Jaana K kirjoitti:
"Psykiatrien on näköjään erittäin vaikea ymmärtää ja hyväksyä sitä, että potilas pystyy itse selittämään ongelmiensa biologisia lähteitä. Henkinen väkivalta psykiatrin vastaanotolla ei ole lainkaan tavatonta. Mielen lääkärin olettaisi olevan tällaisen yläpuolella. Mutta ei".
Aitoassi kirjoittaa:
Lääkäri ei uskonut, kun vanhemmat epäili aspergeria. He pyysivät perhekeskeistä hoitoa. Lääkäri sanoi: " Täällä ei hoideta perhettä vaan lasta". Lisäksi hän rajoitti vanhempien vierailuja lapsen luona. Vanhemmat pyysivät neurologin konsultaatiota. Lääkäri esti konsultaation, koska piti sitä tarpeettomana. Rinnakkaisdiagnoosin saanti kesti vuoden. Tämän jälkeen lapsella todettiin asperger. Lääkäri sanoi, tämä ei muuta hoitoa ja määräsi lapselle vielä vuoden pakkohoitoa vastoin vanhempien tahtoa. Kun vanhemmat sanoivat hoitavansa lapsen kotona lääkäri uhkasi huostaanotolla, vaikka koti on täysin raitis.
"Psykiatrien on näköjään erittäin vaikea ymmärtää ja hyväksyä sitä, että potilas pystyy itse selittämään ongelmiensa biologisia lähteitä. Henkinen väkivalta psykiatrin vastaanotolla ei ole lainkaan tavatonta. Mielen lääkärin olettaisi olevan tällaisen yläpuolella. Mutta ei".
Aitoassi kirjoittaa:
Lääkäri ei uskonut, kun vanhemmat epäili aspergeria. He pyysivät perhekeskeistä hoitoa. Lääkäri sanoi: " Täällä ei hoideta perhettä vaan lasta". Lisäksi hän rajoitti vanhempien vierailuja lapsen luona. Vanhemmat pyysivät neurologin konsultaatiota. Lääkäri esti konsultaation, koska piti sitä tarpeettomana. Rinnakkaisdiagnoosin saanti kesti vuoden. Tämän jälkeen lapsella todettiin asperger. Lääkäri sanoi, tämä ei muuta hoitoa ja määräsi lapselle vielä vuoden pakkohoitoa vastoin vanhempien tahtoa. Kun vanhemmat sanoivat hoitavansa lapsen kotona lääkäri uhkasi huostaanotolla, vaikka koti on täysin raitis.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Vanhan koulukunnan muutamat lääkärit eivät tänäpäivänäkään usko maallikoiden tavoin
As-kirjon sairauksia todellisiksi.
Yllättävää, jos psykiatreissakin on vielä näitä.
Onhan jatkokoulutusseminaareja lääkäreillekin.
Valoisampaa neurologisista sairauksia potevien rintamalla on koululaitoksemme
vastuullinen lisätutkimuksiin ohjaava asenne silloin kun lapsella ilmenee
oppimisvaikeuksia kouluun tullessaan.
Ennen H.Aspergerin tutkimustyön tultua laajemmin tunnetuksi, alettiin kiinnostumaan
enemmän neurobiologisista sairauksista.
Siihen asti oli vain "niine omineen" toimeentulevia, esim. As-tapauksia.
Itsellä ajoittain As taantuu lähelle autistisille tyypillisille tasoille.
Miten niin taantuu? AS- on pysyvä!! Ymmärtäkää jo, ei se voi mennä suuntaan eikä toiseen, eli taantua tai helpontua!
Onko fani banilla kokemusta autismista?
Olet oikeassa As on pysyvä, mutta sana syndrooma tarkoittaa, että se on oireyhtymä. Tämä oireyhtymä liittyy ihmisen kehitykseen. Se näkyy erilaisena vauvoilla, lapsissa, nuorilla aikuisilla, keski-ikäisillä ja vanhuksilla. Autismi ja as on siis kehitysoireyhtymä.
Tämä merkitsee, että as:n oireet muuttuvat iän myötä. Vaikkei as mihinkään katoa kaikki kokemuksest osoittavat, että suotuisissa olosuhteissa sen kanssa tulee toimeen.
Hämäävää toki on, että as oireet saattaa näkyä vasta kouluikäisellä. Kotona sen kanssa on totuttu elämään ja sitä pidetään usein lapsen tempperamenttiin liittyvänä ominaisuutena. Tilanteet kodin ulkopuolella on yllättäviä. As lapsella on vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa ja aistiherkkyydet on yleisiä. Uudet tllanteet aiheuttavat stressiä, joka näkyy poikkeavana käytöksenä.
Tämä poikkeava käytös sekoitetaan helposti psykoosiin. Autismiin perehtynyt lääkäri kävi eräässä tunnetussa keskussairaalassa konsulttikäynnillä ja huomasi, että suljetulla osastolla oli useampia nuoria, jotka oli otettu sisään skitsofrenian takia, mutta jotka selvästi olivat as-ihmisiä.
Erotusdiagnoosissa että psykoosin oireet ovat tilanteesta ja paikasta riippumsttomia, kun taas autismissa oireet on tilannesidonnaisia. Lasten psykiatrian osastolla väitetään, että lapsi näkee ja kuulee harhoja, sekä hänen maailmansa on pelkoja täynnä. Perheelle kerrotaan, että 9-vuotiaalla sisarella on lapsuuden skitsofrenia. Vaikka sisarukset ja vanhemmat väittävät, että kotona ei moisia oireita esiinny, eikä ole koskaan esiintynyt, nämä ekspertit väittävät toista: "Olemme olleet alalla yli 20 vuotta. Tiedämme mistä puhumme. Lapsi on vakavasti sairas".
