mihin se elektroni oikein menee?

humanisti

Jos vapaa elektroni pyrkii kohti suurempaa potentiaalia, niin miksi ihmeessä? Se on vastoin kaikkea logiikkaani. Eikö tilannetta voisi verrata gravitaatioon? Normaalisti kappaleet pyrkivät putoamaan kohti pientä potentiaalia, mutta kappale, jolla olisi neg. massa, lähtisi kohti suurempaan potentiaalia (eikö?).

Käsittääkseni positiivisen hiukkasen muodostama sähkökenttä suuntautuu hiukkasesta poispäin. Ja negatiivisen vastaavasti itseään kohti. Ja edelleen käsittääkseni potentiaali pienenee, kun liikutaan sähkökentän suuntaisesti ja kasvaa, kun liikutaan vastakkaiseen suuntaan. Eli positiivisesti varautuneen hiukkasen lähellä potentiaali on suuri. Koska vastakkaismerkkiset hiukkaset vetävät toisiaan puoleensa, niin eikö tästä pitäisi seurata, että elektroni pyrkii kohti suurempaa potentiaalia?

13

2016

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • elektrooni jolla on negatiivinen varaus kulkee kohti plussa napaa.

      Sähkövirtahan kulkee niin että se pyrkii tasamaan lataukset.
      Eli kun plussanavassa on enemmän positiivista varausta elektroonit kulkevat kohti sitä (ja näin ollen tasaavat plussanavan varausta.

      noni vastasikohan tuo nyt sinun kysymykseesi ? :D

    • Rantanplan

      Kaikki oleellinen on jo vastattu, mutta siis sopimuksista on vain kyse. Potentiaali on vain sovittu tietyn merkkiseksi. Toinen asia on taas se, jos katsotaan, paljonko potentiaalienergiaa hiukkasella on siinä kentässä.

      Virran kuljettajan voivat olla aineesta riippuen positiivisia tai negatiivisia. Liikkuvat eri suuntiin.

    • humanisti

      Tarkoitin siis ihmetellä, että jos elektroni pyrkii pienempään potentiaaliin, niin miksi ihmeessä se tekee niin. Mutta eiväthän fiksut lukijat pienistä mokista hämmenny. :)

      Mutta tarkoitatteko te siis, että koko kysymys "pyrkiikö vapaa elektroni kohti pienempää vai suurempaa potentiaalia" on epärelevantti?

    • Jonsson.

      Nyt pitää muistaa, että elektronia ei ole kukaan nähnyt, joten se on teoreettinen otus.

      Se mihin napaan mikäkin menee, on enemmän tai vähemmän sopimusasia. Alessandro Volta teki kokeita uudella asialla, sähköllä 1700-luvulla ja keksi pariston, sekä nimitti navat plussaksi ja miinukseksi. Googlella löytää enemmän syitä siihen miksi mikäkin napa on minkäkin niminen.

      http://ppp.unipv.it/Volta/

      Kyseessä on siis viimekädessä vain sopimus taikka vakiintunut käytäntö.

      Se mitä "oikeasti" luonnossa tapahtaa... (keksi itse parempi selitys)...

      • ei keksinyt

        paristoa - se keksittiin jo tuhansia vuosia ennen
        irakissa.


      • Jonsson.
        ei keksinyt kirjoitti:

        paristoa - se keksittiin jo tuhansia vuosia ennen
        irakissa.

        Niin taitaa tarkkaan ottaen olla. Näin kuitenkin Voltan sivuilla väittivät. Ehkä hän keksi sen uudelleen, riippumatta Irakilaisista?


    • jouko

      Vapaa elektroni ei pyri kohti suurempaa potentiaalia vaan pienempää. Potentiaali määrittyy työn kautta siten, että kun tehdään työtä elektronin potentiaali(energia) kasvaa. Vastaavasti kun elektroni "pyrkii" kohti pienempää potentiaalia, niin sähkökenttä tekee työtä liikuttaakseen elektronia.

      Tapa jolla sähkövaraukset ovat vuorovaikutuksessa keskenään on _kokeellinen_ tulos! Tulos tunnetaan Coulombin lain nimellä. Potentiaali vastaavasti määritellään työn kautta kuten edellä on selitetty.

      Virtapiireissä taas on niin paljon erilaisia komponenttejä, että ei kannata yrittää ymmärtää asiaa niiden kautta. Tässä esimerkki.

