Mä en tiedä enää mitä tehdä! Tää mun kalamies kuluttaa mun hermoja, tuun varmaan hulluks kohta!! Eka sillä oli joku masennus ja nähtiin varmaan kerran viikossa jos sitäkään, ja se vietti aikaa vain sen kavereiden kanssa, ne kuulemma auttoi!? Nyt kun se masennus on ohi (ja mä valitin että nähtiin niin usein) niin nähdään joka päivä ja sille tulee jotkut hirveet raivokohtaukset jos mä en ehdi nähdä yks päivä, eli nyt pitää nähdä joka päivä kun mähän valitin joskus että ei nähty tarpeeks!! Sitten itse valittaa mulle koko ajan asioista joita itse tekee sata kertaa pahemmin! Että oon myöhässä pari minuuttia silloin kun itse on myöhässä yli tunnin!! Huutaa mulle ja haukkuu, aina välillä tulee jotain ihme raivareita pikku asioista ja sit yhtäkkiä se on taas niin ihana ja ihmettelee miks mulla on paha mieli!? jaa miksiköhän, kun pitää eka haukkua ja huutaa!! ja sit pyytelee anteeks ja on niin ihana että annan aina anteeksi! En kyl tiiä kauan enää jaksan. Miten joku voi olla noin vaikea!??
Kalamies vie hermot!
kaurisneiti
283534
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
siis silloin kun sillä oli masennusta niin valitin että nähtiin niin HARVOIN. Pikku virhe.
mulla mennee myös järki tään mun "sintin" kans, asutaan eripaikkakunnilla. olemme nähneet viimeks n 3 kk sit.
hänen kaverit, työ ja elämä on siel. ja mä oon tääl..
autolla vajaan tunnin ajomatka. oon enemmän kui sata kertaa miettiny et hemmetti onko tässä mitään järkee.
mut pidetään yhteyttä soitoin, viestin ja mesen kautta. enkä mä halua siit luopuu.. rakastan häntä.
lupasi soittaa töittensä jälkeen eile.. ehkä hän sit on "ylkkää" painamassa ku ei oo soittanu. =)
mäkin rakastan mun kalamiestä,kun se on välillä niin ihana ja meillä on niin kivaa ja hauskaa yhdessä ja kemiat toimii, mutta välillä se on taas niin raivostuttava, että en enää tiiä kauanko enää jaksan.:/
Miksiköhän kalamiehenne käyttäytyy noin? Ehkä mieltä painaa jokin mutta kalamies ei uskalla sanoa sitä vaan odottaa että joku toinen lukee sanattomia viestejä. Kalojen ymmärtäminen vaatii sitä. Näin olen ymmärtänyt.
eikä sekään välttämättä riitä. Jos arvaat väärin, se hermostuu, jos arvaat oikein, hermostuu vielä enemmän kun pelkää näyttää tunteitaan.
Kalamies tarvitsee aikaa ja omaa rauhaa. ja paljon rakkautta ja hyväksyntää. Mut jos on oikeasti luonnevikainen niin tietty eri juttu.
oliskoha uniklubin biisi "hetki hiljaisuutta", omistettu kaloille?!
mulle tulee ainaki tää oma kala "ystäväni" mieleen joka kerta kuuntelen sitä!
ja yön "tie sydämeeni".
ja sit mamban "saa koskettaa" on huippu..
rakastan kalamiehen lisäksi myös musiikkia. ja löydän monesta biisistä itseni.. sekä hänet. suomi- "kaikki"
menee.. paitsi humppa yms..
mut toi uniklubin biisi.. kuunnelkaa. ja kertokaa mitä "löysitte" siitä. vai löytyikö mitään.. voin olla pihalla ku lumiukko.. ??
tässäpä biisin sanat jos kellä ei oo mahkuja kuunella kyseistä biisiä..
Sä et saa kysyä Rakastatko minua, oletko kanssani sä aina?
