimääräinen käyttöikä 36 vuotta.

      Eri otannalla saattaisi päästä eri tulokseenkin.

      • Maakrapu

        Sisävesilaivat tuntuvat kestävän paremmin. 1800-luvun lopulla rakennettujakin taitaa vielä olla kulussa.

        Olisihan se mukava jos 1900-luvun alun hienoja matkustaja-aluksia olisi vielä vesillä. Hienolla tarkoitan sellaisia Titanicin kaltaisia.

        Ainakin Kristina Brahe on onnistuttu pitämään kunnossa. Sehän on rakennettu vuonna 1943.


        Jotenkin näin maallikkona mututuntumalta tuntuisi että olisi halvempaa pitää hyvässä kunnossa vanhoja kuin romuttaa muutaman kymmenen käyttövuoden jälkeen ja rakentaa uusi.


      • eki
        Maakrapu kirjoitti:

        Sisävesilaivat tuntuvat kestävän paremmin. 1800-luvun lopulla rakennettujakin taitaa vielä olla kulussa.

        Olisihan se mukava jos 1900-luvun alun hienoja matkustaja-aluksia olisi vielä vesillä. Hienolla tarkoitan sellaisia Titanicin kaltaisia.

        Ainakin Kristina Brahe on onnistuttu pitämään kunnossa. Sehän on rakennettu vuonna 1943.


        Jotenkin näin maallikkona mututuntumalta tuntuisi että olisi halvempaa pitää hyvässä kunnossa vanhoja kuin romuttaa muutaman kymmenen käyttövuoden jälkeen ja rakentaa uusi.

        vaikuttaa varmaankin käyttöolosuhteet,aluksen koko sekä mahdollisesti käyttötarkoituskin.
        Onhan varmaan suurikin ero rasituksissa rungolle 300 metrisellä aluksella valtamerikäytössä kun 5-60 metrisellä kesäkäytössä sisä tai rannikkovesillä.Lisäksi pienen puksun pohjan uusiminen saattaa kannattaa,tuskin 300 metrisen,sielläkun vielä on näitä putkistosysteemejä kilometritolkulla.


      • Epätieteilijä
        Maakrapu kirjoitti:

        Sisävesilaivat tuntuvat kestävän paremmin. 1800-luvun lopulla rakennettujakin taitaa vielä olla kulussa.

        Olisihan se mukava jos 1900-luvun alun hienoja matkustaja-aluksia olisi vielä vesillä. Hienolla tarkoitan sellaisia Titanicin kaltaisia.

        Ainakin Kristina Brahe on onnistuttu pitämään kunnossa. Sehän on rakennettu vuonna 1943.


        Jotenkin näin maallikkona mututuntumalta tuntuisi että olisi halvempaa pitää hyvässä kunnossa vanhoja kuin romuttaa muutaman kymmenen käyttövuoden jälkeen ja rakentaa uusi.

        >Ainakin Kristina Brahe on onnistuttu pitämään
        >kunnossa. Sehän on rakennettu vuonna 1943.

        Saman varustamon isompi Kristina Regina on kai laskettu vesille 1960 – ja jos oikein muistan, se oli silloin vielä höyryn hengellä kulkeva alus! Nyt 46-vuotiaana sekin alkaa olla "yli-ikäinen" tuohon edellä haarukoimaani keski-ikään verrattuna.

        Koneet ja merenkulkuvarusteet on tietenkin vaihdettu ja matkustajatiloissa tehty remontti jos toinenkin.

        Minulle on satunnaisena matkustavana asiakkaana muodostunut sellainen kuva, että Kristina Cruises -varustamossa on vielä jäljellä vanhaa perheyhtiöhenkeä, joka ei aivan kaikkea laske euroina ja prosentteina. Kunhan homma vain kannattaa, voi vaalia vähän perinteitäkin.

        Toisen samanikäisen tapauksen kyydissä olen ollut useampaan otteeseen, silloin tällöin ruorimiehenäkin. Paatti näkyy sivuston http://www.tikkurilannavigaatioseura.fi/ avaussivulla. Se on palvellut Tasavallan Sotalaivastoa v:sta 1960 yli kolme vuosikymmentä 1990-luvulle saakka, minkä jälkeen alus on siirtynyt nykyiseen seuraomistukseen. Pääkone on alkuperäinen – sama Valmetin lisenssillä (Scania-Vabis) valmistama suora dieselkahdeksikko, jolla VR:n moottorivaunut ("lättähatut") aikanaan kulkivat.

