haluan kuolla. Olen halunnut jo puolet elämästäni. Pari kertaa on ollut lähellä, mutta minulla ei silti tunnu olevan pokkaa siihen viimeiseen millimetriin liipasimen vedossa niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisestikin.
Onko muita kaltaisiani täällä? Ehkäpä saamme yhdessä pyyhittyä tämän tuskaisen elämän pois harteiltamme.
Onko muita kaltaisiani täällä? Ehkäpä saamme yhdessä pyyhittyä tämän tuskaisen elämän pois harteiltamme.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos todella haluat, olisit jo kuollut. Et olisi täällä valittamassa. Koska kirjoittelet täällä, on sinulla sisimmässäsi halu elää. Kaiva se esiin, äläkä inise turhia. On vain yksi elämä, nauti siitä!!
kaikki nää on aina niin fiksuina tietämässä, mitä toinen haluaa ja tarvitsee. En halua yhtään kommenttia enää keneltäkään, jolta en niitä pyytänyt. Ihminen ei ole niin rationaalinen kuin sinunkaltaisesi hoitsut aina luulee. Ymmärtäisit, jos tuntisit minun elämäni.
Niinpä tuntuu noita fiksuja riittävän, jätetään ne omaan arvoonsa.
Mut sulle, samat sanat kuin Hannahille ks. ed. juttu.
Et ole niin arvoton, kuin nyt tuntuu.
No miksi haluat päästä hengestäsi?
By the way, on helpompiakin tapoja kuin liipaisimen veto.
hei,
tiedän tuon tunteen. meinasin itse nimittäin ampua itseni neuroosin vuoksi kun oli yhtä tuskaa koko ajan ja väsyin siihen eikä mikään muukaan elämässä enää kiinnostanut. kaikki päin helvettiä suoraan sanottuna.
olisin ampunut itseni hirvikiväärillä , vain 2vkoa ennen sain sovinnon itseni ja muiden kanssa enkä tehnyt sitä ja olen onnellinen etten. miksi. sen jälkeen olen kokenut paljon , mitä olisi jäänyt kokematta. olen matkustellut ja nähnyt maailmaa, pitänyt hauskaa , ryypännyt jne. eli ei kannata tehdä vaikka siltä tuntuu.
tee kuten minä . hae jotain masennuslääkkeitä heti niin olo helpottuu. lisäks, korjaa se asia mikä sua ottaa päähän. siihen syyhyn pitää puuttua ja muuttaa se.
en neuvo sua kuten hoitsut vaan kuten itse tiedän mitä se on kun päässä pyörii nuo ajatukset.
Mä tiedän mitä kuoleman kaipuu on. olen miettinyt miljoona kertaa kaiken valmiiksi, mutta käytännössä en ole sitä uskaltanut/halunnut tehdä.
Se on fantasia, jota voi kelailla kun olo käy aivan kestämättömäksi.
On raukkamaista ja v*tun typerää haaveilla kuolemasta, mutta mulla on usein niin paha olo että sen ajatteleminen lohduttaa.
Sanokaa mitä sanotte mutta pahin vihollinen kun asuu oman pään sisällä ja ottaa vallan liian usein niin ei sitä pääse pakoon yrittämällä ajatella positiivisesti tms. p*skaa.
sitä ei vain pääse pakoon.