Näyttäisi siltä, että nykyinen eduskunta enää vähät välittää perus ja ihmisoikeuksista.
----------
- Esityksessä on keskeistä uusi prosessioikeudellinen säännös, jonka mukaan riita-asiassa vastaaja voidaan määrätä kertomaan tietoja loukkaavaksi todettujen tavaroiden alkuperästä ja siitä, mihin niitä on jaellut. Se on ehkä merkittävin muutos.
http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=11&news_id=54397
Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa erityisesti rikoksesta syytetylle taatut oikeudet: oikeus tulla pidetyksi syyttömänä, kunnes syyllisyys on laillisesti näytetty toteen, oikeus olla todistamatta itseään vastaan,
http://72.14.203.104/search?q=cache:QGiqwSEApSoJ:www.edilex.fi/content/virallistieto/he/19930309/ euroopan ihmisoikeussopimus todistamatta itseään vastaan&hl=fi&ct=clnk&cd=2
Vaikka yrityksellä ei voida, silloin kun on kyse kilpailusääntöjen rikkomisesta talouden ja erityisesti kilpailuoikeuden alalla, sen enempää jäsenvaltioiden yhteisen oikeusperiaatteen kuin ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyllä yleissopimuksella tai kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevalla kansainvälisellä yleissopimuksella taattujen oikeuksien nojalla katsoa olevan oikeutta olla todistamatta itseään vastaan, komissio ei saa vaatia yritystä antamaan sellaisia vastauksia, joiden seurauksena sen olisi myönnettävä sellainen kilpailusääntöjen rikkominen, jonka todistaminen kuuluu komissiolle.
http://72.14.203.104/search?q=cache:wyeFnnp8AqQJ:europa.eu.int/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexplus!prod!CELEXnumdoc&numdoc=61987J0374&lg=fi oikeus olla todistamatta itseään vastaan&hl=fi&ct=clnk&cd=1
----------
- Esityksessä on keskeistä uusi prosessioikeudellinen säännös, jonka mukaan riita-asiassa vastaaja voidaan määrätä kertomaan tietoja loukkaavaksi todettujen tavaroiden alkuperästä ja siitä, mihin niitä on jaellut. Se on ehkä merkittävin muutos.
http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=11&news_id=54397
Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa erityisesti rikoksesta syytetylle taatut oikeudet: oikeus tulla pidetyksi syyttömänä, kunnes syyllisyys on laillisesti näytetty toteen, oikeus olla todistamatta itseään vastaan,
http://72.14.203.104/search?q=cache:QGiqwSEApSoJ:www.edilex.fi/content/virallistieto/he/19930309/ euroopan ihmisoikeussopimus todistamatta itseään vastaan&hl=fi&ct=clnk&cd=2
Vaikka yrityksellä ei voida, silloin kun on kyse kilpailusääntöjen rikkomisesta talouden ja erityisesti kilpailuoikeuden alalla, sen enempää jäsenvaltioiden yhteisen oikeusperiaatteen kuin ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyllä yleissopimuksella tai kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevalla kansainvälisellä yleissopimuksella taattujen oikeuksien nojalla katsoa olevan oikeutta olla todistamatta itseään vastaan, komissio ei saa vaatia yritystä antamaan sellaisia vastauksia, joiden seurauksena sen olisi myönnettävä sellainen kilpailusääntöjen rikkominen, jonka todistaminen kuuluu komissiolle.
http://72.14.203.104/search?q=cache:wyeFnnp8AqQJ:europa.eu.int/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexplus!prod!CELEXnumdoc&numdoc=61987J0374&lg=fi oikeus olla todistamatta itseään vastaan&hl=fi&ct=clnk&cd=1
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihmisoikeussopimuksessa on nimenomainen määräys, jonka mukaan syytetyn hyväksi luetaan syyttömyysolettama: Syytetty ei ole velvollinen esittämään mitään näyttöä näyttöä syyttömyydensä tueksi, mikäli syyttäjä ei ole kyennyt näyttämään syytettä toteen.
