Monikohan steinerkouluun lapsensa laittavista tietää,mihin opettajien,ns.stainerpedagogien opetus perustuu?
Tässä erittäin mielenkiintoinen sivu,jonka luettuani olin jonkin aikaa sanaton.
http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=770&sana=yleinen ihmisoppi
Kehotan lukemaan.Netistä löytyy hyvinkin paljon lisää aiheesta,mm.hakusanoilla steiner,antroposofia,Snellman-instituutti,teosofia ja biodynaaminen viljely....
Tässä erittäin mielenkiintoinen sivu,jonka luettuani olin jonkin aikaa sanaton.
http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=770&sana=yleinen ihmisoppi
Kehotan lukemaan.Netistä löytyy hyvinkin paljon lisää aiheesta,mm.hakusanoilla steiner,antroposofia,Snellman-instituutti,teosofia ja biodynaaminen viljely....
Vastaukset 20
Vanhimmat
Lapseni on Steinerin yhdeksännellä. Opetuksessa on omat erityispiirteensä, mutta mitään hihhulointia se ei ole. Lapsen saama sivistys vastaa täysin peruskoulua, tosin lapset ovat oppineet oppimaan, eivät ainoastaan varastoimaan tietoa hetkeksi.
Linkin kirjoittajalla oli kovin negatiivinen kuva ja mielipide Steiner-koulusta ja se on hänen oikeutensa, lopullisena totuutena kirjoitusta tuskin kannattaa lukea.
:)
Kävin koko Steiner-asteikon ja kirjoitin sieltä myös ylioppilaaksi ja olen todella tyytyväinen saamaani opetukseen. Itse koko hörskän käyneenä, en voi kuin ihmetellä sitä olemattomien argumenttien määrää mitä entiseen opinahjooni liitetään. Usein tuntuu, että tyhjät kattilat kolisevat ja pitävät eniten ääntä. Opetus poikkeaa kyllä peruskoulujärjestelmästä, mutta vain hyvässä, sillä kukapa ei esim. haluaisi että pieni ekaluokkalainen saa yksilöllistä huomiota ja pehmeän laskun koulumaailmaan?
Myös muissa oppiaineissa ollaan edellä peruskouluja ja yleissivistäviä erityisaineita on paljon. Perehdytään taiteeseen ja arkkitehtuuriin tavalla, jota ei peruskoulussa ole, eikä lukiossa, edes valinnaisina. Lisäksi kielet aloitetaan samalla pehmeällä tavalla jo ensimmäisellä luokalla (englanti ja ruotsi). Ennen kaikkea lapsia kehotetaan ajattelemaan! Eikä kasvateta heistä ihmisiä, jotka omaksuvat mukisematta sen mitä heille tarjotaan.
Kannattaa tutustua koulujärjestelmään ja mennä vaikka vierailulle paikalliseen Steinerkouluun, jos paikka tuntuu oudolta. Tässä tapauksessa tieto vähentää epäilijöiden tuskaa. :)
steineriä. Varasimme hänelle paikan koulusta jo pienenä vauvana. Hän aloitti ekan luokan toissa syksynä, eikä viihtynyt. Kun kysyin mitä uutta olet tänään oppinut hän vastasi joka kerta ettei muuta kuin uuden laulun. Joka aamu itkun kanssa lähdettiin kouluun, kun ei vaan halunnut mennä. Ekaluokkalaisena vielä innostusta yleensä riittää!! Joulun jälkeen vaihdoimme ns. "tavalliseen" kouluun. Hän oli jäljessä muista kun ei osannut edes nimeään kunnolla kirjoittaa kokonaan. En voi sanoa että olisi paras vaihtoehto lapselle. Minäkin luulin että leikkien ja laulaen lapsi innostuneesti oppii kaikenlaista mutta tulee se leikki ja laulu pienenkin korvista jossain vaiheessa. Nyt hän menee iloisesti kouluun joka aamu, eikä minun tarvitse koko työpäivää murehtia itkeekö lapseni taas vessassa... Kaikille se ei todentotta sovi. Yhdellä sanalla OMA mielipiteeni: HIHHULOINTIA!
se että lapsenne ei viihtynyt steinerkoulussa saattoi johtua niin monesta muustakin asiasta kuin itse opetuksesta. jos olitte itse kotonanne kovin kriittisiä sitä koulua kohtaa, eihän lapsi sellaista kestä.
