Hei!
Meille toivotaan kovasti vauvaa, ja nyt tässä joku aika sitten vaimolla oli aamuisin ja pitkin päivää pahoinvointia. Sitten tehtiin rask.testi ja kolmekin, kun ei kerralla uskottu. Kaikki ne näytti positiivista. Nyt kuitenkin kaikki nuo yökötysoireet ja tuntemukset masussa ovat hävinneet. Rinnat ovat kuulemma melkoisen kosketusarat.
Onko joskus niin, että pahoinvointioireet katoavat jos niitä on alussa? Sen olen kuullut, että joillain ei ole oikeastaan minkäänlaisia oireita ja koko raskaus tulee yllätyksenä, mutta että näin? Muuttuuko kuukautiskierto raskauden takia vai tuleeko jokin vuoto jos noin alkuvaiheessa menee kesken? Vielähän tässä ilmeisesti on se tuulimuna-raskauden mahdollisuukin, mutta sitä ei ilmeisesti oireiluista pysty päättelemään?
Raskaus-ultra on vasta 10 päivän kuluttua ja tässä vaan ollaan vähänkun tulisilla hiililla sinne asti.
Meille toivotaan kovasti vauvaa, ja nyt tässä joku aika sitten vaimolla oli aamuisin ja pitkin päivää pahoinvointia. Sitten tehtiin rask.testi ja kolmekin, kun ei kerralla uskottu. Kaikki ne näytti positiivista. Nyt kuitenkin kaikki nuo yökötysoireet ja tuntemukset masussa ovat hävinneet. Rinnat ovat kuulemma melkoisen kosketusarat.
Onko joskus niin, että pahoinvointioireet katoavat jos niitä on alussa? Sen olen kuullut, että joillain ei ole oikeastaan minkäänlaisia oireita ja koko raskaus tulee yllätyksenä, mutta että näin? Muuttuuko kuukautiskierto raskauden takia vai tuleeko jokin vuoto jos noin alkuvaiheessa menee kesken? Vielähän tässä ilmeisesti on se tuulimuna-raskauden mahdollisuukin, mutta sitä ei ilmeisesti oireiluista pysty päättelemään?
Raskaus-ultra on vasta 10 päivän kuluttua ja tässä vaan ollaan vähänkun tulisilla hiililla sinne asti.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Juu, voihan se olla, että nuo pahoinvoinnit ja yökötykset sun muut häviää ihan ykskaks.. Ne on kaikki niin yksilöllisiä juttuja, että ei niitä silleen pysty yleistämään.
Minulla ei ole ollut aamupahoinvointia, eikä muutenkaan mitään yökötyksiä.. Sillon vähän tuntuu etovalta, jos verensokeri pääsee laskemaan liian alas.. Suunnilleen parin tunnin välein pitää syyä jotain..
Rinnat on mullakin arat, mutta kyllä niihin silti koskea kärsii.. Mulla ihan aluksi oli niin, että rinnat ei ollu niin kipeet kuin normaalisti ois ollu jo reilu viikko ennen kuin menkkojen ois pitäny alkaa ja rintohin tuli "suonet" näkyviin. Mies mielissään ihastellu, että "tissit kasvanu" ja niin ne kyllä onki..
Eikai se kierto muutu..!? En minä tiedä.. Monella kaverilla ollu ns.valekuukautisia ja on tullu satunnaisia vuotoja, vaikka onkin tienny olevasa raskaana ja ei se lapsi oo sieltä minnekää hävinny.. Eli on ihan normaalia, jos on vuotojakin on.. (Kuulema yleisimpiä ovat vuodot ovulaation/kuukautisten paikkeilla.. Tai siis sillon, kun ne ois normaalisti ollu..)
Tuulimunaraskaudesta ei pysty sanomaan mikään muu kuin ultra. Tottakai se jännittää, mutta ei silti kannattaisi stressata..
Meillä on ultra vasta 2 viikon päästä, jännitetään samoja asioita täälläkin.. Niinkuin varmaan monessakin muussa paikassa..
Onnea odotukseen!!! :)
Kiitos Sade!
Noh, tänä-aamuna sitten yökötyttikin oikein kunnolla. Oli kuulemma hiuskarvaa vailla, ettei niinsanotusti laatta lentänyt.
