Toissayönä näin unen:
Poikkesin työpaikallesi;
olit sairaana töissä.
Kuumeisena paiskit töitä
ja rauhoittelit ympärilläsi
pyöriviä ihmisiä,
jotka kaikki vaativat sinulta jotain.
Myös minä; vaadin sinua lepäämään,
unohtamaan työt ja murheet,
ajattelemaan kerrankin vain itseäsi,
mutta et uskonut minua.
Samana iltana kuolit.
Kaipasin ja surin,
en meinannut selvitä ystäväni menetyksestä.
Mutta aina unissani, luulen, että nytkin
kuolema merkitsee pitkää ikää,
jonkin ajanjakson päättymistä, muutosta.
Ehkä nyt unenikin muuttuvat parempaan suuntaan,
ehkä en enää murrehdi vaan iloitsen vuoksesi.
Tänään on pouta.
Ei pilven pilveä taivaalla,
ei hattaraa millä hengailisin,
ei sateenkaarta millä kävellä,
vain Auringon lämmintä hehkua,
joka valaisee mieltäni ja
saa sydämenikin taas lyömään
tasaisempaan tahtiin.
Poikkesin työpaikallesi;
olit sairaana töissä.
Kuumeisena paiskit töitä
ja rauhoittelit ympärilläsi
pyöriviä ihmisiä,
jotka kaikki vaativat sinulta jotain.
Myös minä; vaadin sinua lepäämään,
unohtamaan työt ja murheet,
ajattelemaan kerrankin vain itseäsi,
mutta et uskonut minua.
Samana iltana kuolit.
Kaipasin ja surin,
en meinannut selvitä ystäväni menetyksestä.
Mutta aina unissani, luulen, että nytkin
kuolema merkitsee pitkää ikää,
jonkin ajanjakson päättymistä, muutosta.
Ehkä nyt unenikin muuttuvat parempaan suuntaan,
ehkä en enää murrehdi vaan iloitsen vuoksesi.
Tänään on pouta.
Ei pilven pilveä taivaalla,
ei hattaraa millä hengailisin,
ei sateenkaarta millä kävellä,
vain Auringon lämmintä hehkua,
joka valaisee mieltäni ja
saa sydämenikin taas lyömään
tasaisempaan tahtiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuolema on kuolema,
unessa ehkä uuden alkua.
Arjessa julma totuus.
Murehtimalla mikään ei muutu,
kunhan saa pilattua oman päivänsä -
kuka näin hohtavia hankia katsellessaan
jaksaisi murehtia mitään!
Ystävät ovat läsnä vaikeina tunteina,
pelkän ilon hakijat murheina.
Totuus.