Eilen poikaystäväni kosi minua, mikä oli minulle melkoinen yllätys. Olisin muuten suostunut, jos tilanne olisi ollut toisenlainen. Hän on nettituttavuus, enkä ole vielä edes tavannut häntä oikeasti. Emmekä ole seurustelleet vielä edes viikkoa! Kieltäydyin ehdottomasti...
Miten kauan pitää seurustella teidän mielestänne, että kihlautuminen olisi asiallista?
Miten kauan pitää seurustella teidän mielestänne, että kihlautuminen olisi asiallista?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Et voi olla tosissasi? aijotko todellakin jatkaa seurustelua jonkun netti tuttavan kautta vaikka et ole eläessäsi nähnytkään häntä? Luuletko tosiaan että häntä kiinnostaa. jotkut pikku pojat taas leikkii jotain "hauskoja" netti leikkejään. Ja jos näkisit hänet ja seurustelisitte vaikkapa kuukauden niin suostuisitko mennä kihloihin hänen kanssaan jos hän pyytäisi? en minä ainakaan. Minulla on periaate. Jos menee kihloihin se tarkoittaa myös sitä että menee myös naimisiin hänen kanssaan myyöhemmin ja on ikuisesti hänen kanssaan kunnes kuolema meidät erottaa! ainakin suosittelen odottamaan kihloihin menoa kunnes itsestään siltä tuntuu. Mutta noin pari vuotta vähintään kannattaisi seurustella!
eli siis tod.näk. harrastetaan seksiä. Mihin helvetissä silloin enää tarvii avioliittoa? Ei siinä nyt niin kauan mee selvittäessä että ollaanko samalla aaltopituudella vaiko eikö. Kyllä ihmiset sit tekee asioista vaikeita tänä päivänä. Ennen aikaan se oli max. puoli vuotta seurustelua, kyllä siinä ajassa jo ehtii selvitä tuleeko siittä hommasta yhtään mitään. ei oo ydinfysiikkaa tämä pariutuminen, jos ei siitä sellasta tee.
Waude, kunnes kuolema meidät erottaa, niin ihaNaa.
Onnitteluni, periaatteesi vuoksi.
avioliittoa, eikö luottamus toimi?
*cuccuu*
Jätkä olikin tosi nopee :) Minä suosittelisin ensin tutustumaan livenä. Vasta kun toisen tuntee hyvin ja tietää, että tämän ihmisen kanssa haluaa rakentaa jotain muutakin kuin max. vuoden pituisen suhteen niin sitten voidaan asiaa harkita :)
Se, milloin oikea aika kihlautumiselle on, on niin pariskuntakohtaista.
miten voi seurustella ihmisen kanssa jota ei oo koskaan nähny ja kuka luottaa keneenkään nettituttavuuteen? taidat olla vielä lapsi tai todella sinisilmäinen.
okay.
Ymmärrän tavallaan sinua,koska nykyään on yleistä solmia suhteita netissä.
Mutta miksi ihmeessä kaverilla on kiire kihloihin,onko hän niin epätoivoinen vai haluaako hän saavuttaa sillä luottamuksesi.
Ajatteles asiaa järkevästi,ei se kihlautuminen mitään muuta,aivan samoin voitte tapailla nytkin.
Suosittelen kyllä tapailemaan jonkin aikaa ja asumaan vaikka muutaman kuukauden yhdessä ensiksi,ja jos vielä tuntuu siltä että olette luotuja toisillenne niin menkää ihmeessä ostamaan sormukset.
Totuus on sellainen että kun suhde vakiintuu,mennään vaikka asumaan saman katon alle tai kihlaudutaan,se muuttuu tahtomatta arkipäiväiseksi ja silloin alkaa henkinen taistelu,kaikki ärsyttävät piirteet tulevat vasta esiin.
Itse menin nuorena kihloihin kahden kuukauden seurustelun jälkeen,kaikki sukulaiset kauhistelivat ja sain tuomitsevia katseita.
Tunsimme molemmat vahvasti kuuluvamme yhteen ja suhteemme oli täydellinen,ajattelin silloin että parempaa en tule koskaan löytämään.