Onkos tämä tuulimunaraskaus sama, kuin kohdun ulkopuolinen raskaus? Mietin vain, kun meillä nämä hommat on menneet lapsettomuushoitojen kautta ja käsitin niin, että alkionsiirrossa lääkäri tökkäsi alkion valmiiksi kohtuun oikeeseen paikkaan kasvamaan. Eli minun ymmärtääkseni (luullakseni) kohdun ulkopuolinen raskaus tulee siitä, että hedelmöittynyt munasolu syystä tai toisesta kiinnittyy väärään paikkaan. Vai onko tämä tuulimuna kokonaan eri asia? Ja vaikka onkin, niin voiko se tapahtua JO jakautumisvaiheessa olevalle alkiolle?
Tästä syystä, että tämä raskaaksi hankkiutuminen menee muutenkin vaikeamman kautta, niin sen ultran odottaminen jännittää todella. Ei todellakaan voi sanoa, että "otettaisiin vain rennosti".
Tuulimunaraskaus ja kohdunulkopuolinen raskaus on eri asia.
Tuulimunaraskaudessa ei ole kehittynyt "vauvaa" ollenkaan, vaan on vain ruskuaispussi. Kohdunulkopuolisessa raskaudessa on "vauva", mutta se on kiinnittynyt väärään paikkaan, eli hedelmöitynyt munasolu ei olekaan kulkeutunut kohtuun asti, vaan on jäänyt kehittymään (tavallisesti) munanjohtimeen.
Kun munasolu hedelmöityy ja alkaa jakautua, niin tietääkseni siitä tulee alkio, joten jos minä olen ymmärtänyt asian oikein, niin se alkio (joka on jakautumisvaiheessa) voi kiinnittyä väärään paikkaan.
Mutta teillä ei käsittääkseni pitäisi tätä huolta olla, koska jos kerta lääkäri on "tökännyt" alkion valmiiksi jo oikeaan paikkaan niin.. Tuskin kannattaa tuota miettiä!
Kauanko te yrititte lasta ennen kuin hakeuduitte lapsettomuustutkimuksiin/-hoitoihin? Ihan mielenkiinnosta kysyn, koska meillä meni aika pitkään ennen kuin minä tulin raskaaksi. Toukokuussa -01 lopetin pillerit ja nyt syyskuussa -02 huomasin olevani raskaana. Ehittiin puhua jo lapsettomuustutkimuksiin hakeutumisesta, mutta päätettiin sitten kuitenki yrittää ja odottaa vielä muutama kuukausi..
Niin.. ei sinänsä niin kauaa, kun ei olla enää mitään teinejä ja tavattiin toisemme vasta aika-ihmisinä. Oisko ollut n. 1½-2 vuotta. Kävi ilmi, että mun siittiöistä valtaosa on niin huonoja uimareita, ettei niiden varaan voi laskea yhtään mitään. 97% vaan pyöriskelemään ympyrää paikalleen. Parempi kun ottaa niistä paremman uimataidon omaavista yhtä hännästä kiinni ja pistää neulalla munasolun sisään :)
Kyllä mulla on sellainen tunne, että saatte keskittyä ihan rauhassa odotukseen. Itselläni on kokemusta useista keskenmenoista, onpa jopa tuulimunaraskauskin tuttu juttu.
Yökötystä on tai ei oo, siitä ei tarvi piitata. Ensimmäisen lapsen odotusaikana olin pahoinvoiva kellon ympäri, toisen aikana aamupahoinvointia pari kuukautta, kolmannenlla ei juuri mitään oireita.
Pienet kuukautisetkin voi tulla koko raskausajan. Jos teidän testi on näyttänyt plussaa, ei muuta kuin onnellista odotusta! Vauvat ei noinvaan minnekään häviä. Siis, onnea matkaan teille kaikille ja nauttikaa!
Tänään käytiin 1. raskaus-ultrassa, ja siellä oli n. 10 mm pitkä "henkilö", jonka sydämenlyönnitkin näkyivät jo siinä kuvassa :)
Oikein tunsit Mrs Blue!
Hei!
Jos tulee raskaaksi, niin laskeeko kehon lämpö heti normaaliksi? Jos on tullut viikon sisällä raskaaksi, niin voiko mahassa jo nipistellä. Mulla tuntuu sellaista, mutta kyllä mä ajattelenkin koko ajan koko mahdollista raskautta, joten voi olla vain omia haaveajattelujakin. No sitten vielä yksi kysymys, milloin kerrotte työpaikalle/ystäville mahdollisesta raskaudesta?