Ei kai vanhemmat kovin kriittisiä voineet olla koulua kohtaan kun lapsi sinne kouluun ilmoitettiin. Lapsihan itse voi pahoin koulussa, luepas tarkemmin alkuperäinen teksti!
Ei voi enempää tarkemmin lukea, vanhemmat olivat ilmoittaneet lapsensa jo vauvana siihen kouluun - 7:ssä vuodessa saattaa käsitykset muuttua.
Miten on muuten mahdollista että 7 vuotias lapsi ei osaa kirjoittaa nimeään? Useimmat lapset osaavat jo kirjoittaa ennen kuin menevät kouluun, vanhemmista kai sekin on kiinni. Jos vanhemmalla ei ole aikaa puuhata lapsen kanssa, niin ei koulukaan pysty ihmeisiin. Steiner koulussa korostetaan että vanhempien on oltava aktiivisesti mukana lapsen koulunkäynnissä, siellä on vanhempienyhdistyksiä jotka toimivat aktiivisemmin kuin normaaleissa kouluissa. Mutta jos lapselle ei ole kotona opettettu kirjoittamaan edes omaa nimeä, niin ei voi sanoa muuta kuin voi voi, ja että steiner koulu silloin tosiaankin on väärä valinta.
vanhemmat ajattelivat paikata oman puutteelisen osuutensa lapsen kasvatuksesta hienonimisellä koululla tutustumatta sen enempää koulun ideologiaan ja toimintatapaan. Kyllä olisi luullut ymmärtävän jos seitsemän vuotta on ollut aikaa perehtyä. Mitä ilmeisemmin vika on just siinä,on riittänyt kun on tehnyt sen minkä kaikki muutkin fiinit ihmiset.
Olenhan minä kuullut muistakin pikkulapsista, joita ottaa päähän lähteä aamulla lämpimästä pedistä kouluun tai päiväkotiin. Luulen, että jokainen lapsi eläisi kuin Peppi Pitkätossu jos saisi itse päättää. ;) Toki on hyvä tutustua steinerpedagokiikkaan, mutta samalla tavalla kannattaa tutustua myös peruskoulun vastaavaan ja yllättyä siitä, ettei sitä itse asiassa ole, mikä on minusta enemmän huolestuttavaa lapsen hyvinvoinnin kannalta. Steinerpedagokiikasta olen itsekin koulusta päästyäni kiinnostunut, suosittelen todella siihen tutustumista!
Omalta kouluajaltani en kyllä muista yhden ainutta lasta, joka olisi käynyt vessassa itkemässä tai muuten ei olisi koulussa viihtynyt. Kielissä kyllä alaluokilla laulettiin paljon ja runoiltiin, mutta toisaalta peruskoulussa ruotsikin tulee lukkariin vasta seiskalla, 3 vuotta on aika lyhyt aika oppia kieli ennen kuin oppivelvollisuus loppuu. Ja eihän sitä ekaluokkalaisen tarvitsekaan osata algebraa ekoilla luokilla, insinööriksi ehtii valmistautua koko loppuelämänsä, mutta lapsuutta ei tässä maailmassa mielestäni ole syytä enää lyhentää.
Jokaisella on oikeus onneksi päättää asioista ainakin oman jälikasvunsa kohdalla, kuten parhaaksi näkee. Näin on ja hyvää kevättä. :-)
ps: Steinerin "fiinin" maineen voisi jo unohtaa!
Emme tietenkään olleet koulua mitenkään vastaan. Itse olin kahdeksan vuotta sitten naivi näiden asioiden suhteen ja ilmoitin tytön kouluun kun naapurin äitikin teki niin. Typerää sinänsä.. Kyllä tyttö osasi etunimensä kirjoittaa jo tarhassa, mutta KOKO nimen kirjoittaminen ei onnistunut ekalla, sillä opetusta asiasta oli todella niukasti. Sisareni tytär on edelleen steinerissa ja hänellä on EDELLEEN sama tunne koulunkäynnistä kuin tyttärelläni tuolloin. Inhoaa ja itkee asiaa. En saa puhuttua siskolleni järkeä asian suhteen. Jostain syystä siskoni tyttö ei kerro minulle mitään mitä koulussa tapahtuu. Ei kerro miten opetus toimii tms. Omakaan tyttö ei kertonut kunnolla vaikka kuinka tivasin. Siksi katsoin parhaimmaksi vaihtaa koulua. Olisin myös halunnut olla paikalla vaikka yhden päivän seuraamassa mikä tunneissa voisi lapsestani olla niin kamalaa tai tylsää jota sitten voisin verrata omiin kokemuksiini ns. "normaalista" koulunkäynnistä peruskoulussa. (josta toki on aikaa) Mutta opettajatar ei katsonut tätä tarpeelliseksi eikä antanut minun mennä tunnille, sillä muut lapset olisivat häiriintyneet ylimääräisistä ihmisistä..?
