mihin se elektroni oikein menee?

humanisti

Jos vapaa elektroni pyrkii kohti suurempaa potentiaalia, niin miksi ihmeessä? Se on vastoin kaikkea logiikkaani. Eikö tilannetta voisi verrata gravitaatioon? Normaalisti kappaleet pyrkivät putoamaan kohti pientä potentiaalia, mutta kappale, jolla olisi neg. massa, lähtisi kohti suurempaan potentiaalia (eikö?).

Käsittääkseni positiivisen hiukkasen muodostama sähkökenttä suuntautuu hiukkasesta poispäin. Ja negatiivisen vastaavasti itseään kohti. Ja edelleen käsittääkseni potentiaali pienenee, kun liikutaan sähkökentän suuntaisesti ja kasvaa, kun liikutaan vastakkaiseen suuntaan. Eli positiivisesti varautuneen hiukkasen lähellä potentiaali on suuri. Koska vastakkaismerkkiset hiukkaset vetävät toisiaan puoleensa, niin eikö tästä pitäisi seurata, että elektroni pyrkii kohti suurempaa potentiaalia?

13

2017

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • elektrooni jolla on negatiivinen varaus kulkee kohti plussa napaa.

      Sähkövirtahan kulkee niin että se pyrkii tasamaan lataukset.
      Eli kun plussanavassa on enemmän positiivista varausta elektroonit kulkevat kohti sitä (ja näin ollen tasaavat plussanavan varausta.

      noni vastasikohan tuo nyt sinun kysymykseesi ? :D

    • Rantanplan

      Kaikki oleellinen on jo vastattu, mutta siis sopimuksista on vain kyse. Potentiaali on vain sovittu tietyn merkkiseksi. Toinen asia on taas se, jos katsotaan, paljonko potentiaalienergiaa hiukkasella on siinä kentässä.

      Virran kuljettajan voivat olla aineesta riippuen positiivisia tai negatiivisia. Liikkuvat eri suuntiin.

    • humanisti

      Tarkoitin siis ihmetellä, että jos elektroni pyrkii pienempään potentiaaliin, niin miksi ihmeessä se tekee niin. Mutta eiväthän fiksut lukijat pienistä mokista hämmenny. :)

      Mutta tarkoitatteko te siis, että koko kysymys "pyrkiikö vapaa elektroni kohti pienempää vai suurempaa potentiaalia" on epärelevantti?

    • Jonsson.

      Nyt pitää muistaa, että elektronia ei ole kukaan nähnyt, joten se on teoreettinen otus.

      Se mihin napaan mikäkin menee, on enemmän tai vähemmän sopimusasia. Alessandro Volta teki kokeita uudella asialla, sähköllä 1700-luvulla ja keksi pariston, sekä nimitti navat plussaksi ja miinukseksi. Googlella löytää enemmän syitä siihen miksi mikäkin napa on minkäkin niminen.

      http://ppp.unipv.it/Volta/

      Kyseessä on siis viimekädessä vain sopimus taikka vakiintunut käytäntö.

      Se mitä "oikeasti" luonnossa tapahtaa... (keksi itse parempi selitys)...

      • ei keksinyt

        paristoa - se keksittiin jo tuhansia vuosia ennen
        irakissa.


      • Jonsson.
        ei keksinyt kirjoitti:

        paristoa - se keksittiin jo tuhansia vuosia ennen
        irakissa.

        Niin taitaa tarkkaan ottaen olla. Näin kuitenkin Voltan sivuilla väittivät. Ehkä hän keksi sen uudelleen, riippumatta Irakilaisista?


    • jouko

      Vapaa elektroni ei pyri kohti suurempaa potentiaalia vaan pienempää. Potentiaali määrittyy työn kautta siten, että kun tehdään työtä elektronin potentiaali(energia) kasvaa. Vastaavasti kun elektroni "pyrkii" kohti pienempää potentiaalia, niin sähkökenttä tekee työtä liikuttaakseen elektronia.

      Tapa jolla sähkövaraukset ovat vuorovaikutuksessa keskenään on _kokeellinen_ tulos! Tulos tunnetaan Coulombin lain nimellä. Potentiaali vastaavasti määritellään työn kautta kuten edellä on selitetty.

      Virtapiireissä taas on niin paljon erilaisia komponenttejä, että ei kannata yrittää ymmärtää asiaa niiden kautta. Tässä esimerkki.