        Kristina Brahe kai oli uutena amerikkalaisten käytössä Normandian maihinnousussa? Historiallinen alus sikälikin.


      • Epätieteilijä
        eki kirjoitti:

        vaikuttaa varmaankin käyttöolosuhteet,aluksen koko sekä mahdollisesti käyttötarkoituskin.
        Onhan varmaan suurikin ero rasituksissa rungolle 300 metrisellä aluksella valtamerikäytössä kun 5-60 metrisellä kesäkäytössä sisä tai rannikkovesillä.Lisäksi pienen puksun pohjan uusiminen saattaa kannattaa,tuskin 300 metrisen,sielläkun vielä on näitä putkistosysteemejä kilometritolkulla.

        >Onhan varmaan suurikin ero rasituksissa
        >rungolle 300 metrisellä aluksella
        >valtamerikäytössä kun 5-60 metrisellä
        >kesäkäytössä sisä tai rannikkovesillä.

        Runko ei todellakaan ole "yhtä jäykkää puuta", olipa se niitattu tai hitsattu. Merenkäynnissä runko elää ja notkuu. Kun metalli taipuu, niin se väsyy. Laivat eivät ole runkonsa puolesta ikuisia silloinkaan, kun korroosio onnistutaan pitämään kurissa (jos onnistutaan).

        Lentokoneidenkin käyttöikä on joitakin kymmeniä vuosia. Sinä aikana niiden moottorit ja järjestelmät uusitaan mikä osa kertaalleen, mikä useampaankin. Alkuperäistä on lopussa tuskin muuta kuin runko. Sen käyttöiän lasketaan kuluvan umpeen, kun tietty määrä paineistuksia on täynnä. Kun kone nousee matkalentokorkeuteensa, ohueen ilmaan, sen matkustamon painetta nostetaan. Runko laajenee supistuakseen taas laskeuduttaessa. Tämä on se tekijä, joka runkoa eniten rasittaa. Väsyneen rungon ei katsota olevan enää riittävän turvallinen.


      • uusimisesta...
        eki kirjoitti:

        vaikuttaa varmaankin käyttöolosuhteet,aluksen koko sekä mahdollisesti käyttötarkoituskin.
        Onhan varmaan suurikin ero rasituksissa rungolle 300 metrisellä aluksella valtamerikäytössä kun 5-60 metrisellä kesäkäytössä sisä tai rannikkovesillä.Lisäksi pienen puksun pohjan uusiminen saattaa kannattaa,tuskin 300 metrisen,sielläkun vielä on näitä putkistosysteemejä kilometritolkulla.

        Ei pitäs puuttua asiaan josta ei mitään käsitä.

        Putkistoilla la pohja levyillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

        Terveisin: KONEPÄÄLLIKKÖ


      • eki
        uusimisesta... kirjoitti:

        Ei pitäs puuttua asiaan josta ei mitään käsitä.

        Putkistoilla la pohja levyillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

        Terveisin: KONEPÄÄLLIKKÖ

        minä niin olen väittänyt,oletan kuitenkin että jos runko väsyy,vasyvät nuo putkistotkin,ainakin silmällä katsottuna siltä näyttää.en tiedä koska en ole KONEPÄÄLLIKKÖ.jotain tiedän kuitenkin laivoista.


      • kestää
        Epätieteilijä kirjoitti:

        >Ainakin Kristina Brahe on onnistuttu pitämään
        >kunnossa. Sehän on rakennettu vuonna 1943.

        Saman varustamon isompi Kristina Regina on kai laskettu vesille 1960 – ja jos oikein muistan, se oli silloin vielä höyryn hengellä kulkeva alus! Nyt 46-vuotiaana sekin alkaa olla "yli-ikäinen" tuohon edellä haarukoimaani keski-ikään verrattuna.

        Koneet ja merenkulkuvarusteet on tietenkin vaihdettu ja matkustajatiloissa tehty remontti jos toinenkin.

        Minulle on satunnaisena matkustavana asiakkaana muodostunut sellainen kuva, että Kristina Cruises -varustamossa on vielä jäljellä vanhaa perheyhtiöhenkeä, joka ei aivan kaikkea laske euroina ja prosentteina. Kunhan homma vain kannattaa, voi vaalia vähän perinteitäkin.