Päinvastoin: kehon lämpötila pysyy kohollaan, jos raskaus on alkanut. Se laskee silloin, kun kuukautiset alkavat.
Pakko kirjoittaa pikku kommentti asiaa. Ei kyllä liity näihin raskausoireisiin mitenkään,kun ei ole niistä kokemusta.harmi :(
Halusin vaan sanoa, että musta tosi ihanaa ja kadehdittavaa, että mies kirjoittaa tällaisista asioista. Olisin tosi ylpeä jos olisit mun mies.
Itse olemme mieheni kanssa tilanteessa, että lapsi on suuri toive. Ns.yritetty n. 7 kuukautta,vaikea vaan tietää ne oikeat hetket, kun kierto on niin epäsäännöllinen. Eikä haluta siihen liikaa "tekemisenmakua". Ongelma on(minun mielestä) ettei mieheni paljoakaan halua puhua asiasta. Sanoo vaan että haluaa todella lapsen,mutta that`s it. Itse joudun yksinään pohtimaan ja miettimään mikä vikana kun lasta ei kuulu. Olisin iloinen jos minunkin mies ottautuisi asiaan noin innoissaan. Tsemppiä teille!
Ensinnäkin: Kiitokset rohkaisevista kommenteistasi Pikku-myy :) Jos vaimo heittäytyy keljuksi, niin nyt voin sanoa että jos ei kelpaa, lähden Pikku-myyn luo. Hän olisi minusta ylpeä :)
Pistä sille miehellesi tiukka eteen! Sanot että nyt istut tuohon ja puhutaan. Sano sille niinkuin asia on: tästä asiasta ei puhumatta selviä. En halua maalata piruja seinälle, mutta jos teilläkin olisi tällainen tilanne että joudutte käyttämään lapsettomuushoitoja, niin sitten sitä ainakin joutuu puhumaan asiasta.
Ei mullakaan puhuminen aina ole helppoa ollut, eikä aina ole vieläkään. Oli elämässä kuitenkin semmoinen välivaihe, että oman selviytymisen kannalta oli pakko oppia puhumaan tai ois päässä räjähtänyt. Eli ei niin phaaa ettei jotain hyvääkin.
Suosittelen muuten, että käytte ajoissa selvittämässä missä on vika jos ei ala tärppäämään. Muistaakseni ne nyt kuitekin "yrityttää" tapauksesta riippuen 1-2 v ennenkuin pistävät lapsettomuustutkimuksiin. Toki miehesi osalta asia olisi helppo selvittää ilman mitään lähetettäkään: Käy vain esmi. lähimmällä lapsettomuushoitoja tekevällä yksityisklinikalla vähän kattelemassa tuhmia videoita ja tekemässä vähän käsitöitä, niin sillä siitä selviää :D Nimittäin jos selviää, että miehelläsi on sama tilanne kun mulla, niin yrittämällä se lapsenhankinta ei etene. Osaisitte varautua ja suunnitella vähän elämäänne sillä silmällä.
Juu-u,jos muija käy äksyilemään turhista nii sano vaan että onneks Pikku-Myy ymmärtää sua.Kiitti hyvistä ja kannustavista neuvoista :) On vaan tuntunut,että jos liikaa yritän puhua asiasta, menee koko homma riidaksi. Oon yrittänyt nyt alussa ainakin ottaa asian aika coolisti enkä halua että se lapsenteko tuntuis joltain pakkomielteeltä. Vaikka tällä hetkellä se on melkein kokoajan mielessä ja elämän suurin haave. Nuorempana, kun sitä kuvitteli että raskaaksi tulee ihan tuosta vaan,simsalabim. Mut nyt yli kolmekymppisenä huomaa ettei se asia niin yksinkertaista olekaan. Mutta toivoa ei ole heitetty! Ja eihän tässä ole mennyt vasta(?) kuin 7 kuukautta,ei kai se vielä meinaa mitään...?hope so. Ite oon ainakin valmis vaikka mihin hoitoihin tarpeen vaatiessa,vaikka mieluitenhan ne välttäs. Miehen mielipiteestä ei haisuakaan,kun ei olla vielä niin pitkälle jutteluissa menty.No ei kai tässä muu auta kun vaan pistää vipinää vällyjen väliin ;)
yks juttu piti kysyä,mut unohtui äsken.Eli siitä yhestä uimataitoisesta,kiinniotetusta häntäheikistä,joka majoitettiin munasoluun; Tärppäskö se heti ja hedelmöittyi vai joutuiko sille myöhemmin laittamaan kämppiksiä lisää? On ne vaan siks verran outoja uimareita... ;)
Se meni näin:
Ekasta hoitojaksosta kypsiä munasoluja saatiin kerättyä 11 kpl, joista mikrohedelmöityksellä (siittiö neulalla munasolun sisään) hedelmöityi 8 tai 9, joista edelleen säilyi hyvälaatuisia ja jakautumiskykyisiä alkioita 4 kpl. Näistä 2 siirrettiin heti tuoreeltaan ja 2 pistettiin pakastimeen varalle. Sekä tuoreeltaan että pakastettujen solujen siirtojen jälkeen tuli negatiivinen raskaustestitulos, eikä myöskään tullut raskautta.
