Haluaisin kuulla noin yleisesti mitä mieltä olette lasten kurituksesta?
Asialla ei varsinaisesti ole mitään tekemistä vanhoillislaestadiolaisuuden kanssa, mutta muistan isäni (olen siis vl perheestä) käyttäneen välillä koviakin otteita lapsia ojentaessaan. Hän, tai oikeastaan äitini, perusteli sitä mm. sillä, että "joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa". Tämä mainittiin myös seuroissa toisinaan, ja pyhäkouluissa kerrottiin meille lapsille kuinka isien täytyy meitä välillä kurittaa, jotta tietäisimme mikä on oikein ja mikä väärin. Siis ei missään nimessä sanottu, että kuritetaan kurittamisen ilosta, vaan jos siihen on aihetta.
No, itse kyllä ansaitsin jok'ikisen tukkapöllyn ja luunapin tai lumihankeen heiton minkä sain. Nyt kuitenkin on niin, että lasten ruumiillinen kurittaminen on Suomen lain mukaan ollut kielletty jo yli 20 vuotta. Toisin sanoen, ainakin minun isäni syyllistyi rikoksiin.
En aio vetää isääni käräjille, koska olen sitä mieltä että lasten ruummillinen kuritus ja väkivalta ovat kaksi eri asiaa. Aion tarpeen tullen antaa myös omille lapsilleni tukkapöllyä ja luunappeja, tai vaikka paiskata pimeään saunaan rauhoittumaan.
Olen myös sitä mieltä, että valtiovalta "poistaessaan" vanhemmilta tämän ruumillisen kuritusoikeuden sahaa omaa oksaansa. Korostan vielä, että en puhu lasten ja vaimojen hakkaamisesta, vaan terveellä maalaisjärjellä suoritetusta lasten ruumiillisesta kurittamisesta.
Mitä mieltä olette lasten kasvatuksesta? Saako ruumiillista kurittamista käyttää vai ei?
Asialla ei varsinaisesti ole mitään tekemistä vanhoillislaestadiolaisuuden kanssa, mutta muistan isäni (olen siis vl perheestä) käyttäneen välillä koviakin otteita lapsia ojentaessaan. Hän, tai oikeastaan äitini, perusteli sitä mm. sillä, että "joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa". Tämä mainittiin myös seuroissa toisinaan, ja pyhäkouluissa kerrottiin meille lapsille kuinka isien täytyy meitä välillä kurittaa, jotta tietäisimme mikä on oikein ja mikä väärin. Siis ei missään nimessä sanottu, että kuritetaan kurittamisen ilosta, vaan jos siihen on aihetta.
No, itse kyllä ansaitsin jok'ikisen tukkapöllyn ja luunapin tai lumihankeen heiton minkä sain. Nyt kuitenkin on niin, että lasten ruumiillinen kurittaminen on Suomen lain mukaan ollut kielletty jo yli 20 vuotta. Toisin sanoen, ainakin minun isäni syyllistyi rikoksiin.
En aio vetää isääni käräjille, koska olen sitä mieltä että lasten ruummillinen kuritus ja väkivalta ovat kaksi eri asiaa. Aion tarpeen tullen antaa myös omille lapsilleni tukkapöllyä ja luunappeja, tai vaikka paiskata pimeään saunaan rauhoittumaan.
Olen myös sitä mieltä, että valtiovalta "poistaessaan" vanhemmilta tämän ruumillisen kuritusoikeuden sahaa omaa oksaansa. Korostan vielä, että en puhu lasten ja vaimojen hakkaamisesta, vaan terveellä maalaisjärjellä suoritetusta lasten ruumiillisesta kurittamisesta.
Mitä mieltä olette lasten kasvatuksesta? Saako ruumiillista kurittamista käyttää vai ei?
Vastaukset 84
Vanhimmat
Kyllä ihmisestä tulee ihan terve, tasapainoinen aikuinen, vaikkei ruumiillista kuritusta käytettäisikään. Itse en ole joutunut kovaa kohtelua kokemaan ja ihan tavallinen ihminen minusta on tullut, terve aikuinen, töissä käyvä ja hyvätapainen.
Olet oikeassa. Minulta unohtui mainita viestissäni, että ruummillinen kuritus ei tietenkään ole mikään pakko. Valtaosa lapsista kehittyy normaaleiksi, kasvatettiin heidät sitten vitsan avulla tai ilman.
Tämä asia tuli mieleeni, kun tapaan työni vuoksi paljon ihmisiä. Osasta pidän kovasti, osa on taas erittäin itsekeskeisiä minä-ensin tyyppejä, toisinsanoen mulkkuja. Minulle tulee silloin aina mieleen, että ottaisikohan tuokin mulkvisti muita enemmän huomioon, jos se olisi muutaman kerran saanut selkäänsä.
No, taaskaan ei ole tarvetta yleistää. En toki usko, että kaikista maailman mulkvisteista tulisi yhtäkkiä mukavia kun ne hakattaisiin.
Itseni kohdalla voin sanoa, että olen enemmän kuin kiitollinen, että isäni piti minulle kovaa kuria. Olin niin rasittava lapsi, että pelkään saavani samanlaisen itse. Jos olisin saanut mellastaa rauhassa, minuun ei nimittäin puhe tehonnut, niin en tiedä missä olisin nykyään. Olen kuitenkin tänä päivänä kaikinpuolin yhteiskuntakelpoinen kansalainen, kiitos siitä isälleni.
Kyllä se menee niin, että aikuisena ihminen heijastaa muihin sitä rakkautta, jolla häntä on rakastettu. Jos lasta on hakattu, niin todennäköisesti hän käyttäytyy väkivaltaisesti itse aikuisenakin. Oireilu voi myös esiintyä sisäänpäinkääntyneisyytenä tai muina ongelmina, ei välttämättä väkivaltaisena käytöksenä.
Hakkaaminen ei auta mihinkään asiaan. Väkivalta ei ole ratkaisu.
Mitä toivotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille. Toivotko siis, että kun olet kiukutteleva vanhus, lapsesi käy sitten lyömässä sinua, jotta olisit hiljaa, etkä kiukuttelisi vanhuuden vaivoissasi?
Oli hyvä vertaus tuo lapsi-vanhempi vastaan vanhus-aikuinen lapsi.
Jotka olette nääntyneet suuren lapsilauman kasvattamiseen ja haluatte valita sen vl-piireissä ihaillun helpon tien, eli lasten hakkaamisen, kysykää itseltänne haluatteko heidän hakkaavan teitä kärttyisinä vanhuksina ollessanne kun huoltamisenne on siirtynyt vuorostaan heille???
Vanhuksethan ovat monesti todella hankalia käsiteltäviä kipuineen ja särkyineen. Heidät saisi varmaan helposti hiljaisiksi ja nöyriksi helposti kun vähän kolauttaisi päätä pöydänkulmaan. Sitäkö lasten hakkaajat haluatte?
Aloittajan ohjeita noudattaen, kun hän nyt vetää lapsiaan hiuksista ja korvista ja antelee luunappeja, niin hänen lapsensa sitten aikuisena voivat tehdä samoin aloittajalle, kun hän on vanhus. Kun isäpappa houraa eikä pysy pedissään, ei muuta kuin vedetään tukasta, jos sitä sattuu olemaan ja korvasta sitten jos tukka on lähtenyt.
Mikäli hän ei pysy aloillaan, vaan kurkottelee tavaroita ja katsoo vaikka esineitä toisen kodissa ottaen niitä kielloista huolimatta käteen, ei muuta kuin luunappia sormille. Näin hän itse on aikoinaan opettanut ja kasvattanut.
