Tekeekö tuolla tutkalla mitään? Onko 1500-malli erottelukyvyltään selvästi parempi? Kuinka kaukaa näkyy yksittäinen viitta? Käyttö olisi melkein pelkästään Saaristomerellä.
JRC
1000
4561
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...kapine se on. Erosta 1500-malliin en osaa sanoa mitään, mutta viitisen kesää olen ajellut 1000:n kanssa ja ollut tyytyväinen. Käytännössä päällä on saaristossa joko 1,5 tai 0,75 mailin näyttö. Ihan tarkkaan en ole asiaa tilastoinut, mutta yleensä viitta ilmestyy ruudulle n. mailin päässä. Koskaan ei ole käynyt niin, että jäisi näkymättä vielä niin lähellä, että siiitä olisi jotain haittaa tai riskiä.
Lähinnä ne "tarttumisongelmat" koskevat muita aluksia, erityisesti purkkarit saattavat erottua huomattavan heikosti. Isot laivat erottuvat kyllä selvästi.
vastauksesta. Laskin juuri että viimeisen kymmenen vuoden aikana olisin yllättäen tarvinnut tutkaa kolme kertaa, eli ilmankin pärjäisi mutta jos tuo JRC1000 tuosta selvästi alle ovh:n lähtisi niin ei siitä haittaakaan olisi. Osaatko vielä sen virrankulutusta kertoa?
...parilla yleisluontoisella kommentilla tutkan käytöstä huviveneessä:
1) Huvivenetutkissa on useimmiten ns. kupuantenni, joka häviää ominaisuuksiltaan avoantennille, mutta on merkittävästi edullisempi ja usein jopa käytössäkin ainoa järkevä vaihtoehto. Sillä pärjää, joten vertailu on melko turhaa.
2) Huvivenekäytössä ei kantomatkalla ole juuri mitään merkitystä, etenkään saaristossa. Yleensähän antennia ei edes saa niin korkealle, että juurikaan yli 6 mpk kantama olisi saavutettavissa. Toisaalta, jos mahdollisen törmäyskohteen tai päälletulijan havaitsee mailin päästä, on vielä vähintään 3-4 minuuttia aikaa toimenpiteisiin. Isolle kauppalaivalle se ei ole paljon, mutta huviveneelle ikuisuus.
3) Tutka ei toimi ainoana navigointivälineenä; en suosittele sijainnin määrittelyä sen perusteella, jos vain muita keinoja on olemassa. Sen suurin arvo on yhteentörmäysten estäjänä.
4) Tutkankäyttöä pitää harjoitella jatkuvasti vertailemalla sen näyttöä karttaan ja näköhavaintoihin. Muuten sen tulkinta esim. sumussa on todella hankalaa ja epävarmaa. Samoin pitää harjoitella säätöä (etenkin aaltovälkkeen ja sadeheijastusten optimointi).
5) On olosuhteita, joissa tutkallakaan ei tee mitään. Esim. todella rajussa sadekuurossa useimmilla tutkilla on mahdoton erottaa tosikaikuja häiriöistä.
Tutkan käytön tärkein pointti on harjoittelu.
Tutkan kuva ei ole merikortti eikä valokuva, se on tutkakuva.
Viitoista ja kelluvista kaljatölkeistä viis mutta rannat ja laivat näkyvät.