      Sinulla on putous ja puro joka virtaa putouksen yläpäästä putouksen alapäähän muodostaen suljetun "joen" (suljettu virtapiiri). Keskellä jokea on mylly, joka toimii niin kauan kuin vesi virtaa. Siirrät siis kaiken veden putouksen yläpäähän ja mylly toimii kunnes kaikki vesi on valunut putouksen alle (sähköisessä piirissä vastaava varausten siirtyminen tapahtuu äärimmäisen nopeasti). Tarvitset siis jonkinlaisen laitteen putouksen alapäähän joka siirtää veden ylös putousta korkeampaan potentiaaliin. Nyt vesi virtaa jatkuvasti ja mylly toimii niin kauan kuin putouksen kohdalla on työtä tekevä voima. Virtapiirissä tällainen laite voisi olla esimerkiksi paristo. Paristo siis tekee työtä kunnes se on loppuunkulutettu. Paristossa työtä tekevä voima on nimeltään sähkömotoorinen voima.

      Loppukaneetti on, että elektroni ei pyri kohti suurempaa potentiaalia vaan se liikkuu kohti suurempaa potentiaalia vain jos sitä liikutetaan käyttäen jotain ulkoista voimaa.

      Vastaavasti negatiivisen massa omaava kappale myöskin liikkuu itsestään kohti pienempää potentiaalia, se vaan nyt sattuu olemaan eri suunnassa kuin positiiviselle massalle.

      Tosiasia on se, että fyysikot eivät tajua todellisesta maailmasta mitään :)

      • Rantanplan

        [lainaus]
        Tosiasia on se, että fyysikot eivät tajua todellisesta maailmasta mitään :)
        [/lainaus]

        No, ei se mitään, kun sinä et edes ymmärtänyt, mistä tässä ketjussa puhuttiin. Sähkökentän potentiaali ei ole sama kuin potentiaalienergia. (tämä oli jo mainittuna tässä ketjussa, mutta ilmeisesti aivan liian monimutkainen asia ymmärrettäväksi)

        Sähkökentän potentiaalin yksikkö on voltti ja potentiaalienergian yksikkö on joule.


      • jouko
        Rantanplan kirjoitti:

        [lainaus]
        Tosiasia on se, että fyysikot eivät tajua todellisesta maailmasta mitään :)
        [/lainaus]

        No, ei se mitään, kun sinä et edes ymmärtänyt, mistä tässä ketjussa puhuttiin. Sähkökentän potentiaali ei ole sama kuin potentiaalienergia. (tämä oli jo mainittuna tässä ketjussa, mutta ilmeisesti aivan liian monimutkainen asia ymmärrettäväksi)

        Sähkökentän potentiaalin yksikkö on voltti ja potentiaalienergian yksikkö on joule.

        Olen ymmärtänyt, että elektronin ja protonin varausten merkit on sopimusasia. Elektronin potentiaali ja sähkökentän potentiaali (eri asioita) ovat taas seurausta coulombin laista ja energian säilymislaista eivätkä suinkaan sopimuksen alaisia. Korjaa toki jos olen väärässä, niin saadaan tämäkin asia selvitettyä.


      • Rantanplan
        jouko kirjoitti:

        Olen ymmärtänyt, että elektronin ja protonin varausten merkit on sopimusasia. Elektronin potentiaali ja sähkökentän potentiaali (eri asioita) ovat taas seurausta coulombin laista ja energian säilymislaista eivätkä suinkaan sopimuksen alaisia. Korjaa toki jos olen väärässä, niin saadaan tämäkin asia selvitettyä.

        Aivan oikein, eli sähkökentän potentiaali on eri asia kuin elektronin potentiaalienergia siinä sähkökentässä.

        Ja sähkökentän potentiaali on sovittu niin päin, että siellä missä on suurempi positiivinen varaus, on sähkökentän potentiaali suurempi. Elektroniin vaikuttava sähköinen voima pyrkii saamaan elektronia kohti suurempaa sähkökentän potentiaalia.


      • johanna
        Rantanplan kirjoitti:

        Aivan oikein, eli sähkökentän potentiaali on eri asia kuin elektronin potentiaalienergia siinä sähkökentässä.

        Ja sähkökentän potentiaali on sovittu niin päin, että siellä missä on suurempi positiivinen varaus, on sähkökentän potentiaali suurempi. Elektroniin vaikuttava sähköinen voima pyrkii saamaan elektronia kohti suurempaa sähkökentän potentiaalia.

        Juu...mutta miksi pii-sidoksilla on niin merkityksetön rooli molekyylien morfologiassa deltasidoksiin verrattuna? Johtuuko ero elektroni-ytimen etäisyydestä? Tätä minä en ymmärrä. Kiitos.