      Sinulla on putous ja puro joka virtaa putouksen yläpäästä putouksen alapäähän muodostaen suljetun "joen" (suljettu virtapiiri). Keskellä jokea on mylly, joka toimii niin kauan kuin vesi virtaa. Siirrät siis kaiken veden putouksen yläpäähän ja mylly toimii kunnes kaikki vesi on valunut putouksen alle (sähköisessä piirissä vastaava varausten siirtyminen tapahtuu äärimmäisen nopeasti). Tarvitset siis jonkinlaisen laitteen putouksen alapäähän joka siirtää veden ylös putousta korkeampaan potentiaaliin. Nyt vesi virtaa jatkuvasti ja mylly toimii niin kauan kuin putouksen kohdalla on työtä tekevä voima. Virtapiirissä tällainen laite voisi olla esimerkiksi paristo. Paristo siis tekee työtä kunnes se on loppuunkulutettu. Paristossa työtä tekevä voima on nimeltään sähkömotoorinen voima.

      Loppukaneetti on, että elektroni ei pyri kohti suurempaa potentiaalia vaan se liikkuu kohti suurempaa potentiaalia vain jos sitä liikutetaan käyttäen jotain ulkoista voimaa.

      Vastaavasti negatiivisen massa omaava kappale myöskin liikkuu itsestään kohti pienempää potentiaalia, se vaan nyt sattuu olemaan eri suunnassa kuin positiiviselle massalle.

      Tosiasia on se, että fyysikot eivät tajua todellisesta maailmasta mitään :)

      • Rantanplan

        [lainaus]
        Tosiasia on se, että fyysikot eivät tajua todellisesta maailmasta mitään :)
        [/lainaus]

        No, ei se mitään, kun sinä et edes ymmärtänyt, mistä tässä ketjussa puhuttiin. Sähkökentän potentiaali ei ole sama kuin potentiaalienergia. (tämä oli jo mainittuna tässä ketjussa, mutta ilmeisesti aivan liian monimutkainen asia ymmärrettäväksi)

        Sähkökentän potentiaalin yksikkö on voltti ja potentiaalienergian yksikkö on joule.


      • jouko
        Rantanplan kirjoitti:

        [lainaus]
        Tosiasia on se, että fyysikot eivät tajua todellisesta maailmasta mitään :)
        [/lainaus]

        No, ei se mitään, kun sinä et edes ymmärtänyt, mistä tässä ketjussa puhuttiin. Sähkökentän potentiaali ei ole sama kuin potentiaalienergia. (tämä oli jo mainittuna tässä ketjussa, mutta ilmeisesti aivan liian monimutkainen asia ymmärrettäväksi)

        Sähkökentän potentiaalin yksikkö on voltti ja potentiaalienergian yksikkö on joule.

        Olen ymmärtänyt, että elektronin ja protonin varausten merkit on sopimusasia. Elektronin potentiaali ja sähkökentän potentiaali (eri asioita) ovat taas seurausta coulombin laista ja energian säilymislaista eivätkä suinkaan sopimuksen alaisia. Korjaa toki jos olen väärässä, niin saadaan tämäkin asia selvitettyä.


      • Rantanplan
        jouko kirjoitti:

        Olen ymmärtänyt, että elektronin ja protonin varausten merkit on sopimusasia. Elektronin potentiaali ja sähkökentän potentiaali (eri asioita) ovat taas seurausta coulombin laista ja energian säilymislaista eivätkä suinkaan sopimuksen alaisia. Korjaa toki jos olen väärässä, niin saadaan tämäkin asia selvitettyä.

        Aivan oikein, eli sähkökentän potentiaali on eri asia kuin elektronin potentiaalienergia siinä sähkökentässä.

        Ja sähkökentän potentiaali on sovittu niin päin, että siellä missä on suurempi positiivinen varaus, on sähkökentän potentiaali suurempi. Elektroniin vaikuttava sähköinen voima pyrkii saamaan elektronia kohti suurempaa sähkökentän potentiaalia.


      • johanna
        Rantanplan kirjoitti:

        Aivan oikein, eli sähkökentän potentiaali on eri asia kuin elektronin potentiaalienergia siinä sähkökentässä.

        Ja sähkökentän potentiaali on sovittu niin päin, että siellä missä on suurempi positiivinen varaus, on sähkökentän potentiaali suurempi. Elektroniin vaikuttava sähköinen voima pyrkii saamaan elektronia kohti suurempaa sähkökentän potentiaalia.

