Apuvaa...
Kaksi ongelmaa, kissaihmiset hyvät.
Pikku kisuni (noin 3 kk) tykkää kovasti pureskella ja raaviskella käsiäni kun silitän häntä tai otan hänet syliin. Tämä on hänen mielestään varmaankin leikkiä ja "kissojen välistä kisailua", mutta olisi kiva saada kisu hiljalleen rauhoittumaan. Toinen ongelma on se, että kisu hyökkäilee jatkuvasti varpaisiini kävellessäni huoneesta toiseen. Tuleepahan tietysti sukkavarasto uusittua... Liekö kisulla vain tuohon ikään kuuluva vaihe, jossa kaikki temput pitää näyttää, vai voisinko vaikuttaa itse jotenkin tilanteen korjaamiseksi. Pureskelu ja hyökkäily on jatkunut heti siitä alkaen kun kisun itselleni otin. Häntä oli kuitenkin ilmeisesti hellitty normaaliin tapaan siellä, missä hän ensimmäiset viikkonsa emonsa ja ihmiskumppaniensa kanssa eleli. Kalliit neuvot ovat hyvät, kiitos.
Kaksi ongelmaa, kissaihmiset hyvät.
Pikku kisuni (noin 3 kk) tykkää kovasti pureskella ja raaviskella käsiäni kun silitän häntä tai otan hänet syliin. Tämä on hänen mielestään varmaankin leikkiä ja "kissojen välistä kisailua", mutta olisi kiva saada kisu hiljalleen rauhoittumaan. Toinen ongelma on se, että kisu hyökkäilee jatkuvasti varpaisiini kävellessäni huoneesta toiseen. Tuleepahan tietysti sukkavarasto uusittua... Liekö kisulla vain tuohon ikään kuuluva vaihe, jossa kaikki temput pitää näyttää, vai voisinko vaikuttaa itse jotenkin tilanteen korjaamiseksi. Pureskelu ja hyökkäily on jatkunut heti siitä alkaen kun kisun itselleni otin. Häntä oli kuitenkin ilmeisesti hellitty normaaliin tapaan siellä, missä hän ensimmäiset viikkonsa emonsa ja ihmiskumppaniensa kanssa eleli. Kalliit neuvot ovat hyvät, kiitos.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos kisu on oppinut vanhassa kodissaan oppinut tolle tavalle, niin se voi olla yks syy miks se hyökkii jalkoihin ja käsiin. Munkin kisu tekee tommosta, eikä se haitannut sillon kun se oli pieni, mutta nyt kun se on kasvanu, niin se sattuu kun se hyökkii, kannattaa heti yrittää saada lopetettua kissan huono tapa.
Kokeile sitä, että aina kun kisu hyökkää et ole huomaavinasi ja lähdet johonkin toiseen huoneeseen ja jätät kisun ihmettelemään, miksi et enää leiki sen kanssa tätä kissan mielestä kivaa leikkiä. Kun taas kissa puree käsiäsi pistä se maahan ja ole taas niinkuin kissaa ei olisikaan, sitten ota se uudestaan syliin ja jos se puree pistä se taas alas, jos se ei pure kehu sitä.
Yritä tätä niin kauan että kissa luopuu tavasta ja keksi kissalle joku muu hyökkäämisen kohde, esimerkiksi vedä perässäsi narua johon on kiinnitetty paperinpala.
Onnea yrittämiselle!!
[email protected]
Kiitos hyvistä vihjeistä. Kisu ei tosin ainakaan vielä ole ottanut onkeensa. Hankala tapaus! Ainut konsti, millä sen saa hetkeksi rauhalliseksi on se, että kastelen sen läpimäräksi. Tätäkään ei viitsisi tosin aina tehdä - siis montakymmentä kertaa päivässä...
