Niin, olisi kiva tietää,et mitä ne on :)
Tiedän vain sen, ettei kirkkoon ole tarvetta kuulua :) Itse en siis kuulu kirkkoon.
Miten sellainen ohjelma järjestetään? Kotonako?
Onko muita vaihtoehtoja? Miten juhlallisuudet sitten menee?
Miten te olette juhlat pitänneet? :)
Kun silloin ei tule kummeja sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta jos haluaa kuitenkin henkilön/henkilöitä jotka olisivat luotettavia ja seuraisivat,tukisivat lapsta.
Keitä heiksi silloin kutsutaan?
Olisi mukava kuulla kokemuksistanne! :)
Tiedän vain sen, ettei kirkkoon ole tarvetta kuulua :) Itse en siis kuulu kirkkoon.
Miten sellainen ohjelma järjestetään? Kotonako?
Onko muita vaihtoehtoja? Miten juhlallisuudet sitten menee?
Miten te olette juhlat pitänneet? :)
Kun silloin ei tule kummeja sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta jos haluaa kuitenkin henkilön/henkilöitä jotka olisivat luotettavia ja seuraisivat,tukisivat lapsta.
Keitä heiksi silloin kutsutaan?
Olisi mukava kuulla kokemuksistanne! :)
Vastaukset 8
Vanhimmat
En ole vielä kuullut ilmaisua nimittäjäiset, mutta voihan niitä sanoa miksi haluaa :)
Eli sama idea kuin ristiäisissä, mutta ilman uskonnollista osuutta. Juhlistetaan lapsen nimeämistä eli ei kastetta. Kummeiksi ainakin sanomme tulevia valittuja henkilöitä ja pro-seremonioitten nettisivuilta löytää tietoa tällaisista juhlista ja sieltä saa tilattua kummitodistuksia siviilikummeille.
Itse en kuulu kirkkoon ja eräitten ristiäisten jälkeen mieskin tykästyi ajatukseen, että pidetään nimiäiset.
Juhlat pidetään ristiäisten tavoin, kutsutaan lähipiiri kotiimme, hankitaan ulkopuolinen puhuja joka hoitaa virallisen osuuden ja sitten tarjotaan jotain purtavaa vieraille.
Ulkopuolinen puhuja?
Millainen? Onko sillä ammattia, nyt kun kyse ei ole papista..? :)
Tyhmiä kysymyksiä, mut kysyjä ei tieltä eksy! :)
Pro-seremonioilta saa tilattua puhujan. Enpäs nyt tiedä ja muista ammatteja, mutta siellä nettisivuilla on kuvatkin ym. heistä. En tiedä saisko kenties joltain muultakin taholta tilattua.
on sellaset juhlat, et kokoonnutaan porukalla ja sit aletaan nimittelee toisiamme.
sellaiset juhlat kuin itseänne huvittaa. Ei pidä kangistua kaavoihin jos kerran ei ole ristiäiset, eikä mielestäni pidäkään matkia ristiäisiä ilman kirkkoa ja pappia. Olkaa rohkeasti itsenne, ettekö ole eronneet kirkosta siksi ettei sakramentit kiinnosta? Ottakaa mallia vaikka syntymäpäivistä.
"Kummintapaisille" voitte keksiä vaikka itse nimityksen. Kirkkoon kuuluvat eivät varmaan halua kummiksi joka ei ole kuitenkaan kummi, joten pyytäkää kirkkoon kuulumattomia tai keksikää oma nimitys asialle.
sillä kiinnosti tulevaisuutta ajatellen :)
Olen ollut syntymästä saakka kastamaton eli ateisti ja niin on koko perheeni. Silloin kun minä ja muut perheenjäsenet syntyi niin ei pitetty mitään ihmeellisiä juhlia vaan kaikki sukulaiset ja naapurit kävivät katsomasta pienokaista ja taisivat antaa jotakin "syntymäpäivä" lahjojakin. Varmaan pitkin viikkoja. Ja tuon takia haluan, että tulevalle lapsellemme pitetään kunnon juhlat.
Mieheni eli poikaystäväni on taas kirkkoon kuuluva.
Lapsia en vielä muutaman vuoteen tule synnyttämään, koska olen vielä nuori (20.v.) ja opinnot ovat vasta pyörähtäneet käyntiin. Yhdessä oltu kolmisen vuotta ja toivotaan, että suhde kestääkin kauan :)
Mut tapanani on vähän ajatella hieman tulevaisuutta, ettei kaikki tule sit ihan yllätyksenä :) ...
Mitä tuohon "kummi" nimitykseen tulee.. niin heitä varmaan kuiteskin kutsutaan kummeiksi, koska se on tuttu ja turvallinen sana.
Ehkä tulevaisuutessa pähkäillään näitä asioita paremmin :) ja väänetään kättä ;)
Kummeista, jotka eivät ole kirkollisen kasteen yhteydessä saaneet kummin tehtävää tai jotka ovat saaneet kasteen yhteydessä kummin tehtävät, mutta kummit eivät kuulu kirkkoon, voi hyvin käyttää nimitystä luottoystävä.
Näin meillä kutsutaan kahta poikani "kummeista", jotka eivät kuulu kirkkoon. Tämä siksi, että me kuulumme kirkkoon ja meidän mielestä vain kirkollisen kasteen yhteydessä kirkkoon kuuluvat henkilöt voivat käyttää kummi nimitystä. Mitenkään se ei vähennä näiden poikamme luottoystävien arvostusta vaikka eri nimityksellä heitä kutsummekin kun muita kummeja. Tärkeitä he ovat poikani elämässä, aivan kuten muutkin kummit.
Nimen antojuhlat voi todellakin olla minkälaiste vaan itse haluaa. Voi olla ulkopuolinen puhuja tai ei, ihan miten haluaa. Joku ystävä voi vaikka hoitaa puhumisen, jos niin haluatte. Tai vanhemmat itse.
Itekkään en kuulu kirkkoon ja on tässä lasta tullu suunniteltua ja pohdittua samaa asiaa/ etsittyä tietoa siitä. Itse ainakin kutsuisin Näitä "kummeja" kanssa ihan kummeiksi.
Oletko lukenut sellasta kirjaa kuin: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin? Sieltä löytyy hyviä vinkkejä nimenantojuhlaan, niinkuin kaikkiin muihinkin siviilijuhliin joita elämän aikana voi tulla :)