Tokasta hoitojaksosta tuli suunnilleen saman verran soluja, joista ensin hedelmöityi 8 kpl, mutta siirtokelpoisia tuli vain 2 kpl jotka siirrettiin ja nyt kaikki viittaisi siihen, että rouva on siunatussa tilassa :) Maanantaina mennään ultraääneen.
Nuo hoitojaksot hormoonikuureineen ja ultraäänikäynteineen on mun mielestä kohtuullisen vaativia. Nenäsuihkeita aamuin illoin, pari viikkoa piikitystä maha-läskiin kerran päivässä ja sitten vielä siirron jälkeenkin 3 kertaa päivässä täytyy laittaa pillereitä pimppiin, ja jos raskaustesti on positiivinen niin vielä viikon ajan 2 kertaa päivässä. Suurin riesa mun nähdäkseni on mahdolliset sivuvaikutukset (voi olla vaikeita ja jopa vaarallisiakin) ja se, että pitää hypätä siellä ultraäänessä (joutuu lähtemään töistä jne. jne.). Ja onhan siitäkin oma vaivansa, että tiettyyn kellonaikaan pitää olla piikittämässä. Meillä ei onneksi sivuvaikutuksia pahemmin tullut (muutamia kuumia aaltoja vaan). Muutenkin ollaan koettu, että jos tuolla onnistuu niin tulkoot vaikka idän puoleista tuulta ja räntää!
Laita se ukkosi sinne spermatestiin ensimmäisenä, jos ei ala tärppäämään. Kannattaa käydä lääkärin kautta, niin lähetteellä pääsee halvemmalla. Kun täällä päin ainakin nuo solu-hommelit tekee yksityinen klinikka jolta julkis-sairaala ostaa ne palvelut. Pääsee poliklinikkamaksulla, en tiedä mitä maksaisi jos vaan menisi kadulta "huvikseen". Sano, että siellä saa kattoa pronovideoita vauhtiin pääsemiseksi, jos se sitten innostuisi.
Mun käsittääkseni tämä tilanne on helpommasta päästä, että on siittiöitä liian vähän tai on liikaa huonolaatuisia. Jos vika onkin esim. siinä, että naisen munasolussa on jotain häikkää tai että jostain syystä kohdun olosuhteet tms. eivät mahdollista raskautta, niin tilanne on paljon vaikeampi. Tää on siis vain mulle muodostunut käsitys! Mutta että tämä asia selviäisi, ja että asioiden hoitamiselle jää riittävästi aikaa siinä tapauksessa että tilanne ei olekaan niin helppo, kehottaisin ettette odottele turhanpäiten asian kanssa.
Pöllytelkää niitä vällyjä odotellessanne ja voittehan te yrittää ettiä niitä "varmoja päiviä" vaikka ovulaatiotesterillä. Maksaahan ne mutta osumatarkkuuden pitäisi parantua.
Miten kauan se koko hoitojakso kesti? siis jos lasketaan ihan siitä päivästä alkaen,kun eka kerran menitte tai otitte yhteyttä jonnekin suuntaan tämän lapsettomuusasian takia? Ja miten äkkiä ne aloittaa nää hoitojutut,kun on ottanut sinne yhteyttä? Meikäläinen kun ainakin on niin malttamaton,että kaikki pitäis tapahtua heti ;) paha vika...