Mut hei baby,
älä pelkää
Nuku yösi kunnolla
Mä meen ja tuun silloin kun tuun
Tahdon vain hetken hiljaisuutta
Tahdon vain hetkeksi paeta
Nyt en kaipaa mitää muuta,
kuin rauhaa
Tahdon vain hetken hiljaisuutta
Tahdon vain hetkeksi paeta
Nyt en kaipaa ketään muuta
mun maailmaan
Mun maailma on kaunis,
kun sä laitat silmäs kii
Eikö niin, hei eikö niin?
Tää ei ollut viimeinen suudelma
Jos se sinua helpottaa
Liian helppoa, liian vaikeaa
Tahdon vain..
Hetken hiljaisuutta(hetken hiljaisuutta)
Tahdon vain..
tää on kyllä ainakin ihan kuin mun ensimmäisen kalatmiehen ajatuksista.. (siis ainakin luulen niin)
täyttä totta! kolahti kyllä!ihan kun olisi kertonut kalamiehestä johon olen ihastunut!
ollut ongelmana täälläkin. En kestä kilareita vetäviä ihmisiä joten on ollut pakko rajoittaa yhteydenpito minimiin kun mikään puhe ei auttanut.
iloksesi voin kertoa,ettet todellakaan ole yksin!
Kalamiehillä (ja luultavasti myös naisilla) on monen monituisen kokemuksen jälkeen mielestäni taipumusta maanisdepressioon. joka on siis persoonan jakautumista kahteen.
Siihenkin on saatavissa lääkitystä,mutta en suosittele asian ottamista esille kalojen kanssa..
ihan oman turvallisuutesi tähden:D
mikäs mikäs lääketieteen lisenssiaatti täällä on liikenteessä...maanisdepressio ei ole persoonan jakautumista kahteen...suomeksi sanottuna se on syvä masennus joka johtuu aivojen kemiallisesta epätasapainosta. nii joo..ja se ilmenee yleensä yliampuvalla yliaktiivisuudella....ei syrjäänvetäymisellä.
ja mitä kalojen depressioon tulee niin...höpönlöpön sanon minä. jos ei maailma kestä sitä että kun ollaan pahalla päällä niin mielummin ollaan omissa oloissa eikä olla sivaltamassa loukkauksia päin näköä "viattomiin" ihmisiin, kun se jos mikä sattuu, niin se että kun kalat saa suu värkkinsä auki niin ei siltä parjaukselta säästy kukaan ja se sattuu..jopa kovempikin ihminen saa tuta niin että ottaa nahkoihinsa. joten toivokaa että kun huonopäivä tulee niin ollaan hiljakseen.
toi persoonan jakautuminen kahteen pitää mun kalamiehen kohdalla paikkansa! Joskus kun riitelemme niin se muuttuu niin ilkeäksi, haukkuu mua, kiroilee, pelkään sitä kuollakseni ja inhoan yli kaiken. Sit kun kaikki on hyvin se voi olla niin ihana ja hellä,sanoo niin ihania sanoja. Ihmettelen miten yks ihminen voi käyttäytyä eri tilanteissa niin eri tavalla, on jopa pelottavaa. En todellakaan uskaltais mistään lääkityksestä sille puhua..:D
Eikös kauris ole mukava,ystävällinen ja rauhaa rakastava ihminen? Jo olet, niin usko minua, JÄTÄ äkkiä se persoonallinen hemmo. Ne on juuri tuollaisia, aina ja loppu elämän. Eivät kala-miehet mikskään muutu, vaikka voissa paistais. Itsellä on liian monen vuoden ajan kauhu kokemuksia. Raivarit, masennukset, alkoholiongelmat ovat kalan ikuinen riesa. Milloin kuulen olevani, huono, hullu, huora tai vanha(?). Sitten käy esim. tupakilla ja hymyilee "NO, miks olet suuttunut, enhän minä sanonut mitään vaan sinä hakkuit" Aivan uskomatonta ja pelottavaakin, kuinka on niin kahtiajakautunut persoona. Mustasukkaisuuskohtaukset ovat kauheita. En saa käydä edes sukulaisissa kylässä saatikka soittaa. Vahtii ja kyylää hullunkiilto silmissä. Voi, kun inhoan häntä yli kaiken ja haluankin erota. Mutta kun sanon sen hänelle, muuttuu niin ihanaksi ketkuksi ja menen aina hänen suloisiin pauloihin...toivottavasti en koko elämäni ajan.