Onnea kesti vuoden,kihlattuni ei sitten voinut sietääkkään minua pidempään,hänen suhtautumiseni minuun muuttui täysin,huomasin ärsyttäväni häntä tahtomattani.
Kihlaus purkautui,olin hyvin onneton ja kipuani lisäsi se että olin leimautunut sukuni silmissä ajattelemattomaksi ja täysin huonoksi ihmiseksi.
Jouduin kantamaan henkistä taakkaa vuosia tapahtuman jälkeen,ja kaikki siksi että piti mennä kihloihin...,kyllä kadun sitä vieläkin nytkin,olisi pitänyt kuunnella vanhempia ja elää ihan seurustelu tasolla vaan se vuosi,olisin säästynyt kaikelta pahalta..
tehny nuo virheet..... ite oon tehny toisenlaisia mokia... parisuhteissa, mutta niitähän riittäää.. ei se mene niin ettei niitä olisi ollut..... en ole kokematon, muuta kuin pitkä aikaisissa suhteissa... (yli 4 kk) huom SEURUSTELUSUHTEISSA....... mutta aina olen tiennyt että sitä haluan kun vain mahdollisuus tuodaan, en vain tiennyt että sillonkin voi haluta sitä suhdetta, vielä monen näkemisen jälkeen.....
Minä löysin kihlattuni netistä viime kesänä. :) Seurustelemaan tosin alettiin vasta ku oltiin pari kertaa tavattu. :) Ei kyllä kirjoteltu ku 2-3 viikkoa ennen eka tapaamista. Toiseen tapaamiseen meni 2 viikkoa, sen jälkeen tavattuki tosi usein. :) Ja hyvin menee, olen mieheni löytänyt. Nuorena. :)
Nettituttavuudet ovat nykyaikaa. En tietysti tarkoita, että suhde voi perustua vain nettiin, ilman että ikinä tapaa toista "livenä", mutta se on hyvä aloituspaikka.
Tapasin mieheni chatissa reilu vuosi sitten. Kului kaksi viikkoa kun näimme ensimmäisen kerran livenä, vaikka asuimme silloin eri puolilla Suomea. Rakastuimme ja olemme siitä asti olleet eroittamattomat. Nyt asuttu saman katon alla jo melkein vuosi (mies muutti luokseni kun olimme tunteneet 2,5kk).
Joskus asiat vain kolahtavat kohdalleen :D
Hyvä niin.
ihmetyttää tuollainen...siis että kosii jo viikon seurustelun jälkeen! Varsinkin kun ette ole toisianne edes tavanneet. Anteeksi vaan, mutta "poikaystäväsi" vaikuttaa kyllä hieman oudolta tuon perusteella. Minkä ikäisiä olette?
Minusta vähintään kuukauden seurustelu on asiallista, jos toista ei ole koskaan nähnyt.
Olen itsekin silleen nyt kihloissa, tapaan Villen huomenna ensimmäistä kertaa. Vähäx jännittää!
Kuulostaa todella erikoiselta!! En ihmettele, että yllätyit! Oliko hän aivan tosissaan?
Itse ainakin asuisin miehen kanssa jonkin aikaa yhdessä ennen kuin osaisin sanoa haluanko hänen kanssaan naimisiin. Mutta jotkut ovat menneet hyvinkin nopeasti kihloihin. Omasta mielesäni 6 kk minimissään, mutta tapauskohtaista. Sitten kun siltä tuntuu ja usko tuntevansa toisen riittävän hyvin jne. Mutta viikon seurustelu on jo todella lyhyt aika ja se ettei ole tavattu "nenätysten"!!
Onneksi olkoon vain! Tuo tyyppi taitaa olla henkisesti sairas, sillä ei toisen kanssa voi kihloihin mennä jos toista ei ole koskaan nähnyt! Aivan sairas tyyppi!
Voi jee, ei ihme, että avioeroprosentti on niin korkea.
älä oot ollanen..mä olisin kyllä myöntyny...sun vanhempaskin olis varmaan onnessaan et joku on sut halunnu omakseen...