Kuulostaa julmalta. Lapsi on kuitenkin ihminen siinä missä vanhuskin, joten ei sen julmempaa ole läpsiä ja luunapitella lasta kuin vanhustakaan.
Sanoohan Raamattukin vanhuksista, että "kun tulette lapsiksi jälleen". Samaa kohtelua siis.
tietenkin! Jos asteikko lähtee siitä, että maitolasin kaatamisesta saa luunapin, siskon karkkien syömisestä tukkapöllyä, tappelemisesta risua, valehtelemisesta vyötä, lähikaupasta varastamisesta vyötä solkipäällä ja kaupantekijäisiksi nyrkkiä naamaan... miten ketju jatkuu?
Voin kertoa esimerkin elävästä elämästä, mihin vl-tyylinen väkivallan kierre pahimmillaan johtaa. Olin käymässä eräässä vl-kodissa, kun miniä tuli sinne lasten kanssa itkien ja kertoi miehensä on pettäneen häntä työmatkallaan.
MITÄ TEKI APPI? Laittoi auton takakonttiin rautalapion ja sanoi lähtevänsä TAPPAMAAN poikansa. Onneksi matka oli sen verran pitkä, että ehdimme puhelimitse varoittaa poikaa noutajan lähestymisestä. Henki pelastui, mutta vl-isä ei päässyt toteuttamaan kasvatuksellista kutsumustaan...
Tällä isällä on todella pelättävää vanhetessaan, jos hänen huoltajansa käyttää kotoa oppimiaan keinoja!
Tai sitten sanon, että jos se on tosi, kyläilet aika kummallisissa paikoissa. Kyllä tuollainen käytös näkyisi tuon miehen elämässä pienemmissäkin asioissa. Tai saattaa näkyäkin, mistä minä tiedän, mutta mitenkään normaalia tuollainen ei ole. Ihmettelen tuotakin miten tuo nainen kertoisi henkilökohtaisia asioitaan noin vain sivullisten läsnäollessa. Luulenpa että saat nyt hakea syytä jostakin muualta kuin uskonnollisesta taustasta. Vai meinaatko että kaikki vaimonsa ja lastensa pieksäjät joista lehdissä kirjoitetaan ovat lestadiolaisia? Enpä oikein usko, kun en yhtään ole lehdestä tunnistanut. Sitä en sano ettei sitä tapahtuisi lestadiolaisten piirissä mutta mitenkään hyväksyttyä se ei ole. Se on sairaus jota pitää hoitaa ja jos se auta, täytyy erottaa perheestään.
On meilläkin käynyt eräs nainen lapsinensa piilottelemassa mieheltään, joka näki syntiä joka paikassa...
Ei mikään uskonto suojaa perheväkivallalta.
Islam ja lestadiolaisuus näyttävät olevan hyvin samankaltaisia pakottamisuskontoja, jossa pelkoa käytetään hallitsemiseen.
Sanoin siinä että väkivaltaa on myös lestadiolaispiireissä, mutta sitä sitä ei hyväksytä eikä sitä saa suojella. Tuntui vaan ufojutulta tuo edellinen kirjoitus.
Kerroin vain mitä tapahtui. Voit väittää toista valehtelijaksi, jos sillä lailla saat sielullesi (paatumuksen) rauhan. Omapahan on vahinkosi.
Luehan viestini uudelleen ja katso mitä minä siellä väitän. En viitsi edes ottaa kantaa rivien välistä lukemiisi omituisuuksiin.
tarkoituksessa lapsia tietenkin pitää pelotella ja tarvittaessa väkivaltaa käyttää kivun tuottamiseen. Häpeä!
eikä normaalia. Minä en ainakaan ole törmännyt yhteenkään ainoaa lapion kanssa heiluvaan vl-isään. Kaipa sitten oli minun oma rivienvälitulkintani että annettiin ymmärtää että tuo on ihan tavallista touhua.
Siis sinäkö noin ajattelet?
Monestako tapauksesta kerroin. Etsi ja väritä ne, niin keskustellaan sitten niistä muista tapauksista.
viestejä tässäkin keskustelussa, niin näet mistä sen poimin. Nyt kun alat mennä juupas-eipäs-linjalle, en jatka kinaamista kanssasi.
Otteita kirjoituksestasi:
...tässä nähdään mihin vl-tyylinen väkivallan kierre pahimmillaan johtaa.
...vl-isä ei päässyt toteuttamaan kasvatuksellista kutsumustaan.
Tuskinpa on sattumaa että olet korostanut tuota vl-taustaa noissa lauseissa. Minä en taas näe että henkinen sairaus olisi mitenkään sidoksissa tuohon taustaan. Henkisesti sairaita ihmisiä on kaikissa ihmisryhmissä, niin myös vllissä. Jos mies ei olisi ollut vl, minkä piikkiin olisit silloin teot laittanut?
Eikös tässä ollut menossa keskustelu minun kanssani eikä noiden uskonveljien mistä mainitsit? Oletko varma, että kaikki kirjoittavat vilpittömästi eikä provomielessä? Totta kai olet varma silloin kun kyseessä on vllille epäedullinen asia, se on mukava uskoa.
Minä vastaan vain omasta puolestani ja ajatuksistani. Se jos tänne joku kirjoittaa hyväksyvänsä väkivallan ei tarkoita sitä että se on yhteinen kanta ja hyväksytty asia. Mutta sitä tuskin haluat uskoa koska olet mielipiteesi muodostanut niin se pysyy.
Itse sain lapsena tukkapöllyä tai selkäsaunan aina tarvittaessa, mutta myös nuhtelua. Ettei aina kurituksen tarvitse olla fyysistä.
Tuli mieleeni tarina pojasta ketä isä kuritti antamalla selkään ja perusteli sen sanomalla että rakkaudella minä sinua kuritan, johon poika kommentoi että "Saanko minä antaa sinulle isi isona vastarakkautta oikein olan takaa?"
Et varmaan tarkoita nyt hakkaamista?
Minähän nimenomaan tähdensin, että en puhu lasten hakkaamisesta.
On se kumma kun yrittää asiasta puhua, niin siitä väännetään väkisellä jotain muuta. Onko lasten ruumillisen kurittamisen vastustajilla tosiaan argumentit niin vähissä, että täytyy heti vetää johtopäätös, että kaikki sen puoltajat ovat perheensä pieksäjiä?
Toiseksi: vanhus ja lapsi OVAT eri asia. Niitä ei voi verrata keskenään. On suorastaan naurettavaa, että lasta ja vanhusta verrataan järjeltään saman tasoisiksi. Tietenkin on joitain seniilejä vanhuksia, jotka ei tajua enää mitään, mutta taas tähdennän että älkää vesittäkö keskustelua pelkästään joitakin marginaaliryhmiä koskevaksi.
Lapsi ei ymmärrä, ennen kuin hänelle kerrotaan. Ja jos puhe ei mene perille, niin silloin tukistetaan.
Täällä on yllättävän vähän minun kanssani samaa mieltä olevia, alan tuntea itseni todella rikolliseksi! :-D
Olen itsekin syyllistynyt väkivallalla uhkailuun, mutta lopetin sen kun näin seuraukset. Uhkasin parin kieltämisen jälkeen 5-vuotiasta poikaani näin: "Saat selkääsi, jos et heti lopeta siskosi kuisaamista!" Kiusaaminen loppui sillä kertaa ja luulin saavuttaneeni jotain.