        Toisen samanikäisen tapauksen kyydissä olen ollut useampaan otteeseen, silloin tällöin ruorimiehenäkin. Paatti näkyy sivuston http://www.tikkurilannavigaatioseura.fi/ avaussivulla. Se on palvellut Tasavallan Sotalaivastoa v:sta 1960 yli kolme vuosikymmentä 1990-luvulle saakka, minkä jälkeen alus on siirtynyt nykyiseen seuraomistukseen. Pääkone on alkuperäinen – sama Valmetin lisenssillä (Scania-Vabis) valmistama suora dieselkahdeksikko, jolla VR:n moottorivaunut ("lättähatut") aikanaan kulkivat.

        Kristina Brahe kai oli uutena amerikkalaisten käytössä Normandian maihinnousussa? Historiallinen alus sikälikin.

        Kunhan muistat putsata ruosteet ja maalata säännölisesti niin kyllä teräsvene kestää ikusesti.


      • merialumiini?
        kestää kirjoitti:

        Kunhan muistat putsata ruosteet ja maalata säännölisesti niin kyllä teräsvene kestää ikusesti.

        Eikös alumiinista ole tehty aika isojakin paatteja nykyään.

        Ei ole ruostumisongelmia.


      • kestää minkä kestää
        merialumiini? kirjoitti:

        Eikös alumiinista ole tehty aika isojakin paatteja nykyään.

        Ei ole ruostumisongelmia.

        Alumiinilla on taipumus väsyä käytössä nopeammin kuin esim laivarauta... ja siitä ruostumisesta... kyllä alumiinikin tulee korroosiovaurioita siinä missä rautaankin. Alumiinipaatilla tulee muuten kiville ajettaessa todella rumaa jälkeä...


    • kössi

      kunnossapidolla voidaan jatkaa ikää jonkun aikaa, nykysillä miehistövaatimuksilla 20 v on jo paljon. En menis siihen, että laivat rautaa, miehet puuta. Kyllä nykyaikana pitkiä päiviä tehtäessä miehet on tiukasti jalat maassa ilman unelmia ja merimiesromantiikkaa. Koneet ja laitteet ei kestä, miehet kylläkin.

    • Laskija

      Rungot mitoitetaan kestämään 10^8 aaltoa, mikä tarkoittaa noin 20 vuotta käyttöä

    • ajosojas

      Tätä tietoa tuli etsittyä, aikansa se laiva kestää.Koneet ym.kuluu.

      20 v. Sitä minä ounastelin myös.

    • Jäänmurtajatkestää

      Jäänmurtaja Voima on ollut käytössä jo 60v.
      Jäänmurtajat tehdään vahva runkoisiksi ja niissä runko ei joudu aaltojen taivutettavaksi
      Tosin jäät aiheuttavat aivan erilainen rasituksen.

      • uudetkoneet

        Voimassa on alkuperäistä vain runko, kaikki muu on täysin uusittua, kansirakenteet, koneisto ja kaikki. Esim. jäänmurtaja Karu, ex Karhu, on sikäli vanhempi, että se on niin rakenteitaan kuin pääkoneistoaan myöten alkuperäinen. Osia on tietysti tarpeen mukaan vaihdettu jne., mutta ei siten uusittu kuin Voimassa tehtiin. Ja olihan tuolla Riianlahdella viimeksi viime talvena ajossa 60- 70- lukujen vaihteessa valmistunut Varma ja Viron rannikolla teki muutaman avustuskeikan sisaraluksensa Tarmo, nuokin ovat varsin alkuperäisessä kuosissa.
        Rahtialusten elinkaari on useimmiten luokkaa 20- 30 vuotta. Aina huono kuntokaan ei välttämättä ole syy romutukselle, jos vaan laivalle ei enää saada kannattavaa ajoa, on se järkevämpää romuttaa kuin makuuttaa vuodesta toiseen makaamassa toimettomana ja kuitenkin silloinkin jonkin verran kuluja omistajalleen aiheuttamassa.