Ensimmäisillä luokilla viihdyin, koska oli paljon piirtämistä, laulamista, liikkumista, käsitöitä, ne ovat olleet aina vahvempi puoleni, vaikeudet olivat minulla kielten, matematiikan ja fysiikan puolella.
En muista, että olisin koskaan saanut mitään tukiopetusta, että asiaa olisi millään tavalla yritetty korjata. Myöhemmin olen tajunnut, että opin eri tavalla, kuin muut, onneksi nykyään kyseinen seikka otetaan enemmän huomioon.
Minut, erilainen oppija leimattiin tyhmäksi. Opettajat etupäässä ja sitä kautta tietysti oppilaat myös. Olin muutenkin erilainen, emme olleet varakkaita, minulla ei ollut muotivaatteita, minun ystäväni olivat hyljeksittyjä oppilaita...Kaikista pahinta oli, että luokanopettajani kiusasi minua, onneksi kuudennella luokalla meille tuli minua huonompi oppilas, jolla oli lukihäiriö, niin minä sain olla rauhassa. Minua kiusattiin koulussa ainakin 6 vuotta, kenenkään puuttumatta asiaan, kun uskalsin kertoa asiasta kotona, äitini soitti opettajalle, jonka seurauksena jouduin pyytämään anteeksi luokalta, että olin valehdellut, että minua muka kiusattiin.
Hupaisimpia tilanteita opettajani mielestä olivat ne, kun minua nöyryytettiin luokan edessä, jouduin lausumaan kesällä opettelemaani runoa uudelleen ja uudelleen, olin silloin mielettömän ujo ja hiljainen, itsetuntoni oli täysin nollassa. Minulta ei odotettu mitään, tuudittauduin siihen itsekin, että olen tyhmä, enkä opi. Jos joskus olinkin tehnyt läksyt ja osasin, opettaja saattoi hypätä minun yli, koska en vastannut tarpeeksi nopeasti. Joskus opettaja luki minun aineeni ääneen, olin hetken ylpeä, mutta hän nauroi minun virheilleni koko luokan edessä.
Kiusaaminen oli jatkuvaa, pahinta oli ulkopuolelle jättäminen, en ollut tervetullut leikkeihin, olin useinmiten viimeinen liikuntatunneilla, kun valittiin joukkueita, minua huoriteltiin, lyötiin, jos olin tehnyt jonkun hienon koulutyön, se tuhottiin, tavaroitani varastettiin, vaattietani revittiin,oli hupaisaa seurata, saanko uusia tilalle, koska olimme aika köyhiä...
Tätä kertomusta voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Jäin lukioon, vaikka minun numeroilla ei olisi todellakaan normaaliin lukioon päässyt, kun en oikein osannut muuallekaan lähteä, kiusaamiseen ja hyljeksintään olin jo niin tottunut, että se oli aivan normaalia, osa minua. Olen joskus kirjoittanut päiväkirjaan, että en haluaisi elää, koska olen niin huono, ruma, tyhmä jne.. Minut pelasti harrastus, ja kirjeenvaihtoystävät ja se, että ymmärsin jättää lukion kesken ja muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Silloin vasta alkoi elämäni. Ikuinen haava minulle on jäänyt, siitä, miten minua kohdeltiin, mutta aika hyvin olen silti pärjännyt, itsetuntoasiassa on vielä vähäsen parantamisen varaa.
Ai miksi vanhempani eivät tehneet muuta? En sen yhden nöyryytyksen jälkeen enää kertonut heille mitään. Nyt aikuisena vasta olen pystynyt heille puhumaan...
Suurin osa opettajista oli kuitenkin mielestäni erittäin hyviä, eikä minulla ole koulun ideologiaakaan mitään vastaan ja uskon siihenkin, että siellä on nykyään paremmat oltavat, en usko silti, että laittaisin omaa lastani siihen laitokseen...
