Voinko ilmoittautua naapurikunnan sossulle halukkaaksi sijaisperheeksi?

sijoitettu sijaisperheeseen. Siihen on kai joku painava syy, en usko että voit ryhtyä itse sijaisvanhemmaksi. Mieti vähän !

miksi olisi parempi että sijaislapsi toisen kunnan alueelta? Vaikuttaa oudolta että salaa pitäisi hoitaa toisen lasta... haiskahtaa kieroilulta

hyvä? kirjoitti:

miksi olisi parempi että sijaislapsi toisen kunnan alueelta? Vaikuttaa oudolta että salaa pitäisi hoitaa toisen lasta... haiskahtaa kieroilulta

Kyse ei ole salaamisesta - lähes aina sijoitetun lapsen vanhemmat tietävät mihin lapsi on sijoitettu ja heidän jopa toivotaan pitävän yhteyttä lapseensa.
Jonkun verran välimatkaa on hyvä olla tapauksissa, joissa biologisilla vanhemmilla on vaikeuksia hillitä impulssejaan varsinkin huumaavien aineiden vaikutuksen alaisina.
Edellinen tarkoittaa,vaikkapa sitä että humalassa mennään hakkaamaan sijaisperheen ovea tai heittelemään kivillä lapsen ikkunaan yöllä ja huudellaan kuinka rakastetaan lasta - tätä ei tule niin helposti tehtyä, jos ensin pitää matkustaa lapsen sijoituspaikkakunnalle.

Sijaisäiti kolmelle kirjoitti:

Kyse ei ole salaamisesta - lähes aina sijoitetun lapsen vanhemmat tietävät mihin lapsi on sijoitettu ja heidän jopa toivotaan pitävän yhteyttä lapseensa.
Jonkun verran välimatkaa on hyvä olla tapauksissa, joissa biologisilla vanhemmilla on vaikeuksia hillitä impulssejaan varsinkin huumaavien aineiden vaikutuksen alaisina.
Edellinen tarkoittaa,vaikkapa sitä että humalassa mennään hakkaamaan sijaisperheen ovea tai heittelemään kivillä lapsen ikkunaan yöllä ja huudellaan kuinka rakastetaan lasta - tätä ei tule niin helposti tehtyä, jos ensin pitää matkustaa lapsen sijoituspaikkakunnalle.

miksi osallistut lapsen kidnappaukseen ja äidiltä viemiseen? etkö usko että parmpi ratkaisu lapselle olisi palkata apua kotiin että äiti selviäisi lapsensa kanssa? miten itse toimisit jos lapsesi vietäisiin ja piilotettaisiin sinulta? etkö menisi "paukuttelemaan" oveen ja ikkunaan? vai oletko niin hillitty että nielisit pettymyksesi ja lapsen surun ja jatkaisit tyytyväisenä omaa elämääsi ja antaisit lapsen elää omaansa?

valehtelet? kirjoitti:

miksi osallistut lapsen kidnappaukseen ja äidiltä viemiseen? etkö usko että parmpi ratkaisu lapselle olisi palkata apua kotiin että äiti selviäisi lapsensa kanssa? miten itse toimisit jos lapsesi vietäisiin ja piilotettaisiin sinulta? etkö menisi "paukuttelemaan" oveen ja ikkunaan? vai oletko niin hillitty että nielisit pettymyksesi ja lapsen surun ja jatkaisit tyytyväisenä omaa elämääsi ja antaisit lapsen elää omaansa?

'sijaisäidin' kommentti valehtelua.

valehtelet? kirjoitti:

miksi osallistut lapsen kidnappaukseen ja äidiltä viemiseen? etkö usko että parmpi ratkaisu lapselle olisi palkata apua kotiin että äiti selviäisi lapsensa kanssa? miten itse toimisit jos lapsesi vietäisiin ja piilotettaisiin sinulta? etkö menisi "paukuttelemaan" oveen ja ikkunaan? vai oletko niin hillitty että nielisit pettymyksesi ja lapsen surun ja jatkaisit tyytyväisenä omaa elämääsi ja antaisit lapsen elää omaansa?

Esimerkkitapauksessa on luonnollisesti yritetty kaikkia mahdollisia avohuollon tukitoimia : kotona on käynyt perhetyöntekijä, lapsen lähivanhempi on asunut lapsensa kanssa tukiasunnossa ja ollut välillä perhekuntoutuksessakin, pävisin lapsella ollut perhepäivähoitopaikka, myös tukiperhe on löytynyt, lapsi huostaanotettu pariin kertaan kiireellisesti vastaanottokotiin, lähivanhempi on vaihtunut toiseksi biologiseksi vanhemmaksi jne.
Ehkä ns. normaalilla järjellä varustetun ihmisen on vaikea käsittää, että on vanhempia, joiden elämässä lapsen jokapäiväisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole ensisijaista - lapsen edun ohi ajaa huumaavien aineiden käyttö kaveriporukassa eli "oma aika". Kunnes taas eräänä päivänä, varsinkin sopivissa aineissa, muistetaan, että "rakastan lastani ja haluan nyt heti nähdä hänet".
Muistutan vielä, että mistään piilottamisesta ei ole kysymys - vaikea kai olisi oven takana kolkuttaa, jos ei tietäisi missä lapsi on - harvoissa ja perustelluissa tapauksissa lapsen olinpaikka salataan ja silloinkin usein vain määräajaksi - sen sijaan joskus on perusteltua sijoittaa Helsinkiläislapsi vaikkapa Ouluun.