toi sun kalamies on aivan samanlainen kuin mun! Masennus,alkoholiongelmat, raivarit on tuttuja asioita. Aluks kans on ilkeä, haukkuu, sit parin minuutin päästä kysyy miks oon suuttunut, eihän se tehnyt mitään!? Itse osaa loukata oikein kunnolla, mutta suuttuu jostain pikku asiasta,jota sanon, ja mä sen mielestä heti haukun sitä! Kuvittelee olevansa niin täydellinen, se ei tee ikinä mitään, mut mä oon aina syypää kaikkiin riitohin! Sit toi ruma kielenkäyttö, ei mulle kukaan varmaan ikinä puhunut noin ilkeästi!
En ole itsekään mikään enkeli, mut ei mulle tuu mitään raivokohtauksia, ja muutenkin pelkään kun mulle huudetaan ja inhoan riitoja.
Kalamieheni on myös tosi mustasukkainen, vaikka muuta väittää. Eli tuskin tää enää kauan kestää. Ihme kun horoskoopin mukaan kauris ja kalat sopii hyvin yhteen! Äitini on myös kala ja on aivan erilainen! (syntynyt helmikuussa) ja kalamieheni syntyi maaliskuussa, niin oon kuullut että helmikuussa syntyneet kalat on rauhallisia ja kilttejä ja maaliskuussa syntyneet just tuollaisia tempperamenttisia hulluja:D
maaliskaloilla löytyy temperamentissa...
RÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄYH
THE RISING LION
puhui
Kuulostaapa tutulta kalamiehen käytös!Kalamiesten täytyy siis olla jollain tavalla pimahtaneita, koskapa monella muullakin on samanlaisia kokemuksia.Meillä sanat sinkoilee, koska olemme molemmat aikä "äksöneitä"ja jostain kumman syystä asiat aina kiertyy niin, että lopulta kaikki on minun syytäni!Itsessään kalamies ei nää mitään vikaa, vaikka olen kehottanut katsomaan peiliin. Muuten,riitely kalamiehen kanssa on omituista: jos minä sanon vaikkapa, että "miksi teit noin"?, niin hän vastaa, että "miksi itse teit"?Aina vastataan kysymykseen kysymyksellä, se on saamarin rasittavaa!Kalamieheni osaa myös nalkuttamisen jalon taidon ja tietenkin mykkäkoulun.Niin, ja alituinen juominen johtuu kuulemma minusta!Vielä yks juttu, hän on välinpitämätön minua kohtaan, ja sitten väittää, että minä en huomioi häntä tarpeeksi. Että semmoista.
niin munkin kalamien on välinpitämätön mua kohtaan. Kun kerron jotain asioita, se ei edes kuuntele, ei näytä mun elämä sitä kiinnostuvan. Itse aina kysyn miten töissä meni jne, ja se vaan sano että MÄ en ole kiinnostunut sen elämästä! Tuntuu oikeesti et sikkä olis jotain vikaa päässä! Ja aina mä oon syyllinen kaikkiin meiän riitohin, se on niin viaton omasta mielestään! Sen äitikin on huolissaan siitä, mut se ei vaan tajua miten itse kohtelee ihmisiä!
Mitä sinä hyvä ihminen tuhlaat aikaasi tuollaiseen mieheen?