Muutaman päivän kuluttua lueskelin sanomalehteä keittiössä tuuletusikkuna avoinna ja kuulin ulkoa kuinka poikani uhkaili kavereitaan selkäsaunalla, mikäli he eivät tekisi hänen tavallaan leikeissä.
No, tietenkin syöksyin ulos ja kerroin pojalleni, ettei tuollaista saa uhkailla, mutta sain samalla mitalla takaisin: Niinhän sinäkin teit! Oppia ikä kaikki...
Etkö ole Raamattuasi lukenut, kuinka Herran sanassa sanotaan vanhuksesta, että tulet lapseksi jälleen. Jos tottelematon vanhus ei usko, niin voiko häntä käydä samalla tavalla tukistamassa kuin lapsellesi teet?
Tuolla joku kirjoitti hyvin tuon jutun "vastarakkautta". Kyllä vaan, mikäli itse käyttää tukistelua ja luunappeja, on silloin suostuttava siihen, että sinullekin tehdään niin kun et toimi halutulla tavalla.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
En usko juttuasi minäkään eikä varmaan moni muukaan. Naivit yleistyksesi vievät pohjan uskottavuudeltasi.
Valehtelit jutun, tottakai! Melkoinen sepittelijä.
Eihän hihhulit saa kirjoitella yleisö osastoihin.
Oli mukava lukea tasapainoisen ihmisen kirjoittama aloitus! Tämä todistaa vääräksi kaikki sosiaalitanttojen hössötykset, että lapsi kehitys kärsii, kun sitä "kuritetaan", niin kuin mainitsit.
Olen samaa mieltä myös siinä, että valtiovallan ei tulisi sekaantua perheiden sisäisiin kurinpitomenettelyihin, perheväkivalta on asia erikseen. Naistenhakkaajat pitäisi kastroida.
Minun vanhoillislestadiolainen isäni antoi meille kerran piiskaa ja tukisti joskus. Mutta sen jälkeen kun lasten ruumiillisesta kurittamisesta tuli laitonta, hän vain harmitteli kun ei voi enää tukistaa.
Sen jälkeen ei enää kertaakaan kurittanut ruumiillisesti. Mikä on kyllä tosi hyvä kun tuntui aika ikävältä se tukistaminen
Mielestäni on kyllä aika vastenmielistä jos kurittaa lasta ruumiillisesti.
Ne voi tuntua ensin vaikeilta. Tämä kuritusasiat on varmaan aiheuttanut monelle vastahakoista mieltä. Ja jo yksistään vaan sen vuoksi, koska oli asia mikä hyvänsä mihin on tottunut, se on vaikea muuttaa.
Mutta sitten kun ymmärtää asian oikein, niin sitten voi tulla se tunne. Että voi kun tuli hyvä laki, että lasten ei tarvi kärsiä. Sillä eihän he tahallaan tee pahaa tai ole tottelemattomia.
Lapsethan ruukaa kokeilla rajoja, se on lasten tapa.
niin uskovainen haluaa kunnioittaa myös maallista lakia.
Ja eikö tämä ole yksi sivistymisen ja edistyksen merkki, että emme aiheuta toisille ihmisille kipua ja kärsimystä avuttomien ihmisten edessä.
Ja erityisesti emme omille lapsille, ainakaan tahallisesti, koska he ovat puolustuskyvyttömiä. Ja mehän rakstamme heitä.
Ja koska emmehän me vanhemmat itsekään sitä pidä, jos tunnemme kipua.
Eiköhän ne asiat kannattaa selvittää muulla tavoin ja puhumalla. Nythän on sillä tavalla kuitenkin aika muuttunut ja se kannattaa hyväksyä.
Jos lapsia väärin kohtelee, he aikusena sen muistaa ja ne asiat on kuitenkin edessä sitten ja selvitettävänä.
Ei ole siitä kysmys, että eikö lapsille tulis laittaa rajoja. Liian vapaan kasvatuksen seurauksista on kärsineet varmaan kaikki.
Nythän on jo kuljettu molempaa äärimmäisyyttä. Eikö nyt jo olis aika löytää se kultainen keskitie. Koska sekin on olemassa.
On olemassa sellainenkin vaara, että vanhemmat vaan pelkän tiedon vallassa lukevat vaan lakia lapsille ja ihmimmilliset tunteet puuttuu. Ja lapsi jää ilman vanhempien antamaa rakkautta ja turvaa. Joka kuitenkin antaa tärkeimmän sisällön lapsen elämään myöhemmässäkin vaiheessa.
Ja kurittaminen ei ole mikään ratkaisu asioihin. Vaan siinä ongelmat helposti lakastaan maton alle, että niistä ei tarvis puhua.
Ja Raamatussahan on, että lähimmäsitä tulis rakastaa niinkuin itseäkin.
Ja kun tämä maailma on jo niin kylmä ja kova. Eikö meidän olis hyvä toimia niin ja sanoakin, että vaikka olis aikusia lapsiakin. Että kotona on turvapaikka.Tarvitseehan ne aikuset lapsetkin vielä vanhempia.
Jos vanhemmat kurittavat lapsiaan,voi olla että kun tulee tosi paikka eteen ja lapsi tarvisisikin vanhempien tukea ja turvaa. He ei sitä uskallakaan yrittää.Vaan joutuvat hakemaan sitä apua muualta. Jos nimittäin kotona ei ole totuttu puhumiseen vaan se kurittaminen on ainoa keino, millä ratkaistaan asia.
Eikö parempi tapa olis opettaa lapselle anteeksiantamista ja pyytämistä. Ja olis tärkeää, että vanhemmatkin osaisivat pyytää lapsilta anteeksi ja uskaltaa myöntää erehtyneensä. Ja muuttaa suuntaa jos on väärin tehneet.
Ja asioistahan kannattaa keskustella lasten kanssa.Enempää emme voi tehdä.
Hyvä taito olis opetella kuuntelemaan myös omia lapsia ja olemaan ja kasvamaan ihmisenä heidän rinnalla.
Mutta kannattaa ottaa huomioon, että kaikki perheet on erilaisia. Ja saa olla.
Kyllä viranomaisten kanssa kannattaa olla varovaisia ja hyvissä väleissä.
Sillä tänä päivänä lähtee hyvin helposti lapset.
Niin ja kannattaisko opettaa lapsille, että kotiasiat puhutaan kotona. Väärinkäsitysten välttämiseksi. Tuskin omia lapsia tuntee niin hyvin kukaan muu kuin omat vanhemmat.
Ja vielä, en ole minkäänlaisen kurituksen kannalla enkä kurituksen hyväksyjä. Kyllä lapsi ymmärtää puhetta.
Vaikka se ei ehkä aina siltä tunnu, mutta kyllä elämän kokemusten kautta ennemmein tai myöhmmin tulee eteen sellasia tilaneita; Että ahaa, sitähän ne vanhemmat tarkoitti ja nyt minä sen
ymmärrän.
Tämä kirjoitus on varmaan puutteellinen , ja tässä voi olla kirjoitusvirheitäkin. Mutta minähän voin kirjoittaa vaan niin kuin itse tunnen. Halusin vaan auttaa.
..Raamatun sana: joka vitsaa säästää, se lastaan viha ?
on tuotu sellainen asia esille, että lasten kuritus on laitonta.
Ja minusta se on hyvä asia. Minä ainakin olen sitä mieltä, että lapsia ei tule kurittaa.
kyllä hursksastellaan, mutta minun vl-lapsuudessani lasten pahoinpitely oli hyvän vanhemman merkki. Muistan 70-luvulta eräässä vl-julkaisussa piirretyn kuvan, jossa äiti piiskasi lastaan ja jossa oli kuvateksti jotain tähän tapaan: En minä omasta halustani, mutta tällä tavalla opit tekemään hyvää...