      • jouko
        Rantanplan kirjoitti:

        Aivan oikein, eli sähkökentän potentiaali on eri asia kuin elektronin potentiaalienergia siinä sähkökentässä.

        Ja sähkökentän potentiaali on sovittu niin päin, että siellä missä on suurempi positiivinen varaus, on sähkökentän potentiaali suurempi. Elektroniin vaikuttava sähköinen voima pyrkii saamaan elektronia kohti suurempaa sähkökentän potentiaalia.

        Olkoonkin sitten sovittu, että positiivinen varaus ja suurempi sähkökentän potentiaali, mutta elektronin näkökulmasta se siirtyy pienempään potentiaaliin. Ilman kahta varausta ei ole myöskään potentiaalia.
        Potentiaalin "väärä" suunta johtunee siitä, että sähkökentän potentiaali määritellään positiivisen testivarauksen avulla (elektroni on taas negatiivinen).


      • Rantanplan
        jouko kirjoitti:

        Olkoonkin sitten sovittu, että positiivinen varaus ja suurempi sähkökentän potentiaali, mutta elektronin näkökulmasta se siirtyy pienempään potentiaaliin. Ilman kahta varausta ei ole myöskään potentiaalia.
        Potentiaalin "väärä" suunta johtunee siitä, että sähkökentän potentiaali määritellään positiivisen testivarauksen avulla (elektroni on taas negatiivinen).

        Sähkökentän potentiaaliero, (eli jännite) kerrottuna siinä olevan hiukkasen varauksella on sen hiukkasen potentiaalienergia. Näin samalla sähkökentän potentiaalilla määrittyy mielivaltaiselle varaukselle potentiaalienergian etumerkki ja suuruus oikein varauksesta riippumatta.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 6 kW saunan lämmityksestä kohta 10 euron lisämaksu / kerta

      Kokoomuslainen sähköyhtiöiden hallitsema Energiavirasto ehdottaa 5 kW:n rajaa, jonka ylittämisestä tulee lisämaksu. Tark
      Maailman menoa
      222
      6938
    2. Minja jytkyttää vas.liiton kannatusta ylöspäin

      Alkaa raavaat duunarimiehetkin palaamaan vasemmistoliiton kannattajiksi. Eduskunnassahan on vain kaksi työntekijöiden p
      Maailman menoa
      323
      4834
    3. "Mitä sä nainen tuot sitten pöytään" ?

      Jos mies provaidaa ja suojelee... Pitääkö miesten kysyä tuollaisia?
      Ikävä
      148
      3673
    4. Duunarit hylkäsivät vasemmistoliiton, siitä tuli feministinaisten puolue

      Pääluottamusmies Jari Myllykoski liittyi vasemmistoliittoon, koska se oli duunarien puolue. Sitä samaa puoluetta ei enää
      Maailman menoa
      117
      3474
    5. Ekologinen kommunismi tulee voittamaan fossiilikapitalismin

      Kiina on mahtitekijä uusiutuvien energialähteiden kehityksessä, ja Trump osoitus viimeisestä öljyn perään itkemisestä, m
      Maailman menoa
      69
      3418
    6. Mies, kerro minulle vielä jotakin aivan uniikkia

      ja ainutlaatuista minkä vain me kaksi voisimme ymmärtää jos olemme sen kokeneet ja eläneet, jotta ihan varmasti tietäisi
      Tunteet
      49
      2886
    7. Hyviäkin uutisia tulossa, hallinto-oikeus asettaa toimeenpanokieltoon

      Hyvinvointitalon työmaa pysähtyy. Rillankivi+energia ja vesi kytkyrahanpesu stoppaa. Tytäryhtiöiden hallitusjäsenet+kon
      Pyhäjärvi
      270
      2749
    8. Oikeistopuolueiden kannatus vain 37,8 %, vasemmiston 43,0 %

      Keskustaan jää 17,4 prosenttia ja loput ovat sitten mitä ovat. Mutta selvästikin Suomen kansa on vasemmalle kallellaan.
      Maailman menoa
      84
      2470
    9. Tiedän ettei

      Meistä mitään tule. Toinen oli sinulle tärkeämpi
      Ikävä
      25
      2376
    10. Gallup: Mikä on ollut mielestäsi paras tv-sarja ikinä?

      Gallup: Mikä on ollut mielestäsi paras tv-sarja ikinä? Onko se joku suomalainen viihdepläjäys, brittirikossarja, amerikk
      Tv-sarjat
      101
      1951
    Aihe