Just, aika pelottavaa mutta hyvä tietää jatkossa nimittäin minun kalamies on syntynyt myös maaliskuussa. Ne raivarit ovat tosiaan pelottavia ja hermoja rassaavia ja sanoo missä haluaa ja kiroilee sekä suututtaa kaikki ihmiset. Minä joudun aina häpeämään ja paikkailemaan hänen ilkeitä sanoja. Mutta vielä tallainen piirre, joka on tosi inhoittava, osaa myös teeskennellä tietyille ihmisille niin että moni luulee hänen olevan ihana nallekarhu, voi kun ärsyttävää. Moni sanoo "Sullahan on niin ihana mies, mitä valitat" vastaan "Ethän sinä asukkaan hänen kanssa"
Nyt olen sen päättänyt, että oman elämäni olisi jo vihdoin alettava.En vain tiedä miten sen uskallan kertoa.
Hiukan uskallan tässä yksin kun olen niin jopa naurahtaa järkytykseltä, että onpas niin tutun kuulloista. Mies haukkuu usein kännipäissään minut esim. huoraksi, syyttä. Seuraavana päivänä kysyn syytä siihen vastaus on aina"Sinä aloitit,sinä hakkuit ensin ja en ole sinua haukkunut, keksit kaiken" Raivostuttavaa. Sitten jos haluaa jutella jostakin, pakenee. Tulee takaisin ja haluaa olla kuulemma rauhassa on niin väsynyt, ettei jaksa puhua, koska käy töissä ja nalkuttava akkaa ei jaksa kuunnella. En koskaan nalkuta olen jo mennyt hänen seurassa tosi hiljaiseksi. Puhelias kun oikeasti olen niin esim. siskon kanssa kun juttelen ja nauran hän heti saa raivarin, koska luulee, että puhun hänestä tai nauran hänelle. Eli on vielä vainoharhainenkin.
mun kalamies on kans muiden hieman vieraiden ihmisten kanssa niin ihana ja ystävällinen, ihan kuin yrittäis miellyttää niitä, mut mua ei sit tarvi miellyttää yhtään, voi olla vaikka kuinka rasittava mun seurassa.:/
enpä tiiä, kun se osaa olla myös niin ihana välillä ja aina kun alan puhua erosta se muuttuu niin suloiseksi ja sanoo miten paljon mua rakastaa eikä vois olla erossa musta jne! Niin ei siinä sit voi oikein mitään..
hyvä merkki, voi olla itsensä seurassasi..
:O
Mulla kalamies ja täysin samanlainen!!Juo paljon,tulee kännissä kotiin ja haukkuu mut lyttyyn.saa pelätä et mitä seuraavaks tapahtuu..Nalkutan kuulema koko ajan ja hän ei jaksa kuunnella eikä jaksa jutella.sen takia ei saada asioita ikinä selväks!!Tuntuu et ite pimahdan kohta,kun mitään ei saa selvitettyy..Kyllä se osaa olla välillä tosi ihanakin mut koht alkaa tuntuu et ei kyllä tod.jaksa enää.Oon ite viel rapu ni ollaan molemmat sanotaan nyt vaikka "veden eläviä".
Minun kalamies on kanssa syntynyt maaliskuussa 16päivä! Ihme hihhuli! kännissä sanoo kuinka tykkää minusta ja voi ottaa lähelleen mut ootas jos on selvinpäin ei varmasti tule edes lähelle nukkumaan! kääntää selän ja sanoo "en voi nukkua ihan lähekkäin .." huhhuijakkaa...
Tuo "en jaksa puhua olen väsynyt" kuullostaa tutulta! yritin kysyä ihastukseltani jonka kanssa olen tässä jo 6kk oleskellut että mitä tämä meidän juttu on ja haluaisin hieman selvennystä niin "ei puhuta päätä alkaa särkeen" tai sit "jaa,joo,juu!"
En ole vieläkään saanut selville missä menemme ja mitä hän odottaa meidän jutulta.
nämä maaliskalat aikamoisilta...
Olisikohan mukavampaa keskustella näistä
helmikuun kalasista välillä !?
yksvaan