Itse olen aina vierastanut väkivaltaa, enkä sitä silloinkaan hyväksynyt.
Piirtää voi mitä tahansa, nykyisin voi valokuviakin muokata ja manipuloida. En tietenkään halua, enkä voi kiistää, etteikö yksittäisiä piiskaus tapauksia voisi ollakin. Muistan kuitenkin keskustelun, nimenomaan silloin parjatulla 1970 -luvulla, ettei nyt ainakaan mitään yleisiä piiskajaisia järjestetä. Tätä keskustelua kerrottiin laajemminkin, pieni hymy suupielessä. Kuitenkin oli yleinen ja yhteinen kanta sellainen, että lempeydellä, mutta kuitenkin selvät rajat asettaen ja niistä kiinni pitäen voi saada parempia tuloksia, kuin niillä piiskajaisilla.
Viesti siinä oli kuvan valmistustapaa tärkeämpi. Se, että kehotettiin vanhempia väkivaltaan lapsiaan kohtaan.
En sitä valokuvaksi edes väittänyt, yrität taas totuuden häivyttämiseksi kiinnittää huomion johonkin epärelevanttiin yksityiskohtaan. Et taaskaan pettänyt, Pakkula!
Siinä toki olet oikeassa, että kuvassa oli vain yksi lapsi ja yksi aikuinen. Eli näitä ilmeisesti vl-piireissä kiellettyjä yleisiä piiskajaisia ei kuvassa esitetty.
Kun yritin kertoa, että ainakaan niissä piireissä, joissa toimin ja keskustelin, ei hyväksytty piiskajaisia. Päinvastoin kehotettiin niitä välttämään, toimimaan rakkauden ja vapauden mukaisesti. Miksi se piti käsittää piiskajaisten puolustamiseksi, vaikka niin huumoria viljellen leikkisästi todettiin.
On olemassa lukuisia muitakin menetelmiä asettaa rajat lapselle, yksi parhaista on sopia ne lapsen itsensä kanssa sitten, kun lapsi on sen verran kehittynyt, että ymmärtää sopimisen merkityksen. Sen lapsi ymmärtää yllättävän varhain, tosin on eroa lasten välillä. Koulumme vanhempain illassa asiasta keskustellessa totesimme, että yleensä lapset ovat erittäin oikeuden mukaisia. Eivät helposti salli sovitusta poikkamista, eivät itsensä, eivät varsinkaan "toisten" kohdalla. Siinä keskustelussa oli vain parin VL perheen vanhempaa, enemmistö aivan muita, kuten kouluissa näin syrjäseudulla tavallisesti on tilanne.
Täällä nettikeskustelussakin pyrin hiukan keventämään joskus kovin kuumaksi käyvää keskustelua, siksi aloitin ed. viestin mainitulla kysymyksellä. Onko sellainen menetely sallittua???
kehottavät viemään kiukuttelevan lapsen toiseen tilaan ainakin hetkeksi. Siellä kiukku ja paha olo unohtuu, kun mieli pääsee kiintymään muihin seikoihin. Ruumiilinen kuritus tavalisesti lisää kiukkua, mutta lempeä sovitusta rajasta kiinni pitäminen opettaa ajan olloon vastuun tuntoa.
Usein keskusteluissa käsitetään kuri liian yksipuolisesti. Jos se tajuttaisiin laajemmin, sen ymmärrettäisiin sisältävän myös suositeltavat lempeät keinot.
vihaa! Tuttu lause vl-"kasvattajien" suusta. Jos ei nyt ihan yleisiä piiskajaisia, niin ainakin oman perheen kesken. Hävetkää!
"Hän, tai oikeastaan äitini, perusteli sitä mm. sillä, että "joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa". Tämä mainittiin myös seuroissa toisinaan,"
Otappa rakas veli huomioon tämä asia että meijän uskomme perustuu Raamattuun. On siis virheellistä ja vahingollista unohtaa se mitä Raamattu sanoo asiasta. Sinun kirjoituksessasi ei tullut lainkaan esille Raamatun arvovalta.
Kavahda siis!
Sinä kirjoitit: äiti sanoi, seuroissa sanottiin tms.
Mutta unohdit tärkeimmän ja koko uskomme perustan: RAAMATUN!
Me uskomme että kaikkia oppia ja uskoa tulee arvostella RAAMATULLA.
Tämä oppi ei näkynyt sinun kirjoituksessasi.
Kavahda siis!
RAAMATUSSA lukee:"joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa".
Miksi höpisit jotain äitistä ja suraoista.
Molemmat tosin nekin ovat tärkeitä auktoriteettejä, mutta eivät vedä vertoja Raamatulle, joka on kaiken opin perusta.
Emme voi emmekä pysty edes keskustelemaan asiasta, jos sinä et tunnusta Raamattua kaiken opin perustaksi.
Raamattu on tosin se jota tulee totella enempi kuin esivaltaa, mutta kun Raamatussa ei anneta käskyä lapsen fyysiseen kurittamiseen, vaan ainoastaan kehoitus.
Siksi meidän ei tule Suomen maassa harjoittaa fyysistä kuritusta, vaan totella Suomen lakia tässä asiassa.
Muuten fyysinen kuritus on sallittua, kun se on kohtuullista ja ei vihalla vaan rakkaudella suoritettua. Mutta Suomessa se on syntiä nykyisenlaisen lain alaisuudessa, koska esivaltaa tulee totella, ellei Raamatussa käsketä jostakin asiasta toisin. Tästä asiasta ei Raamatussa ole käsittääkseni käskyä, vaan ainoastaan suosituksia.
"joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa"
Tästäkin Raamatun kohdasta voidaan havaita suositus fyysiseen kuritukseen, mutta ei käskyä.
"Jos laki ei ole Raamatun vastaista"
samaa mieltä oon!
Raamatussa ei käsketä kurittamaan fyysisesti, joten ei ole Raamatun vastaista totella Suomen lakia tässä asiassa.
Raamatussa ei käsketä, vaan ainoastaan suositellaan käyttämään fyysistä kuritusta.
Lue se toinen kirjoitukseni.
Raamattu on mieltä, koska uskovaisen käsitykset ovat sidotut Raamattuun.
ainakin samassa keskustelussa, niin ei tarvi erikseen mainita mitä on kirjoittanut ja mitä ei.
Kehottaisin...
silti oli syntiä tehdä sellainen laki joka kieltää sellaista johon Raamatussa kehoitetaan(vaikkakaan ei käsketä). Siinä viedään Raamattua halvalla.
Mutta silti on väärin rikkoa tällaista lakia, koska Raamatusta ei kuitenkaan löydy sitä laille vastakkaista kieltoa, vaan ainoastaan kehoitus.
Siksi uskovaiset kansanedustajat tekivät aikoinaan oikein kun äänestivät nykyistä lasten fyysisen kurituksen kieltävää lakia vastaan.
siksi uskovaisten(ja muidenkin) kansanedustajien jatkuvana toimintana tulisi olla yritys muuttaa lakia Raamatun sanaa kunnioittavammaksi ja yrittää aina ja jatkuvasti saada läpi laki jossa annetaan lupa kohtuulliselle ja rakkaudella suoritettavalle lasten fyysiselle kurittamiselle.
Kavahdin kyllä, mutta lähinnä sinua.
Mikä tarve tässä nyt on kavahdella kun asiasta puhutaan?
vihaaminen mielestäsi oikein? Itse rakastan lapsiani.
jotta menestyisit ja kauan eläisit maan päällä.