Ensin ne haluaa tietää, että ootte yrittäny tosissanne sitä lapsentekoa ainakin vuoden. Jos se on tapahtunut, niin sitten ne todennäköisesti pistää sen sun ukkosi sinne spermatestiin. Jos vika löytyy siitä ja jos katsotaan että keinohedelmöityshoidolla on mahdollisuuksia saada korjausta asiaan, niin sittenhän se on enää kuukautiskierrosta kiinni. En muista missä kierron vaiheessa se lääkitys aloitettiin, mutta muistelisin että kaikenkaikkiaan lääkityksissä menisi reilu kuukausi.. about 1½ kk. Ensin aloitetaan lääkitys jossain kierron vaiheessa ja sitten seuraavan kierron ovulaatiovaiheessa kerätään lääkkeillä tuotetut munasolut. Ne hedelmöitetään ja sitten siirretään 1 tai 2 hedelmöittynyttä alkiota kohtuun ja toivotaan että raskaus lähtee käyntiin.
Jos taas kävisi niin, että vika on jossain muualla, en tiedä minkälaisia hoitoja käytetään ja kauanko ne kestävät. Jostain muistan kuulleeni, että esim. jotain munanjohdin-häikkää voidaan korjata leikkaamalla.
Jos haluat keskustella lapsettomuudesta oikein tosissaan, niin käyppä katsomassa www.verkkoklinikka.fi -keskusteluista lapsettomuus-palstaa. Siellä keskustelu käy niin kiivaana, että sen seuraamien on lähes kokopäivätyötä.
Pärjäilkää!
PS: Joko pistit ukkosi puhumaan asioista?
Kiitti näistä tiedoista! Mut nyt yritän olla ajattelematta koko lapsettomuusasiaa, koska eihän me vielä olla etes "ihan tosissaan" yritetty sitä ja aikaa on menny vasta 7 kk,kun lopetin pillerit. Joten ei kai tässä vielä mikään suuri hätä ole. Ja mitä enemmän luen näitä juttuja niin sitä enemmän alan kuvittelemaan etten voi saada lasta, vaikka enhän etes tiedä sitä varmaksi! Liika ajattelu pistää vaan mielikuvituksen liikkeelle. Mutta on näistä sun jutuista ollut paljon apua,koska en ole tiennyt näistä asioista mitään, vaikka ne on pyöriny aika paljonkin mielessä. Kunhan aikaa kuluu ja vauvelia ei kuulu nii sit pitää alkaa tosissaan miettimään näitä hoitokeinoja. Ja kai se ukkokin ois saatava puhumaan ;) en ole puhunut enkä etes vielä yrittänyt, mutta eiköhän sekin onnistu.Peukut pystyyn!
Ja pitää nyt vaan alkaa enemmän viettämään aikaa lakanoiden välissä! :) Ja onnea teille&tulevalle perheenlisälle!
onneksi olkoon.raskaus testi on ihan varma kun se näyttää positiivistä.joskus testit eivät näytä vaikka onkin raskaana.eli hirveesti onnea olet raskaana.nyt sit oman alueen terveys keskukseen äitiys neuvolaan aikaa varaamaan.pahoin vointi voi mennä ohi ja palatakkin.toisilla ei ole ollenkaan pahoin vointia.sittenkuin pahoin vointia tulee juo jotain heti herätessäsi ja syö jotain pientä se helpottaa pahoin vointia.joskus pahoin vointi voi tulla illallakin mutta aamut kun vatsa on tyhjä yleensä pahin.voi myös tulla huimausta pään särkyä yms... on raskaana olevia jotka eivät voi pahoin ollenkaan mutta yleensä pahoin vointi pahimmillaan 4 viikkoa-14 viikkoa.sit se hellitää mutta oksennusta voi tulla milloin vain raskauden aikana.neuvolasta saat kaikn tiodon käydessäsi.kun soitat neuvolaan sinulta kysytään muumuassa seuraavaa.viimeisten kuukautisten alkamis ajan kohta se määrittää lasketun aikasi.voit laskea sen netissä on raskaus aika laskuri joka laskee lasketun aikasi kuukautisten alkamis ajan kohdasta.onneksi olkoon.