Kertoisiko joku kokemuksiaan hetero-suhteessa elämisestä. Siis joku sellainen, joka villissä nuoruudessaan on kokeillut myös omaa sukupuoltansa.
Minulla on ollut yhdenillanjuttuja sekä miesten, että naisten kanssa. Aina olen ihastunut naisiin, mutta miehiin tunnen vain fyysistä vetoa. Joskus on ollut vaiheita, että katselen pelkästään miehiä ja toisinaan fantasioin naisista.
Nyt olen seurustellut jo pitkään naisen kanssa. En ole ikinä ennen ollut parisuhteessa, enkä oikeastaan enää uskonut rakkauteen, ennen kuin tapasimme. Sitten se olikin menoa ja sillä tiellä ollaan. Rakastan häntä, enkä millään voisi kuvitella ikinä pettäväni rakastani. Välillä olen kuitenkin huolissani siitä, että jos nuo miehiin kohdistuvat fantasiani nousevat joskus esiin liikaa, siis, josko sittenkin olen vain huijannut itseni hetero-suhteeseen.
Edelleen vilkuilen toisinaan myös miehiä ja olen oikeastaan hyväksynyt tuon bi-seksuaalisuuteni. En siis kiellä sitä, että kiihotun molemmista, mutta joskus tunnen syyllisyyttä vaikka tyttöystäväni tietääkin menneisyydestäni ja ne asiat on aikalailla puhuttu läpi.
Kiihottuuko muista, vaikka olisi kuinka rakastunut. Onko mahdollista elää yhdessä koko loppuelämä naisen kanssa vaikka olisi bi-seksuaali ja katselisi silloin tällöin hyvä-kroppaisia urheilijoita silläsilmällä tv:stä. Onko tämä yleistä. Kertokaa parisuhteessa elävät miehet, joilla on jo useampien vuosien kokemus takana.
Minulla on ollut yhdenillanjuttuja sekä miesten, että naisten kanssa. Aina olen ihastunut naisiin, mutta miehiin tunnen vain fyysistä vetoa. Joskus on ollut vaiheita, että katselen pelkästään miehiä ja toisinaan fantasioin naisista.
Nyt olen seurustellut jo pitkään naisen kanssa. En ole ikinä ennen ollut parisuhteessa, enkä oikeastaan enää uskonut rakkauteen, ennen kuin tapasimme. Sitten se olikin menoa ja sillä tiellä ollaan. Rakastan häntä, enkä millään voisi kuvitella ikinä pettäväni rakastani. Välillä olen kuitenkin huolissani siitä, että jos nuo miehiin kohdistuvat fantasiani nousevat joskus esiin liikaa, siis, josko sittenkin olen vain huijannut itseni hetero-suhteeseen.
Edelleen vilkuilen toisinaan myös miehiä ja olen oikeastaan hyväksynyt tuon bi-seksuaalisuuteni. En siis kiellä sitä, että kiihotun molemmista, mutta joskus tunnen syyllisyyttä vaikka tyttöystäväni tietääkin menneisyydestäni ja ne asiat on aikalailla puhuttu läpi.
Kiihottuuko muista, vaikka olisi kuinka rakastunut. Onko mahdollista elää yhdessä koko loppuelämä naisen kanssa vaikka olisi bi-seksuaali ja katselisi silloin tällöin hyvä-kroppaisia urheilijoita silläsilmällä tv:stä. Onko tämä yleistä. Kertokaa parisuhteessa elävät miehet, joilla on jo useampien vuosien kokemus takana.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onkos toi nyt muka niin eri asia kun se, että heterot tuijottaa toisia naisia?
Minulla on takana seitsemän vuotta kestänyt suhde eikä biseksuaalisuuteni tuntunut missään vaiheessa olevan haitaksi, päinvastoin, toisinaan siitä oli huviakin kun saatoimme tyttöystäväni kanssa katsella yhdessä hyväkroppaisia miehiä esimerkiksi hellepäivänä uimarannalla.
Tuskin nainen, jos hänellä on itsetunto kohdallaan, liiemmin harmistuu miesten katselemisesta. Kysehän ei kuitenkaan ole kilpailutilanteesta.
Loppuelämästä en osaa sanoa. Suhteemme on ohi, mutta biseksuaalisuuteni ei sitä päättänyt. Taisimme vain vuosien aikana lähes huomaamatta kasvaa eroon toisistamme.
Ei se minulle kuitenkaan aina helppoa ollut. Välillä tuntui että repeää kahtia, kun halusi olla uskollinen mutta tunsi silti voimakasta vetoa muita miehiä kohtaan. Mutta tuleehan sitä ihan heteroidenkin kesken ongelmia ulkopuolisten kanssa, ei siihen biseksuaalia tarvita. :)
Terveyteen takaisin Luojan Malli Aina muotia..Anteeksi Hetero..Miksi Sex Hysteria..Anteeksi
Suoraan sanoen en oikein ymmärrä kysymystä.
Ei kai halu pettää ole seksuaalisuudesta kiinni? Aivan samalla tavalla niin hetero- kuin homoseksuaaliset ihmiset pettävät tai haluavat petää kumppaneitaan. Miksi biseksuaalilla tällainen tarve olisi jotenkin suurempi? Kaikki me haaveilemme ja kiihotumme välillä oman kumppanin sijasta jostakusta toisesta, miehestä tai naisesta. Ei se sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen asiaa ratkaise miltään osin. Toinen asia sitten on, pettääkö vai eikö omaa kumppania.
Eikö tuostakin asiasta voisi puhua oman kumppanin kanssa? Kumppanisi on osoittanut jo avarakatseisuutensa seksuaalisen suuntautumisen suhteen, joten hänelle voisi ehkä kertoa näistäkin tuntemuksista. Jotkut naiset myös kiihottuvat ajatuksesta kahdesta miehestä tai kimppakivasta kolmisin, joten tuo voisi olla hyvä mahdollisuus laajentaa esim. yhteistä fantasiapohjaa ja ehkä jopa toteuttaa fantasioita.
Haluatko sitoutua kumppaniisi? Jos päätät sitoutua, se ei estä lintua lentämästä pääsi yli, pesää se ei kuitenkaan pysty rakentamaan.
Itse seurustelen onnellisesti miehen kanssa, mutta silti kiihotun naisista ja niitä katselen silti.
Miehelleni kerroin tästä vast ikään 5 vuoden seurustelun jälkeen.
Mieheni sanoi seurustelun alussa että on kaunista kun kaksi naista on yhdessä. Tällöin sanoin jyrkästi että ällöttävää ihan vaan siksi kun kielsin asian itseltänikin että naisetkin ovat ihania. Mieheni sanoi myös myöhemmin ettei se ole enää kaunista jne...
Kun vihdoin uskalsin asian myöntää itselleni ja miehelleni asia oli helpotus..Seksielämäänkin tuli potkua kun voimme yhdessä fantasioida esim. naisista jne..
Kannattaa rohkeasti puhua..et voi muokata itseäsi toiselle sopivaksi vaan ole rohkeasti sitä mitä olet:) Ei tarkoita sitä että pitäisi pettää, mutta fantasioida saa:)