Ei käsketä pelkäämään. Tämä vl-piireissä vallalla oleva pelolla kasvattamisen on jo syytä vaistyä. Jokainen 70- ja 80-luvun kokenut, mikäli siitä on jotain oppinut, ei halua lapsiaankaan kasvattaa samoilla keinoilla kuin vl-yhteisö "kaitsi" laumaansa.
Silti vanhoillisista vanhoillisimmat ovat pettyneitä menetettyään väkivallan peloitteen lastensa kasvatuksessa. Tosin osa nuoremmista vanhemmista jo arvostaa ja rakastaa lapsiaan niin paljon, etteivät heitä hakkaa.
Vihaaminen on Raamatun mukaan syntiä.
Mutta rakkaudella suoritettu fyysinen kuritus on sopivassa tilanteessa oikein.
Raamatussa kehoitetaan vihastumaan ja katsomaan vihaisesti syntisiä.
On eri asia vihastua, katsoa vihaisesti tai kurittaa fyysisesti, kuin vihata.
ehdottomasti olla oikeus tarvittaessa antaa piiskaa lapselle ja sitä oikeutta pitäisi myös käyttää. Itse sain aikanaan piiskaa ja se opetti minua kuritonta kakaraa. Kuitenkaan mistään pahoinpitelystä ei ollut kyse.
Koulussakin meillä oli opettaja, joka tukisteli oppilaita. Ei kuulosta kivalta? No, sai hän ainakin luokkamme pikkuterroristit kuriin. Ei kiinnostanut riehua, koska seuraus teki hieman kipeää ja onhan se nolokin...kovapäisimmät oppilaat tarvitsevat tuollaista. Nykyäänhän voi sanoa opettajalle "haista v.." muun luokan naureskellessa ja opettajaparoilla on keinot vähissä.
Kyllä lainmuutokseen olisi tarvetta. Pahoinpitelyjä en kannata, mutta kohta ollaan kasvatuksessa toisessa ääripäässä.
niin soitetaan virkavalta paikalle hakemaan lapsesi tarkastettavaksi "rakkautesi" aiheuttamien ruumiillisten ja henkisten vammojen toteamiseksi. Ehkä on aiheellista tarkastaa myös vaimosi, mikäli olet "rakastanut" häntäkin.
ja Raamattu myöskin tukee sitä:
- Sitä jota Herra rakastaa sitä hän myös aikanansa kurittaa.
- Joka vitsaansa säästää vihaa lastansa vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa
13. Älä lakkaa lasta kurittamasta sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.
14. Sinä lyöt häntä vitsalla vaan sinä vapahdat hänen sielunsa helvetistä.
Monilla uskovaisilla on mennyt lain ja Jumalan sanan auktoriteetti järjestys sekaisin tänä päivänä.
Ensin Jumalan sana, eli Jumalan laki, sitten vasta maallinen laki. Ja jos maallinen laki on Jumalan sanaa vastaan, silloin uskovaiselle maallinen laki ei päde.
Elikkä tässä asiassa ihminen joka noudattaa maallista lakia tekee syntiä itseä, lastaan ja Jumalaa vasten.
mielipiteesi kanssa. En viitsi sitä edes kommentoida. Missä muissa asioissa sallit itsellesi lain erilaisen tulkinnan?
Raamattu käskee ihmisiä kivittämäänkin. Hyväksytkö senkin koska RAamatussa niin lukee?
sana on puolellani en ole yksin. En viitsi kommentoida koska et pysty kumoamaan Jumalan sanaa. Parempi on ettet yrittäkkään, sillä taistelet Jumalaa ja hänen tahtoaan vastaan. Toi viimeinen kysymyksesi oikeastaan kuuluu niille joidenka mukaan raamatun vastainen kanta on voimassa.
löydät Raamattua jossa käsketään kivittää tosta noin ?
Luepa vanhaa testamenttia. Siellä kerrotaan kivitystuomiosta. Minusta se on hyvin julmaa. Suomen laki onneksi kieltää väkivaltarangaistukset. Monissa islamin uskoisissa maissa kivitystuomio on käytössä, koska Koraanikin käskee kivittämään. Iranissa esim. nykypäivää.
"- Sitä jota Herra rakastaa sitä hän myös aikanansa kurittaa.
- Joka vitsaansa säästää vihaa lastansa vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa
13. Älä lakkaa lasta kurittamasta sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.
14. Sinä lyöt häntä vitsalla vaan sinä vapahdat hänen sielunsa helvetistä."
Kertaa Herra on lyönnyt sinua vitsalla? Tuskin yhtäkään jota Hän rakastaa, ja se olisi mahdottomuuskin. Vai oletko sinä kokenut sen vitsalla kurittamisen ihan elävästi siten että kurittaja on itse Herra?
Herra kurittaa meitä, ja se kirpaisee samoin kuin vitsalla joku löisi. Ja sitä varmasti tarkoitetaan kun lastakin kehoitetaan vitsalla kurittamaan. Ei Jumalakaan ole yhtäkään meistä lyönnyt vitsalla muuta kun Sanansa kautta ja siten meitä kurittanut.
Jos Jumala käskyssään sanoo, että älä tapa, niin tuskin Hän toivoo meidän pieniä avuttomia lapsia alkaa oikealla vitsalla lyömään. Se vitsalla kurituskin saattaa mennä jollain täysin överiksi, ja se on väkivaltaa, ja väkivallasta on lyhyt matka aiheuttaa vahingossakin toisen kuolema.
Uskovaisten ja uskottomien lasten kasvatuksen lähtökohta on luonnollisesti poikkeava. Jumalan lapsi ahkeroi olla kuuliainen Pyhän Hengen neuvoille, joita se Henki kirkastaa niin meille itsellemme kuin Jumalan seurakunnan kautta. Tässä kaikessa on ylimpänä ohjenuorana, Hengen peilinä pyhät kirjoitukset, Raamattu. Vasta tämän jälkeen tulee ihmisviisauden tuotokset kuten kasvatustieteen tutkimukset jne.
Vastaavasti omavanhurskaat, eriseuraiset, julkijumalattomat, jne. joutuvat turvautumaan vain omaan järkeensä ja tämän maailman viisaiden tutkimuksiin ja pohdintoihin.
Onko näillä sitten eroa? Eikö tämän maailman kasvatustiede ole muka hyvää ja Raamatullistakin? Eikö kasvatustieteen tutkimukset pikemminkin tue Raamatun, Jeesuksen opetuksia?
Vastaukseksi ei voi antaa ehdotonta, yksikäsitteistä vaihtoehtoa, eikä uskovaisen edes tarvitse lähteä sellaista tekemään. On vain hyvä muistaa varoituksen sanoja Raamatusta tästä asiasta.
******
Jumalan lapsi voi turvallisesti tutkia pyhiä kirjoituksia ja rukoilla Isältä viisautta kasvatustyöhönsä. Tältä pohjalta, kun sitten kuunnellaan tämän maailman kasvatustieteen tuloksia, niin voidaan sitäkin tiedettä käyttää juuri sellaisena Jumalan lahjana kuin Jumala on sen tarkoittanut, sillä ei se perkele ole jouten minkään asian suhteen, että saisi Jumalan lapsia eksytettyä.
