en tiedä enää mitä ajatella. taistelu hoitajien ja lääkäreiden ja poliklinikan työntekijöiden kanssa jo kolme vuotta. musta tuntuu että nää haluu tappaa mut. en voi enää luottaa kehenkään.lääkkeitä syötetään pakolla aivan järjettömiä annoksia,neuroleptejä.tuntuu kuin tämä on vain elämäni loppunäytelmä ja sitten painan pääni alas ja esirippu laskeutuu.koko ajan saa kuulla että" tarvitset näitä lääkkeitä sairuteesi, et voi olla ilman näitä lääkkeitä" ja kun kysyn että miten sairauteni ilmenee,nää jankuttaa että "taina rauhoitu olet nyt raivona tuo on juuri tuota sinun mielisairauttasi,ota lääkkeet nyt". olen niin kyllästynyt tähän elämään. en voi avautua kenellekkään koska kaikki mitä sanon tulee käännettyä mua vastaan lisädiagnooseina ja lisälääkkeinä. tää on kuin jokin painajainen. mutta kyllä mä keksin keinot vielä,mietin vain mikä olisi kivuttomin ja nopein tapa.ehkä hollannista sais apua siihen eutanasiapiikkiin.musta on vain parempi että kaikki loppuu nyt koska olen turha ihminen täällä,onneton ja ikuisessa lääkekierteessä ja hoitokierteessä ja suomi on viinapiri-maa ja tääl ei oo pössyttely hyväksyttävää.
mitä tehdä
tayna
4194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vaikuttaa siltä, että suomessa ainoa "hoitomuoto" on syöttää potilaalle kourakaupalla neuroleptejä. Mikäli potilas ei näitä halua, niin se on vain merkki sairaudentunnottumuudesta ja hoitovastaisuudesta, ja siis selvä lisätodiste mielisairaudesta. Kuinka moni lääkäri ja hoitaja olisi itse valmis syömään lääkkeitä, jotka aiheuttavat pakkoliikkeitä kasvoihin, tuhoavat täysin seksuaalisen kyvyn, aiheuttavat jumalatonta lihoamista, sokeritautia, puhevaikeuksia, pakonomaista liikehdintää, keskittymiskyvyttömyyttä sekä vievät kyvyn saada nautintoa mistään asiasta jne. Mutta potilaalle voidaan tällainen annos antaa tarvittaessa piikkinä, mikäli henkilö ei itse suostu elämäänsä tärvelemään. Jos henkilö ei halua lähteä sairaalaan kemikaaleilla tärveltäväksi, niin lääkäri voi valjastaa käyttöönsä poliisivoimat, jotka raahaavat ihmisen paikkaan, jossa tähän voidaan pakolla pumpata kemikaaleja. On ilmeisesti joitakin ihmisiä, jotka eivät selviäisi ilman lääkkeitä, mutta valtaosaa pystyisi hoitamaan ilmankin, mikäli siihen halukkuutta olisi. Psykiatrinen sairaanhoitaja ei tarvitse minkäänlaista ammattitaitoa, sillä mitä ammattitaitoa vaatii syöttää potilaalle pillereitä? Muuta hoitoahan sairaalassa ei ole, mikäli jotain pilipaliaskartelua ei sitten katsota hoidoksi. Hallelujaa, asiat ovat mallillaan, eikä mitään muutosta ole nähtävissä!!
kyl ne lääkkeet kannattaa ottaa...en tarkota et pitäs louvuttaa...kyl niiden lääkkeidenkin kanssa elää...oma elämä on helpompaa kun lääkärit ja hoitajat on sun puolella...mielummin pilleri poskessa kun piikki käsivarressa...kotonakin saa sit rauhassa pössytellä
Raikas olo tulee siitä kun imee sisäänsä mahdollisimman vähän pössyjä, viinaa ja lääkkeitä hieman päivänvaloa ja kävelykatua.
Sitä ympäristöä kannattaa sitten myös tarkkailla ja että kenen kanssa on tekemisissä, koska täällä on herrojakin "pössyissä" ja viinaksissa. Sen näkee normaalisti perseestä, nenästä ja navasta missä kunnossa muutoin ihminen on ja minkälaista seuraa on tarjolla.