        Juu...mutta miksi pii-sidoksilla on niin merkityksetön rooli molekyylien morfologiassa deltasidoksiin verrattuna? Johtuuko ero elektroni-ytimen etäisyydestä? Tätä minä en ymmärrä. Kiitos.


      • jouko
        Rantanplan kirjoitti:

        Aivan oikein, eli sähkökentän potentiaali on eri asia kuin elektronin potentiaalienergia siinä sähkökentässä.

        Ja sähkökentän potentiaali on sovittu niin päin, että siellä missä on suurempi positiivinen varaus, on sähkökentän potentiaali suurempi. Elektroniin vaikuttava sähköinen voima pyrkii saamaan elektronia kohti suurempaa sähkökentän potentiaalia.

        Olkoonkin sitten sovittu, että positiivinen varaus ja suurempi sähkökentän potentiaali, mutta elektronin näkökulmasta se siirtyy pienempään potentiaaliin. Ilman kahta varausta ei ole myöskään potentiaalia.
        Potentiaalin "väärä" suunta johtunee siitä, että sähkökentän potentiaali määritellään positiivisen testivarauksen avulla (elektroni on taas negatiivinen).


      • Rantanplan
        jouko kirjoitti:

        Olkoonkin sitten sovittu, että positiivinen varaus ja suurempi sähkökentän potentiaali, mutta elektronin näkökulmasta se siirtyy pienempään potentiaaliin. Ilman kahta varausta ei ole myöskään potentiaalia.
        Potentiaalin "väärä" suunta johtunee siitä, että sähkökentän potentiaali määritellään positiivisen testivarauksen avulla (elektroni on taas negatiivinen).

        Sähkökentän potentiaaliero, (eli jännite) kerrottuna siinä olevan hiukkasen varauksella on sen hiukkasen potentiaalienergia. Näin samalla sähkökentän potentiaalilla määrittyy mielivaltaiselle varaukselle potentiaalienergian etumerkki ja suuruus oikein varauksesta riippumatta.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. S-kauppa nosti hintoja, K-kauppa laski

      Elintarvikkeiden arvonlisävero laski vuodenvaihteessa 13,5 prosenttiin. S-kauppa siirsi alennuksen suoraan katteisiin pi
      Maailman menoa
      165
      7562
    2. Hiihtäjä Vilma Nissisen kommentit aiheutti paniikkia

      ja hernettä vedettiin nenään. Nissinen kertoi torstaina haastattelussa, kun häneltä kysyttiin, että tykkääkö hän hiihtä
      Maailman menoa
      130
      5199
    3. Huuto yltyy persujen piirissä Venezuelan johdosta.

      Kohta kakofonia yltyy kun persut tajuavat mitä Venezuelassa tapahtui. Von den Leydenki jo kipuilee kuten persut EU:ssa y
      Maailman menoa
      43
      2680
    4. Koska mennään retkeilemään?

      pusi pusi 😗
      Ikävä
      271
      2318
    5. Nyt ottaa persua pattiin: sähköauto joulukuun myydyin

      🤣 prööt prööt pakoputkellaan pörisevää persua ottaa nyt saamaristi pattiin, kun paristoilla kulkeva sähköauto on noussu
      Maailman menoa
      81
      2218
    6. Ovatko Perussuomalaiset kommunisteja?

      Toiset sanovat että ovat, toiset sanovat että eivät. Ainakin heillä on paljon sen aatteen piirteitä, koska haluavat kont
      Maailman menoa
      70
      2092
    7. Yhdysvaltain hyökkäys Venezuelaan on YK:n peruskirjan mukaan laiton hyökkäyssota

      Oman sävynsä tähän tuo vielä se, että hyökkäys kohdistettiin nimenomaan valtiojohtoa vastaan. Toki, kun tavoitteena on v
      Maailman menoa
      567
      2065
    8. Ei tule uni

      Kuten epäilin. Onneksi viime yön sain ihan hyvin nukutuksi. Tiesin kyllä, ettei tästä mitään tänään tule.
      Ikävä
      57
      1126
    9. Miksi juuri Venezuela?

      Kaikista maailman valtioista Trump otti silmätikukseen Venezuelan. Mutta minkä ihmeen takia? Kyseessä on kuitenkin vähäp
      Maailman menoa
      291
      1087
    10. Laittaisin whatsuppissa viestin

      Jos olisin täysin varma että se on toivottua vielä kun aikaa on mennyt ja että toivot sitä edelleen.
      Ikävä
      66
      1075
    Aihe