Jokainen Jumalan lapsi tekee kasvatustyötään juuri niillä lahjoilla, joita Jumala on suonut. Toinen on taitavampi toisessa asiassa ja toinen toisessa. Joku saattaa tuntea itsensä ihan mahdottomaksi ja taidottomaksi tekemään kasvatustyötä. Tällaista Jumalan lasta haluaa Jumala suuresti rakastaa ja lohduttaa. Tärkeintä elämässä on oman uskon vaaliminen Jumalan sanan kuulossa. Siitä sitten kirkastuu asiat ja saa voimaa tehdä kasvatustyötä juuri sellaisena kuin on ja itsensä löytää. Silloin se kasvatustyö, joka saattaa ulkonaisesti näyttää hyvin vähäpätöiseltä, on Jumalan siunaamaa ja sen siunauksen varassa perheessä koetaan yhdessä iankaikkisen elämän toivoa, iloa ja rauhaa.
**********
Sitten tuosta laista ja kurituksesta. Ensin hengellisestä ja sitten maallisesta laista.
"Sen tahdon minä ainoastaan teiltä tietää: oletteko te Hengen saaneet lain töiden kautta eli uskon saarnaamisen kautta?" kyselee Paavali Galatalaiskirjeessä. Sitä samaa minä tahdon kysyä sinulta, rakas lukijani. Sillä, jos sinä ole hengen saanut uskon saarnamisen kautta, niin et sinä laista mitään tiedä. Sinä olet totisesti laista vapaa.
Miten se laki sitten näkyy uskovaisen elämässä? "Room. 3:31. Teemmekö me lain tyhjäksi uskon kautta? Pois se; vaan me vahvistamme lain." Kuulithan rakkaani, me vahvistamme lain uskon kautta. Me, jotka olemme laista vapaat, olemme Krituksessa täydelliset. Kristuksessa, joka oli laissa täydellinen.
Miten tämä liittyy maalliseen lakiin?
Esivalta on Jumalalta. Demokraattisessa maassa maallinen laki = yhteiset pelisäännöt. Se luo perusturvan ihmisille. Tuo lasten kuritukseen liittyvä laki on yhteisesti päätetty todennäköisesti siksi, että siihen kuritukseen on liittynyt hyvin ikäviä lieveilmiöitä (pahoinpitelyt, jne.), jolloin on nähty parhaaksi kieltää asioita ihan lailla, lasten suojelemiseksi. Tässä on siis toimittu ihan oikein, kun on kannettu huolta lapsista.
Sitten tullaan tuohon kysymykseen, miten hengellinen laki liittyy maalliseen lakiin? Kun Jumalan lapsi saa elää Isän armohoidossa Pyhän Hengen neuvoissa ja opissa, näkyy rakkaus Isää kohtaan myös rakkautena muita kohtaan. Tuo rakkaus ei ole sellaista, mitä tämä maailma tuntee ja tietää. Se rakkaus käy yli ymmärryksen, se rakkaus käy yli maallisen lain, se rakkaus käy yli kasvatustieteen jne. Jos tuo rakkaus siis ilmenee jotenkin maallista lakia vastaan, on siinä rakkaudessa silti hyvä pysyä. Se maallisen lain rikkomus ei ole syntiä, se on Jumalan palvelusta ja Herran oikeaa pelkoa.
Älkää rakkaat tällä asialla itseänne liikaa kuormatko. Älkää hakeko sellaista ehdottomuutta, lain henkeä, jossa Jumalan lapsen kasvatustyö asetettaisiin aivan kuin kirjan kansiin, jota jokainen noudattaa. Se kyllä voitaisiin laittaakin kansiin, mutta siinä kirjassa tulisi esiin väsyneitä vanhempia, kiirellisiä vanhempia, epäonnistuneita vanhempia, epäonnistunutta kasvatusta ja tämän maailman silmin jopa ahdasmielisyyttä. Jumalan armosta siitä kirjasta näkyisi kuitenkin päällimmäisenä isän ja äidin rakkaus lapsiaan kohtaan, Jumalan rakkaus lapsiaan kohtaan ja evankeliumin lohdutus. Siinä näkyisi todella se Jumalan lahjoittama vanhurskaus, ilo ja rauha Pyhässä Hengessä.
t. Aabraham
Eriseuraiset ja omavanhurskaat joutuvat turvautumaan vain omaan järkeensä kun taas meillä lestadiolaisilla ylimpänä ohjeena on raamattu. Miten perustelet tuon? Miksi mielestäsi muilla ei ole oikeus käyttää raamattua "ylimpänä ohjenuorana". Kyllä varmasti hekin pyrkivät tulkitsemaan raamattua taitonsa mukaan. Mielestäni eräs Vl-pappi sanoi todella hyvin, kun hän puhui siitä että Jumala on luvannut siunata avioliiton. Hän lisäsi että Jumala siunaa kaikkien ihmisten avioliitot, ei vain uskovaisten. Mielestäni sinulla on melkoinen tuomiohenki. Mistä saat siihen luvan?
Oli taas sinulta niin ylhäältä päin tuleva kirjoitus, että ihmettelen minkälainen ihminen on näiden kirjoitusten takana? Kaikkia asioita ei tarvitse hengellistää, olisi hyvä ymmärtää se.
ajattele. Ennen sanottiin, etteivät uskovaisetkaan ole mitään "henkipalloja", en tarkkaan tiedä mitä se tarkoitti, mutta olisiko tässä nyt yksi henkipallo kysymyksessä?
"Eriseuraiset ja omavanhurskaat joutuvat turvautumaan vain omaan järkeensä kun taas meillä lestadiolaisilla ylimpänä ohjeena on raamattu. Miten perustelet tuon?"
Rakas ihminen, jollei ihmisellä ole Pyhää Henkeä, mikä sen Jumalan sanan tekee eläväksi hänessä? 1. Kor. 2:11:" Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, vaan ihmisen henki, joka hänessä on? Niin myös ei yksikään tiedä, mitä Jumalassa on, vaan Jumalan Henki."
Jos Henki puuttuu, ei ole muuta kuin oma järki, lihan mieli, johon turvata. Eriseurainen ja omavanhurkas eivät ole Jumalan lapsia. Heillä ei ole henkeä.
*******
"Miksi mielestäsi muilla ei ole oikeus käyttää raamattua "ylimpänä ohjenuorana"."
Kaikilla on oikeus käyttää Raamattua ylimpänä ohjenuorana. Mutta kun hengetön lukee Raamattua, on se silloin lakikirja. Lain tehtävä on herättää ihmisen omatunto, herättää ihminen näkemään oman syntisyytensä. Jos Jumalan armosta saa sitten uskoa syntinsä anteeksi, tulee tuo Jumalan sana eläväksi sanaksi. Lain saarna loppuu ja tilalle tulee lohdutuksen evankeliumi. Tilalle tulee Jumalan lahjoittama usko, joka rakkauden kautta työtä tekee. Tuo rakkaus näkyy kaikessa Jumalan lapsen elämässä.
*******
"Kyllä varmasti hekin pyrkivät tulkitsemaan raamattua taitonsa mukaan."
Näin tekevät kaikki, totta, mutta niin kuin on yksi Kristus niin on myös yksi Henki, yksi ruumis (seurakunta) ja yksi, yhdenkaltainen usko.
*****
"Mielestäni eräs Vl-pappi sanoi todella hyvin, kun hän puhui siitä että Jumala on luvannut siunata avioliiton. Hän lisäsi että Jumala siunaa kaikkien ihmisten avioliitot, ei vain uskovaisten. Mielestäni sinulla on melkoinen tuomiohenki. Mistä saat siihen luvan?"
Rakas ihminen, ei Jumala katso meitä ihmisiä niin kuin me ihmiset katsomme ja mittaamme toisiamme. Jumala antaa rikkauksia, maallista mammonaa, terveyttä, jne. niin pahoille kuin hyville. Jumalan suurta viisautta on se, että Hän kaiken tämän tekee tahtonsa jälkeen eikä ihmisten ansioiden jälkeen. Se, että pappi on saarnannut avioliittoa siunaukseksi uskottomille, tarkoittaa siunausta Jumalan tahdon jälkeen.