On tosi valitettavaa että sinulle on käynyt sillä tavalla. Luulin jotenkin että steinerkoulussa opettajat olisivat sen verran humaaneja etteivät kiusaisi lapsia. Tarinasi kuulosti heiman minun kokemuksilta, vaikka olen käynyt tavallisen, koulun. Valitettavasti myös tavallisissa peruskouluissa kiusaavilla opettajilla tuntuu olevan suuri valta, heitä vastaan ei tunnu olevan muuta ratkaisua kuin koulun vaihto. Opettajallasi saattoi olla loppuunpalamisoireita tms...
, että kiusaamista tapahtuu, oli sitten mikä koulu tahansa, En tiedä nykyään, mitä Steiner- kouluun hakevalta opettajalta vaaditaan, mutta tuntui ainakin ennen, että ei muuta, kuin se että on hurahtanut steinerin ideologiaan ja käynyt pedakogisen opettajakoulutuksen... Minä ainakin koin, ettei koulu ollut kiinnostunut selvittämään kiusaamisia huonon julkisuuden vuoksi, sitäkin valitettavasti tapahtuu useissa kouluissa. Steinerkoulu painii samojen ongelmien kanssa kuin kaikki muutkin, koin, ettei heillä ollut ongelmien ratkaisuihin minkään laista ammattitaitoa.
Luin alusta loppuun tämän viestikejun ensimmäisen viestin linkin vasta nyt, olin tosiaan 12 vuotta kyseisessä koulussa ja tuo teksti on minulle muutamia kohtia lukuunottamatta täysin vierasta. Meillä oli aivan normaalia uskonnon opetusta eikä meille uskoteltu mitään legendojen paikkansapitävyyttä, minusta sadut ja tarinat ovat lapselle paljon turvallisempia, kuin se, että kerrotaan kaikki julmuudet, tappamiset, onnettomuudet ja sodat mitä maailmassa kokoajan tapahtuu. Ei lasta tarvitse missään pullossa kasvattaa, mutta ei mielestäni tarvitse myöskään hukuttaa asioihin, mitä ei vielä ymmärrä.
Se että eurytmialuokan ikkunat piti sulkea, ettei henget karkaa, voi sen sanoa minella tavalla, ensinnäkin sieltä tulee kylmää ilmaa, ja toinen seikka on meteli. Hyvin yksinkertaista? Sitäpaitsi tekisi hyvää jokaiselle olla hiljaisuudessa, ilman mitään ärsykkeitä.
Istumajärjestys luokassa oli kai joskus alaluokilla suunniteltu niin, että erilaiset ihmiset on mahdollisimman sekaisin keskenään, minun opettajani vain joskus teki sellaisen järjestyksen, missä oikealla puolella oli kaikki hyvät oppilaat ja vasemmalla huonot, luuli kai, että se jotenkin kannustaa tulemaan paremmaksi oppilaaksi...
Kukaan koulu ei halua negatiivistä huomiota, se on selvä, varsinkin jos on jonkun lakkautus, tai avustusrahojen loppumisuhan alla, täysin ymmärrettävää, mutta ei pitäisi koskaan unohtaa, miksi koulu on olemassa. Se pitäisi olla oppilaita varten.
Joka kouluun mahtuu kiusaamista. Kokemuksesi kuulostavat niin pahoilta, että olisiko aikakin niitä hieman värittänyt?
Opettajasi taitoi olla pimeä, itse olen tavannut monelaisia opettajia, lukioss ja sen jälkeen enkä väitä, että heistä kaikista olisin pitänyt.
Istumajärjestys tehdään uesin niin, että samantyyppiset oppilaat laitetaan vierekkäin, ettei heille tulisi kilpailuasetelmaa tai huonommuudentunnetta. Eli päinvastoin kun väität.
mutta kommentoin vain lyhyesti. Minulla ei ole ollut tarvetta väritellä muistojani, enemmänkin olen unohtanut niitä, hyvä niin. En oikeastaan enää muistele kauhean pahalla, sillä se myrkyttää vain oman mieleni. Olipahan vaan pakko kommentoida, kun on niiin ihana ja täydellinen koulu joidenkin mielestä. Hulluja mahtuu yhteiskunnassa joka saralle, en nyt väitä, että kaikki olisivat pesiytyneet tuohon kouluun, tai hullu ehkä väärä sana. Kypsymättömiä ihmisiä.