    • Vyysikko

      Ottakaas metallitanko tai levy ja alkakaa nitkuttelemaan sitä. Lopulta se metalli väsyy ja pehmenee ja menee poikki. Tämän takia ne aktiivikäytössä olevat laivat uusitaan jo parinkymmenen vuoden päästä. Mikään huolto ja kunnostus ei auta tuohon! Se kannattaa sulattaa ennen kuin koneet yms. vaativat isoa kunnostusta. Jos laivalla ajetaan vähemmän niin silloin käyttöikä tietysti pitenee. Jos laiva siirretään aktiivipalveluksesta satunnaiseen käyttöön, silloin metalli kestää kyllä huoltamalla vaikka sata vuotta. Onhan jenkeillä joku 60-70v vanha sotalaiva mutta sillä ei olekaan ajettu jatkuvasti.

    • Tramontana

      1955.5.26: VENATOR, Smedviks Tankrederi A/S, Stavanger, Norway.
      1971.8.30: TRAMONTANA, Oy Pulpships Ab, Helsinki (purchase price 2,4 milloins Finnish marks), managers Henry Nielsen.
      1971.12.30: TRAMONTANA, Oy Tankships Ab.
      1975.3.13: TRAMONTANA, from Antwerp bound for Indonesia anchored Port Louis, Mauritius because of fractures in the hull.
      1975.5.15: TRAMONTANA, arrived at Gadani beac, Pakistan for breaking up. Beached May 22.
      Montakohan meitä enään jäljellä? :)

      • abcdseitkyt

        Eiköhän Tramontanakin porukkaa ole vielä tallustelemassa melkoinen määrä. Mauritius reissullakin olleita varsin monta. Itse olin aluksessa jonkin verran aikaisemmin.


      • Intiaanikylä

        Olin Valmetin Vuosaaren telakalla kesätöissä kolmena kesänä ja viimeksi 1978. Tsekkailin taannoin silloin tehtyjen laivojen kohtaloita: Joka ikinen oli jo romutettu!

        Asia hämmästytti-kummastutti itseä silloin aika lailla, kun olin luullut että laivaa voisi ja kannattaisi ylläpitää vaikka puoli vuosisataa. Tsekkailin asioita jotka vievät laivan naulatehtaalle, ja ne on aikalailla tarkkaan kerrottu ylempänä tuolla.


    • näinompi

      Laivat kannattaisi tehdä ruostumattomasta teräksestä.

      • Intiaanikylä

        "Laivat kannattaisi tehdä ruostumattomasta teräksestä"

        Voitko mitenkään perustella väittämääsi? Mistä se kannattavuus mielestäsi muodostuisi??


      • Mietiskelijä2

        Ollakseen asiasta varma, pitää tietää siitä kaikki tai ei mitään. Useimmiten se on tuo jälkimmäinen.
        Näin on käynyt usein Laivat ja merenkulku palstallakin.


      • Intiaanikylä

        "Ollakseen asiasta varma, pitää tietää siitä kaikki tai ei mitään."

        Tässä kohtaa käsittääkseni sijoitun määrittelyn ääripäiden väliin. Yhtä kaikki, laivan valmistaminen ruostumattomasta teräksestä äkkiseltään kuulostaa hienolle, mutta käytännön tasolla hyöty on vähintään kyseenalainen. Ja enpä muista että moista olisi koskaan vastaan tullut. Alumiinirunkoisia kylläkin vaikka kuinka monta.

        Sattumapoimintoja aiheesta:

        -toteutetussa pienimuotoisessa projektissa teräskulut olivat neljä (4x) suuremmat

        -laite- ja varustelukulut olivat suuruusluokkaa 10 (10x) kertaa kalliimmat

        - suolaisessa merivedessä ruostumaton teräs ei sellaisenaan pärjää, vaan joka tapauksessa korrosioituu, ellei sitä saada tehokkasti eristetyksi suolavedestä.

        - Ylläpitokulujen pienenemisen kautta on vaikeaa, ellei täydellisen mahdotonta saada kuoletettua rakentamisen ylimäräistä hintaa.

        - - - - - -

        Oolikos Mietiskelijä2:lla näkemystä aiheeseen?


    • ylermi

      Mina olin joskus 80 luvun alussa 200000tuhatta tonnisessa tankkerissa ja se vietiin romuksi Taiwanille oli vain kymmenen vuotta vanha turbiini reki

      • Intiaanikylä

        "...oli vain kymmenen vuotta vanha turbiini reki"

        -Käviköös mistään esille miksi keskimääräistä paljon nuorempi laiva pistettiin romuksi?


      • Ylermi

        Oli huonot ajat rahdit oli pohjalukemissa!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      144
      2201
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1948
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1908
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1700
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1498
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1276
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1180
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1168
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1157
    Aihe