*****
"Oli taas sinulta niin ylhäältä päin tuleva kirjoitus, että ihmettelen minkälainen ihminen on näiden kirjoitusten takana? Kaikkia asioita ei tarvitse hengellistää, olisi hyvä ymmärtää se. "
Kuulehan rakkaani, kun Jumala saa kirkastaa pyhiä kasvojaan köyhälle matkamiehelle, niin ei Jumalan lapsen tarvitse hengellistää mitään. Ei sitten mitään. Silloin elämässä näkyy kaikessa Jumalan johdatus aivan itsestään.
t. Aabraham
En ala analysoimaan pitkää tekstiäsi sen enempää, kuin kerron mitä tarkoitan hengellistämisellä. Vaikka vessapaperin ostosta voi tehdä uskon asian jos haluaa.
Mikset voi puhua niinkuin muutkin ihmiset, omilla sanoillasi. Kun kirjoitit ajatuksiasi siihen mitä olin kirjoittanut tuosta erään papin lausumasta, kirjoituksesi sisältö oli niin ympäri pyöreää että siitä ota selvää erkkikään.
Kuulehan rakkaani, on tosi, että kun Jumala saa vaikuttaa hengellään se vaikutus näkyy koko elämässä. Siitä huolimatta ei tarvitse heittäytyä henkipalloksi ja muita paremmaksi ihmiseksi, mikä
käsitys kirjoituksistasi vääjäämättä tulee. Itseasiassa tuollaisen kuoren alle on helppo piiloutua, kukaan ei itse asiassa tiedä minkälainen ihminen siellä on takana.
"En ala analysoimaan pitkää tekstiäsi sen enempää, kuin kerron mitä tarkoitan hengellistämisellä. Vaikka vessapaperin ostosta voi tehdä uskon asian jos haluaa"
Olen sanaton ja voin vain sanoa, että et ymmärtänyt viestiäni ja itse olen taidoton eli en kovin paljon muutoinkaan sitä osaa selittää.
******
"Mikset voi puhua niinkuin muutkin ihmiset, omilla sanoillasi. Kun kirjoitit ajatuksiasi siihen mitä olin kirjoittanut tuosta erään papin lausumasta, kirjoituksesi sisältö oli niin ympäri pyöreää että siitä ota selvää erkkikään."
Omilla sanoilla? Oletko rakas ihminen se sama vai toinen, joka tätä minulle sanoo.
Ja en koe itseäni muita paremmaksi. Kaikkea muuta. Jumala on sovittanut minunkin syntini, juomarin, huorintekijäin ja niin monen muun kauhistuttavan synnin ja Hän on ne sovittanut Pojassaan ja yksin armosta minäkin saan uskoa. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.
Tätä Jumalan rikkautta olen halunnut tännekin ilmoittaa, mutta vastaanotto on ollut juuri sellainen kuin Jumalan sanakin sanoo.
t. Aabraham
Olen vl itsekin. Tuohduin ehkä liikaa mutta sen sanon, että en todellakaan ymmärtänyt viestiäsi.
Etkö itse huomaa, rakas ihminen, että kirjoitustyylisi on kaikista muista poikkeava?
Paavalia, kun kirjoitat tuota rakkaanirakasihminen - toisteluasi. Ei kai hänkään uskottomille /pakanoille tuollaista imelää tekstiä ladellut? Miksi sinä niin teet?
Vanha äitinikin varoitteli aina liian maireista ja liioittelevista ihmisistä. Imelyys peittää jotain. Se voi olla myrkkyllisyyttäkin? Mitä se on sinulla, en arvaile. Mutta jotenkin etoo.
Jossain puhunut Jumalan sanaa vastaan? Siitä tahdon tehdä parannusta. Jos en, niin ihmettelen, miksi te näin minuun suhtaudutte ja näin minusta kirjoitatte?
t. Aabraham
Heti, kun joku kirjoittaa hyväksyvänsä lasten kohtuullisen kurittamisen, jotkut lestadiolaisvastaiset fasistit leimaavat perheväkivallan vl-kristillisyyden erityispiirteeksi, ja hekumoivat sillä, miten lestadiolaisisät hakkaavat lapsiaan. Lopuksi keskustellaankin jo kivittämisestä! Ei oikein tiedä pitäisiko nauraa vai itkeä.
Olen itse vl-uskova, ja minua on kuritettu lapsena hyvin harvoin. Kerran koulussa eräs uskoton luokkakaverini kysyi, milloin minua oli viimeksi kuritettu. Vastasin, että joskus neljä vuotta sitten. Hän ihmetteli kovaan ääneen miten harvoin minua kuritetaan. Että se siitä erityispiirteestä.
Lisäksi, Päivämiehessä on ollut useita perheväkivaltaa vastustavia artikkeleita. Eräässä artikkelissa jopa puolustettiin ruumiillisen kurituksen kieltävää lakia.
Jeesus opetti rakastamaan vihamiehiäänkin. Jeesus käski rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään. Kuka on lähimmäiseni? Häneltä kysyttiin. Jeesuksen mukaan kaikki ihmiset ovat meille lähimmäisiä.
Kyllä minä voin rakastaa epäuskoista ihmistäkin. Ei se sitä tarkoita, että rakastan hänen epäuskoisuuttaan, vaan että rakastan sitä ihmistä itseään.
joka sanoo olevansa uskovainen mies, haukutaan täällä aina ihan lyttyyn. Liittyykö sekin tuohon mainitsemaasi Jumalan sanan kohtaan?
jossittelusi lisäksi, MISSÄ on äitisi ('kotisi') ?
Eli 'rautalagasta': missä saan kuulla elävää Jumalan sanaa, vastaukseksi tähän riittää esimerkiksi 1 konkreettinen postiosoite, kiitos!
ilmaisemaan lasten kasvatusta jne. Käyttäisin mieluummin sanaa rajat. Ruumiillista "kuritusta" en hyväksy ollenkaan. Tukkapöllykin on juuri sitä.
Lapseen ei tarvitse vanhempien kajota "kurittamalla" ruumiillisesti eikä tietenkään henkisestikään.
(Mutta jos vl-perheessä sattuu asumaan, henkiseltä väkivallalta ei valitetettavasti välty)
Asiat pitää puhua, jos sana ei tehoa, sitten ei tehoa ja laitetaan laps vaikka toiseen huoneeseen rauhoittumaan. Huutakoobn siellä ja möykätköön ihan rauhassa kunnes tilanne rauhoittuu!
Mutta nyrkit pitää pitää poissa pelistä!
Ruumiillinen kuritus on laissa kielletty, joten uskovainen ei voi hyvällä omallatunnolla kurittaa lastaan ruumiillisesti. Raamatussahan on useimmat neuvot vertauskuvallisia. Niin mielestäni tämän kuritusasiankin voi ymmärtää siten, että lasta ohjataan ja neuvotaan oikeaan muilla konsteilla kuin ruumiillisella kurituksella.
Sitä paitsi usein parasta ohjausta varsinkin pienelle lapselle on ottaa hänet syliinsä ja keskittyä kuuntelemaan mikä lapsella on hätänä. Aika usein kurittomuuden taustalla on paha olo ja lapsi tuo sen tottelemattomuudella esille. Jos joskus jaksaisi pysähtyä sanomaan lempeästi vihaisen sävyn sijaan, sillä voi olla paljon suurempi vaikutus kuin kurittamisella koskaan. Me aikuiset emme aina muista millainen on lapsen ajatusmaailma, siinä meillä olisi pysähtymisen paikka.