Tästä aiheesta on oikeastaan turha keskustella, sillä kyseisen koulun kannattajat suhtautuvat kritiikkiin, kuin puolustaisivat oman uskontonsa varjolla tapahtuvaa vääryyttä. Totta hitossa kaikki opettajat tekevät oikein ja minä olen valehtelija. Sen olen jo koulussa kokenut.
Oletko tietoinen siitä että monet ihmiset jotka ovat Steinerin käyneet eivät osaa aivan yksinkertaisiakaan perusaisioita maailman tieteistä? Sinulla ei tosin ole omakohtaista vertailukohdetta,koska olet itse koko kouluaikasi viettänyt Steinerissa. Sanon viettänyt,koska sitähän se on.Ajanvietepaikka. Steinerkoulu on huuhaata ja pahimman luokan. Nähty,mikä nähty.
Onneksi on oikeus päättää, mutta se ei ole oikein että verorahat menevät tuollaiseen hölynpölyyn. Ihmiset menevät kouluun oppimaan ja lapsi turhautuu jos ei saa opetusta.
Tämä Kaisa niminen henkilö suhtautuu kaikkeen kritiikkiin täysin samalla tavalla kuin huuhaa-kulttien edustajat yleensäkin. Mikään kokeumus,mitkään osoitukset asiantuntemuksen ja taidon puutteesta eivät näköjään vedä vertoja sille tosiasialle että Steinerkoulu on hänestä aivan täydellinen opinahjo! Tosiasiassa pelkän uskomuksen ympärille kiedottua valhetta. Ainoa mikä muistuttaa korkealatuisesta opetuksesta,on matkittu ei-steinerlaiselta koulutusjärjestelmästä.
Tunnen ihmisen jolla oli myös Viljan tavoin oppimisvaikeuksia. Hän ei myöskään saanut mitään tukiopetusta tms. Mutta koulussa oli kuulemma kivaa,sai piirtää ja laulaa. Kumpi tärkeämpää?
Suivaannuin tuosta kommentista vallan. Kommentoija osoittaa loogisen argumentoinnin puutetta kuten useimmat "vaihtoehto"-hihhulit!Olisiko kuitenkin niin että sinne kouluun mennään oppimaan,ei laulamaan ja leikkimään. Kyllä on tainnut mennä nyt puurot ja vellit pahemman kerran sekaisin tällä. Sitäpaitsi,useimmat lapset eivät todellakaan osaa kirjoittaa nimeään ennen ekaa luokkaa. Se heille suotakoon. Järkyttävää kaksinaismoralismia! Toisaalta lasten pitäisi saada kuulla historiantunneillakin pelkkiä satuhöpinöitä,laulua ja hahuilua,sekä tietnkin askartelua,mutta lukemaan ja kirjoittamaan pitäisi oppia jo pk:ssa? Ei tajua. onko Steiner-koulut vain suojatyöpaikkoja tieteelliseen ja kriittiseen ajatteluun kyvyttömille ihmisille? Lasten kustannuksella.
Mieheni oli valitettavasti Steiner-koulussa peruskoulunsa ajan.Mitään hänelle ei siellä opetettu,ainoastaan tätä eurytmiaa,metsässäkäyskentelyä ja muuta. Äidinkielen peruskäsitteet täysin vieraita,matematiikasta ei alkeitakaan,plus,miinus ja kertolaskut onnistuvat.
Kysyn miten tämä on mahdollista ja että vielä yhteisillä varoillamme tuettua. Jos mieheni nyt aikuisena haluaisi opiskella,hänellä ei olisi mitään pohjaa tällaiseen.Melkoisen huono juttu.
Kerroin eräälle Steiner-koulua yhteen kupunginosaan puuhaavalle naiselle mieheni kohtalosta. Tämä totesi ykskantaan,että on vanhempienkin vaikutusta miten lapsen koulumenestys sujuu. Sitä tuskin kukaan kieltää,mutta vanhemmat eivät voi mennä kouluun ja osallistua opetussuunitelmien tekoon.
Olemme yhdessä päättäneet,että meidän lapsemme menevät tasan tavalliseen,huippulaatuiseen suomalaiseen peruskouluun. Jos erikoisuutta haluaa kannattaa suunnata lapsensa kielikouluun.Siitä voi olla jopa etuakin tulevaisuutta ajatellen.