Sijaisäiti kolmelle kirjoitti:

Esimerkkitapauksessa on luonnollisesti yritetty kaikkia mahdollisia avohuollon tukitoimia : kotona on käynyt perhetyöntekijä, lapsen lähivanhempi on asunut lapsensa kanssa tukiasunnossa ja ollut välillä perhekuntoutuksessakin, pävisin lapsella ollut perhepäivähoitopaikka, myös tukiperhe on löytynyt, lapsi huostaanotettu pariin kertaan kiireellisesti vastaanottokotiin, lähivanhempi on vaihtunut toiseksi biologiseksi vanhemmaksi jne.
Ehkä ns. normaalilla järjellä varustetun ihmisen on vaikea käsittää, että on vanhempia, joiden elämässä lapsen jokapäiväisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole ensisijaista - lapsen edun ohi ajaa huumaavien aineiden käyttö kaveriporukassa eli "oma aika". Kunnes taas eräänä päivänä, varsinkin sopivissa aineissa, muistetaan, että "rakastan lastani ja haluan nyt heti nähdä hänet".
Muistutan vielä, että mistään piilottamisesta ei ole kysymys - vaikea kai olisi oven takana kolkuttaa, jos ei tietäisi missä lapsi on - harvoissa ja perustelluissa tapauksissa lapsen olinpaikka salataan ja silloinkin usein vain määräajaksi - sen sijaan joskus on perusteltua sijoittaa Helsinkiläislapsi vaikkapa Ouluun.

voi vielä sijaislasta lähteä "toivomaan"?
Itse pidän rajaa 100km, jo senkin takia, että tuossa kunnassa kuitenkin tullaan vierailemaan usein.

Lilliania kirjoitti:

voi vielä sijaislasta lähteä "toivomaan"?
Itse pidän rajaa 100km, jo senkin takia, että tuossa kunnassa kuitenkin tullaan vierailemaan usein.

on meillä matkaa, siis 100 km. Ihan sopiva matka vierailla puolin ja toisin.

Lilliania kirjoitti:

voi vielä sijaislasta lähteä "toivomaan"?
Itse pidän rajaa 100km, jo senkin takia, että tuossa kunnassa kuitenkin tullaan vierailemaan usein.

Meillä välimatkat kaikkien lasten biologisiin sukulaisiin (joita tapaavat) jää alle 100 km:n
Tiedän kyllä perheitä, joihin on sijoitettu lapsia pääkaupunkiseudulta ja jotka asuvat Jyväskylän seudulla.

valehtelet? kirjoitti:

miksi osallistut lapsen kidnappaukseen ja äidiltä viemiseen? etkö usko että parmpi ratkaisu lapselle olisi palkata apua kotiin että äiti selviäisi lapsensa kanssa? miten itse toimisit jos lapsesi vietäisiin ja piilotettaisiin sinulta? etkö menisi "paukuttelemaan" oveen ja ikkunaan? vai oletko niin hillitty että nielisit pettymyksesi ja lapsen surun ja jatkaisit tyytyväisenä omaa elämääsi ja antaisit lapsen elää omaansa?

Syitä on varmaan sata, miksi yleinsä sijaisperhettä ei kodin läheltä oteta.

Meillä ne osoittautuivat huonoiksi päätöksiksi. Toinen veli perheessä ja toinen laitoksessa, molemmat lähellä vanhempia.

Perheessä alusuva veli lähti hatkoihin, sekaantui huumeisiin ja äiti piilotteli häntä. Äiti ei itsekkään usein ollut selvinpäin ja tarjosi myös juomat alaikäiselle veljelleni. Liian läheisestä sijainnista oli selvästi haittaa.

Nuorisokodissa asuva veljeni ei millään pysynyts iellä vaan roikkui isän mukana, sekaantui huumeisiin, rattijuopumukseen (isän kanssa ala-ikäisenä) ja kaikkeen muuhun hulluun. Mätkivät isän kanssa toisiaan välillä jne.jne. Ja tosiaan kaikkea yritettiin (paitsi maalle lähettämistä, koska ne eivät olleet onnistuneet) Tuona aikana veljeni yritti ensimmäisiä kertoja itsemurhaa ja kertoja yhdelle kuukaudelle tuli kolme. En voi vielläkään käsittää, miten helvetissä eivät saaneet alaikäistä lasta pakkohoitoon?!!! Sitä olisi tarvinnut. Tällähetkellä veljeni on kuollut, kuoli lääkkeisiin, huumeisiin ja alkoholiin kesken hoitojakson, joka tuli liian myöhään (apua olisi tarvinnut jo 7-vuotta aikaisemmin).

Sellaisissa perheissä, joissa on paha päihdeongelma ja joissa vanhemmat eivät kykene vanhemmuuteen (kuten meillä) paras ratkaisu on tosiaan sadat kilometrit välissä.

Ollessamme sioitettuina yli kolmen sadan kilsan päässä tapasimme säännöllisesti n. kerran kuussa vanhempiamme. Uudetvuodet ym. juhlapyhät (paitsi joulut) vietimme kännisten vanhempiemme kanssa "laatu aikaa". Heilläe i enään riittäneet voimat tsemppaamiseen edes sen yhden viikonlopun verran kuukaudessa. Tosin selviäkin viikonloppuja löytyi, mutta harvemmin.

Itse kun muutin omaan asuntoon lähelle vanhempiamme, sain isästäni varsinaisen riesan. Hän selvitti ystävieni asuinpaikat, kävi pummimassa rahaa ja viinaa, silloisen poikaystäväni vanhempien luona jne.jne. Jopa saadessani työpaikan, soitteli sinne kännipäissään ym. ja vaikeutti elämääni todella paljon, tajuamatta sitä itse ollenkaan. Vasta n. 4-vuoden jälkeen sain isän lopettamaan notkumisen asuntoni oven takana ym.