Suomessa suurin osa perheväkivallasta tapahtuu kyllä epäuskoisissa perheissä, ja yleensä alkoholilla on vaikutusta asiaan. Olen kiitollinen Jumalalle siitä, että olen syntynyt uskovaiseen perheeseen. Ei olen tarvinut pelätä humalaisia vanhempia eikä avioeroa. Henkistä vakivaltaa en ole koskaan kokenut, mutta tiedän ihmisiä, joiden mielestä "synti" sanan mainitseminen on henkistä väkivaltaa.
Mutta itse taivun tämän osoitteen puoleen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000014818683
...omaan viestiisi. Asiaa kyllä ei siinä mitään mutta tuo tyyli vaan naurattaa.
Jos vanhemmat on ns. nössöjä miten ne voi asettaa rajat lapselle joka on hirveen villi ja joka ei usko kun sanotaan mikä on oikeen ja mikä väärin. Viimeistää peruskoulussa näkee näitä lapsia joille on muka rajat laitettu.
Minua on tukistettu lapsena ja se on minusta oikein. Minulle kerrottiin aina ensin mitä olin tenhy väärin. Yleensä tottelemattomuus johti kurinpitotoimiin. Kuri pitää kasvatuksessa olla ja sen ymmärsin jo silloin lapsena. ei kuitenkaan mikään armeija meininki.
Kattelin tätä viestiketjua eteenpäin varsin ja huomasin yhden asian: Keskustelua oli yritetty kääntää lasten hakkaamiseen, vaikka keskustelun aloittaja ei puhunut hakkaamisesta. Hakkaaminen on väärin. Sitä en ole kuullut meikäläisten perheissä olevan , ei ainakaan meilläpäin ollu.
Harvoin näkee ja kuulee että vl:listä hyvällä puhutaan. Kiittämättömyys on maailman palkka.
Paha saa palkkansa, jos ei täällä ajassa niin viimeistään silloin kun koittaa ylösnousemuksen aamu. Turha on lähteä näissäkään ketään syyttelemään.
En koskaan ole kuullut että kukaan kavereistani tai sukulaisista olisi pahalla muistellut sitä että on joskus tukistettu tai saanu luunappia. Aina kun on tullut puheeksi niin pelkästään hyvällä.
sillä kysymys on nimenomaan kuuliaisuudesta, sanotaan nyt vaikka sanalla 'esivallalle'.
Vanhemmat edustavat esivaltaa perheessä. Ja kuten muistamme kirjoitetun että esivalta ei turhaan 'miekkaa' kanna.
Mutta tässäkin asiassa tulee aika nopeasti lapsen kasvaessa raja vastaan, jolloin koivuniemen kuritus -'miekka' siirtyy vanhemmilta 'viranomaisille'.
Tuo ikä vaihtelee lapsen kohdalla, mutta uskoisin sen olevan kuitenkin ennen kuoluikää.
Tärkeintä kuitenkin asiassa on se että vanhemmilla YHDESSÄ on ns. 'homma hanskassa' ja lapsi saa virvoittavan evankeljumin lohdutuksen tottelemattomuuteensa.
Minusta ei pitäisi edes kysyä, voiko sellaista keinoa kuin fyysistä väkivaltaa käyttää, sillä se ei ole mikään keino. On aina väärin tehdä fyysistä tai henkistä väkivaltaa toiselle ihmiselle.
Eikä siinä ole mitään eroa, lyövätkö aikuiset toisiaan tai aikuiset lapsia, tai lapset aikuisia tai toisiaan. Kukaan ei saa satuttaa toista.
Lapsi ei tässäkään suhteessa ole yhtään aikuista vähäarvoisempi. Se, että hän on pienempi ja puolustuskyvytön suhteessa aikuiseen, ei tietenkään oikeuta aikuista mihinkään. Lapsen fyysinen koskemattomuus on ehdottoman kunnioittamisen asia siinä kuin aikuisenkin.
Minusta raja menee siinä, että mitään sellaista mikä sattuu, ei saa tahallaan toiselle aiheuttaa. Sellaista on töniminen ja käsivarresta retuuttaminenkin. Vaikkei teko sinänsä olisikaan "juuri kummoinenkaan", sen sisältämä viesti rikkoo rajan yksiselitteisesti. Toinen on ylittänyt valtuutensa suhteessa toiseen, kajonnut vahingoittamistarkoituksessa tämän fyysiseen koskemattomuuteen. Se on väärin.
Vaikka sillä saavutettaisiinkin näennäinen "tottelevaisuus" (samoin kuin voi olla laita henkisen väkivallan uhalla) jotain ihmisen sisällä menee rikki, kun hänen sisäisiä rajojaan väkivaltaisesti loukataan. Sillä myös viestitään ihan vääriä asioita ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Kenelläkään meistä ei ole sellaista suhdetta lähimmäiseemme, että se oikeuttaisi kohdistamaan häneen mitään väkivaltaa.
Minulla on monta pientä villiä poikaa, joiden kanssa ei tyventä hetkeä nähdä. Muutamia kertoja on käynyt tilanne, että ennen kuin olen ehtinyt ajatella mitään, käteni on ampaissut viikarin hiuskuontaloon. Ja ihmeeksenikin olen joutunut toteamaan, että käytettyäni aikuisen asemaani väärin ja tarrattuani lapsen tukkaan, olen samalla rikkonut jotain itsessäni. Niin surketa oloa ja oksettavan huonoa omaatuntoa on vaikea kuvitella, kuin noiden, ehkä neljän-viiden tilanteen jälkeen on ollut.
Olen kyllä selittänyt ne tilanteet tuoreeltaan lapselle: se mitä äiti teki, oli satakertaisesti pahempaa kuin mitä lapsi teki.
Ne kerrat painavat minua varmaan loppuelämäni. Koen ne ehkä tähän asti suurimmiksi epäonnistumisiksi vanhempana, vaikka toisaalta seuraamuksiltaan paljon pahempiakin asioita voi lasten kanssa tulla tehtyä, ne asiat selviävät myöhempien aikojen saatossa. Silti minusta toisen (vielä pienemmän ja heikomman) fyysiseen koskemattomuuteen kajoaminen on brutaali rikos, kauhistuttava ja vastenmielinen teko.
Sinulla on kauniita ajatuksia, mutta kun ne ovat Raamatun vastaisia.
Kyllä pitäisi saada antaa tukkapöllyä , risua takamukselle jos ei arestit , nurkka, puhuttelu, kännykän takavarikointi auta . Itsekkin vl ja hyvin kasvanut vaikka sain usein nurkassa seistä 6-16 v aina iskä veti housut pois. Olin todella jäärä tyttö. Olin 13 v kun ekan kerran koin miltä risu tuntui paljaalla takamuksella . Siihen loppui kiroilu . Toivon et meidän 13 v tytön huono käytös parantuisi . Saa antaa neuvoja . T : vl äiti .
Neuvo rakkaudella.
Lapsi muistaa ikuisesti ruumiillisen kurituksen, joka on väärin, neuvo rakkaudella.
Vankilatuomiot on myös ruumiillista kuritusta !
Miksi moiset yhä sallitaan!
Ehkäpä on rakkaudella yritetty tuhannen kertaa !
Puuhun kiinni ja hakataan ruoskalla niin että veri lentää sitä ku lakkaa huutamasta tietää lopettaa nää on nää kotikonstit hyviä