Katti
Meillä on nelikuinen katti, ja sillä on myös tapana (toisinaan) hyökkäillä, ja tuon ikäisen hyökätessä saattaa jo vähän sattua.. Meillä tehoaa usein, jos kissa silitettäessä alkaa purra, kun sanoo kivuliaaseen ääneen AU! :) Pentu irrottaa lähes joka kerta ja saa palkkioksi aina hieman silitystä tai kenties leluhiiren tapettavaksi. Öisin samainen pentu hyökkäilee toisinaan varpaiden kimppuun, jos ne sattuvat olemaan peiton ulkopuolella. Tähän auttaa aina se kun vetää jalat taas peiton alle. Toivon mukaan oppii vanhemmiten olemaan hyökkäämättä ollenkaan... Tuo huomiotta jättäminen on myöskin ilmeisen toimiva konsti.
Ja harhautus toimii tietyissä tilanteissa myös hyvin, eli kun pentu hyökkää, kaiva esiin pennun lempilelu ja harhauta pentu sillä. Ei tietysti pidä joka kerta käyttää, muuten kissa oppii, että hauska lelu tulee esiin kun hyökkään tuon varpaisiin :)
Kiitos vastauksesta sinnekin. Kisuni on kyllä hirveä peto ja riiviö. Se väijyy minua koko ajan, ikään kuin olisin sen saalis. Kun sanon kädessä tai varpaassa roikkuvalle kisulleni "AU!", se ottaa hampaansa irti ehkä sekunnin murto-osaksi. Sitten saaliina olemiseni ja syömiseni jatkuu. Onneksi kisu ei kasva parimetriseksi isoksi kisuksi.... ;)
Keksittekö mitään muuta konstia saada peto kesyyntymään?
Katti
Juu. Tutulta kuullostaa. Mutta meidän kisuli on jo yli 7kk ja vielä sama käytös. Tosin ehkä ihan hitusen on pentu rauhoittunut. Yritähän jaksaa sitä pureskelua ja hyökkäilyä, kyllä se ajan myötä pois karisee.. :)
Niin. Toivotaan, että karisee. Ei tuota loputtomiin kyllä jaksa. Toinen kiva juttu on se, että kun kisu on yöeläin, hän aloittaa metsästys- ja tapporetkensä yöllä. Jos ei saa varpaita tai kättä tapettua, hänelle tulee trauma ja hän päättää ravata huonekalun päältä toiselle ja hypätä siinä välissä verhoihin roikkumaan. Ai kun kiva. Unenpuute alkaa jo olla melkoinen... :)
No jaa, kovin rauhallinen tuo meitin kolmivuotias tyttönen ei ainakaan ole. Yhä leikkisä ja eloisa. Joka ilta meillä on ihan oma rutiini, tytti seuraa perässä kaikkialle, jopa vessaan, kunnes menen nukkumaan. Se juoksee sängyn alle kytikselle ja hyökkää varpaisiin, kun pääsen sängyn reunan kohdalle. Usein se on myös muuten sängyn vierellä vahtaamassa ja tassua heiluttaa ja yrittää kiinni napata, mutta harvoin leikit rajuiksi ovat menneet. Muutaman kerran on liian tosissaan kynsiä tai hampaita käyttänyt ja sitten otetaan sumutinpullo esiin, se rauhoittaa.
Kai se on siiten niin, että on tuurista kiinni kuinka käy. Omalla kisuriiviölläni on nuoresta iästä johtuen ilmeisesti niin vilkas ajatuksenjuoksu, että hän muistaa sumutinpullon olemassaolon vain tasan kaksi sekuntia sen jälkeen kun on saanut suihkun niskaansa. Kolmannen sekunnin alkaessa saakin jo ruveta ravistelemaan kisua irti varpaista. Kerran erehdyin kääntämään tiskatessani hänelle selän ja jouduin toteamaan sekunnin päästä, että takapuoleeni oli iskeytynyt kymmenen naskalia. Ohkaisilla housuilla seistessä tunne oli melko kiva...
Katti
Tässä on jo muutamaan otteeseen tullut joitakin vihjeitä siitä, miten kisun ylimääräistä pureskelu- ja hyökkäilyvirtaa voisi karsia. Haluaisin vielä kuitenkin kysyä palstan lukijoilta hyviä vihjeitä. Jos joku on erikoistunut kisupsykologiaan, kertokoon toki parhaat neuvonsa. Kiitos ja nau!