S. 408
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/oik/julki/vk/uoti/euroopan.pdf
Mahdotan edes ajatella, että valtio voisi poiketa tuosta periaatteesta sillä, että esim. säätämällä että murhatun täytyy siviilioikeudenkäynnissä kertoa totuus. Sitenhän voisi vesittää koko oikeuden ja pyyhkiä ***** koko ihmisoikeussopimuksella.
Riita-asiat ja rikosasiat ovat aivan eri asioita. Riita-asioissa ei ole mitään syyttömyysolettamaa eikä niissä ole oikeutta olla vaiti. Näin on käsittääkseni kaikkialla.
Jos ajatellaan vaikka murhajuttua.
Rikosjuttuna ajattuna hän saa valehdella miten haluaa. Kuten syytetyn yleensäkin rikosjutuissa.
Sitä periaatetta ei pysty "kiertämään" sillä, että ajaisi siviilikanteella vahingonkorvauskannetta syytettyä vastaan. Silloinkaan murhaajan ei tarvitse todistaa itseään vastaan.
Minulla ei ole vielä "mustaa valkoisella", pitää Googlettaa. Mutta olen varma, että oikeus siihen, että sellaisessa jutussa jossa on vaara joutua itse syytteeseen ei tarvitse todistaa itsenään vastaan.
Kari Uotin tällä hetkellä meneillään olevassa oikeudenkäynnissä on kyse juuri siitä. Ja hän on vedonnut juuri siihen, että itseään vastaan ei tarvitse todistaa. Hän on muuten väitellyt euroopan ihmisoikeussopimuksesta...
Hän oli kai konkurssipesää ilmoittaessa sanonut jotain...
Mutta yritän googlettaa, jotta saan vakuutettua muutkin. Ehkä finlexistä voisi löytyä oikeuskäytännöstä jotain.
KKO ratkaisuja, ehkä todistaminen sanalla voisi löytyä jotain:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/
Lainsäädäntö tason juttua:
Juttua todistelusta:
s. 49
Palaillaan asiaan...
Paluu keskiaikaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Presumption_of_innocence
s.49
Tuolta löytyy todistelusta siviiliprosessissa:
http://72.14.203.104/search?q=cache:8kraZl5xLo4J:www.ulapland.fi/includes/file_download.asp?deptid=8739&fileid=6940&file=20051013131349.pdf&pdf=1 oikeus olla todistamatta itseään vastaan&hl=fi&ct=clnk&cd=12
Tää ylimmäinen juttu ratkaisee jutun, katsokaa linkistä lisää:
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on useaan otteeseen otettu kantaa siihen, miten "rikoksesta syytetyn" kriteeriä on tulkittava. Ihmisoikeustuomioistuimen lähtökohtana on ollut se, että EIS 6 artiklalle on annettava itsenäinen, suoraan ihmisoikeussopimuksesta tulkittava sisältö. Sillä seikalla, että jotakin menettelyä kutsutaan kansallisessa lainsäädännössä vaikkapa hallinnolliseksi tarkastukseksi, ei siis ole ratkaisevaa merkitystä.
Artiklan tarkoittamassa mielessä "rikoksesta syytettynä" on pidetty sotilasta, joka oli haastettu todistajaksi tuomioistuimeen, vaikka häntä oli aikaisemmin kuultu syylliseksi epäiltynä samaa asiaa koskeneessa sotilaskurinpitomenettelyssä, vaikka useissa todistajanlausunnoissa henkilöä oli pidetty pääsyyllisenä tapahtumaan ja vaikka kyseistä henkilöä syytettiin myöhemmässä vaiheessa prosessia teoista, joista hänen oli määrä todistaa. Tässä Serves-tapauksessa ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että tällaisissa olosuhteissa todistajaksi haastettu henkilö oli EIS 6 artiklan tarkoittamalla tavalla "syytetty" jo saadessaan haasteen todistajaksi.
http://72.14.203.104/search?q=cache:q0S85Iuy-qsJ:users.utu.fi/arinuu/nuutila/EIS06_Tre_VKSV.wpd todistamaan itseään vastaan ihmisoikeussopimus&hl=fi&ct=clnk&cd=5
Ulosottovelallinen kanteli ulosottomiehen menettelystä, katsoen, ettei ulosottovelallista uhkasakon uhalla voitu velvoittaa myötävaikuttamaan oman rikosepäilynsä paljastumiseen. Velallinen joutuisi tällöin tosiasiallisesti todistamaan itseään vastaan, mitä oli pidettävä vallitsevien oikeusperiaatteiden vastaisena.
Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri totesi, että esitutkintalain 7 §:stä ilmenevä ja rikosoikeudessa yleisesti hyväksytty periaate, ettei rikoksesta epäilty ole velvollinen myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen ei ilman muuta ulotu muihin oikeusaloihin, kuten ulosotto-oikeuteen. Ulosottomies ei näin ollen ollut menetellyt väärin velvoittaessaan velallisen paljastamaan sellaisia tietoja, joiden johdosta hän mahdollisesti heikentäisi oman asemansa rikoksesta epäiltynä.
http://72.14.203.104/search?q=cache:JZZjLdeK8bYJ:www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2000/20001467 finlex itseään vastaan&hl=fi&ct=clnk&cd=1
Syytetyllä ei ollut velvollisuutta veropetosjutun jatkotutkimuksia varten ja samalla näytöksi itseään vastaan luovuttaa eräitä tositteita tai osoittaa niiden kätköpaikkaa eikä poliisimiehillä ollut oikeutta velvoittaa syytettyä lähtemään heidän mukaansa kätköpaikan osoittamista varten.
http://72.14.203.104/search?q=cache:ggOacDzw49kJ:www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/1983/19830713 finlex itseään vastaan&hl=fi&ct=clnk&cd=2
Tarvittaessa oikeuden puheenjohtaja selvittää todistajalle, milloin hän voi kieltäytyä vastaamasta johonkin kysymykseen. Todistaja ei esimerkiksi ole velvollinen paljastamaan seikkoja, jotka saattaisivat johtaa syytteen nostamiseen häntä itseään tai hänen lähiomaistaan vastaan.
http://72.14.203.104/search?q=cache:FwTp9bTXTf8J:www.om.fi/18668.htm finlex todistamaan itseään vastaan &hl=fi&ct=clnk&cd=5
Eli jos poliisi saa henkilön kiinni ja hän on "rikoksesta epäilty", niin häntä ei euroopan ihmimsoikeussopimuksen mukaan saa enää pistää todistamaan itseään vastaan. Se olisi euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaista.
Mitenköhän niinkuin käytännössä henkilö sitten voi jäädä kiinni ilman olematta ensin "rikoksesta epäilty" ? Esim. ip-osoitteen perusteella henkilöllisyyttä ei saada selvitettyä ilman että henkilö on ensin "rikoksesta epäilty". Ilman "rikoksesta epäilyä" ei myöskään voida tehdä kotietsintää.
Kari Uoti on vedonnut juuri tähän asiaan. Kari Uoti on väitellyt tohtoriksi euroopan ihmisoikeussopimuksesta.
------
Kari Uoti on vedonnut alusta saakka siihen, että asioiden salaaminen pesäluettelosta vuonna 1997 oli oikeutettua: hän oli samaan aikaan rikossyytteessä, eikä syytetyn tarvitse todistaa itseään vastaan. Uotin mukaan tilanne oli kestämätön ja mikä tahansa menettely olisi johtanut "häkin heilahtamiseen".
http://www.iltalehti.fi/2006/03/21/200603204278031_uu.shtml
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
- lainkäyttäjä oikeuden tekijänä
Kari Uoti
Väitöskirja, kesäkuu 2004.
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/oik/julki/vk/uoti/