Miettikää, miten olisi oma vointinne, jos teidät suljettaisiin vuosiksi sairaalan suljetulle osastolle? Pelkkä sopeutuminen uusiin kummallisiin olosuhtisiin ja tottuminen uusiin jatkuvasti vaihtuviin ihmisiin kesti yli vuoden!
Nyt kun lapsi on laitostunut, tätä kutsutaan parantumisena. Nyt esitellään ylpeänä, että lapsi on paremmassa kunnossa, kun autismin oireet eivät näy niin selvästi, kuin vuosi sitten, jolloin lapsen päällä piti kolmen ihmisen istua, että sai koti-ikävää potevan as-lapsen aisoihin. Kysymyksessä on sopetuminen.
Tästä on monet kirjoittajat kertoneet niin perheklubissa, kuin tälläkin palstalla. Ikävä kyllä nämä eivät todellakaan ole yksityisiä ilmiöitä, eivätkä "trolli"-kirjoittelua. Todellisuus on tarua ihmeellisempää. Edelleen on paikkoja, joissa hoito ei ole muuttunut sitten käenpesän autistisen intiaanin. Kuttulan pakkohoitomenetelmät eivät ikävä kyllä autistiselle lapselle sovi.
Tuskin As- on mikään taulukkojuttu - tökötät yhtenä ja samana assina kehdosta hautaan.
Taantumilla tarkoitin esim. depressiotila taantumia, näinköhän As merkitsee
yhtä ja samaa pötköä.
Vaikka syndrooma on ja pysyy, joillakin esiintyy oireita ajoittain autisminkin suuntaan.
Uskon, ettei syntymässä peritty As edes "puhkea" assiudeksi optimaalisissa elämän
olosuhteissa. Oireita on, mutta ei dg asti.
Sisarusparvessamme meillä on sekä lievästi, että tyypillisesti As: luokilteltavia ihmisiä.
Kyllä.
Psykiatria on siirtymässä ajatukseen, että mielenterveyden tilat ovat jatkumoita, joilla oireet vaihtelevat voimakkuudellaan ja laajuudellaan edestakaisin eri syistä.
Ympäristön osuus nähdään juuri noin, kuten £eo ehdotti, peritty alttius puhkeaa, jos ympäristö ei pysty tukemaan tarpeeksi myönteistä kehitystä.
Ystävällisin terveisin
Jaana
Sanot että
"Psykiatria on siirtymässä ajatukseen, että mielenterveyden tilat"
Puhut nyt varmaan jostain muusta, sillä Aspergerin syndrooma ei sinänsä ole psykiatrian piiriin kuuluva tila eikä myöskään mielenterveyden piiriin kuuluva tila.
'tarkemmin' eikä 'tarpekkin'. Mistähän tuokin tuli?
Minua hymyilyttää otteesi lyhyys:
"Psykiatria on siirtymässä ajatukseen, että mielenterveyden tilat"
Kävikö tässä niin, että lopetit todella lauseen lukemisen loppuun ja jäit pohtimaan AS:an rajautumista tämän ulkopuolelle?
AS kuuluu ainakin ns. neuropsykiatrisiin oireyhtymiin ainakin sen jaottelun perusteella, mikä HUS / HYKSissä on voimassa. Aspergerin syndroomalla on WHO:n kansainvälisen tautiluokituksen ICD-10 mukaan F-alkuinen diagnoosi, jotka ovat mielenterveyden diagnooseja. Lisäksi AS:aan liittyy myös jonkin verran psykiatrisia liitännäissairauksia.
Ajattelen näin: Se, että keskusteluterapia ei välttämättä ole sovelias AS-henkilöiden hoito- ja sopeutusmuoto, ei sulje AS:aa psykiatristen häiriöiden ulkopuolelle. Tarkkaavaisuushäiriössä on aivan sama juttu, keskusteluterapia on pitkälti kontraindisoitu, joissain tapauksissa potilaalle jopa vahingollinen.
Näkeekö Asperger syndroomansa oireiston mieluummin laatikon sisällä oleviksi asioiksi, joka on muuttumaton kokonaisuus?
Muuten, jos yritän vielä selventää edellistä viestiäni, niin psykiatria on siirtymässä ajatukseen jatkumoista. Aiemmin oireistot olivat ennemminkin tiukkan boksiin tungettu oirejoukko. Mikä ei boksiin mahtunut, laitettiin toisen oireiston boksiin.
Jatkumoajattelu on ehkä juuri neurologian tuomaa. Ihmiseen vaikuttavat muutkin asiat kuin sosiaaliset suhteet. Neuraalin stressin syövää vaikutusta ei esim. kovin moni lääkäri tunnusta todeksi, mutta neuropsykiatrisissa oireistoissa se on perusjuttuja.
Näin ollen kenenkään elämä ei ole päivästä toiseen identtistä. On parempia ja huonompia päiviä. Se on minusta liikkumista tuolla jatkumolla.
Ystävällisin terveisin
Jaana
TArvitset edelleen hoitoa. Älä lopeta kesken.
Tule Sinä selittämään, mitä pitäisi hoitaa.
Sinun jälkeesi.
Jos vedit herneen nenään, niin selitä nyt hyvä täti, mitä päässäsi liikkuu.
Terveisin
Jaana
psykiatrista jonka mielestä ADHD:ta ei ole olemassakaan. Syy lapsen käytökseen oli vanhemmissa ja varsinkin liian läheisessä äiti-suhteessa... Hän tarjosi diagnoosiksi uhmakkuushäiriötä.
Vaihdoimme lastenneurologiin. Tehtiin perusteelliset tutkimukset ja diagnoosiksi tuli ADHD. Lääkitys ollut nyt vuoden ja todella merkittävää muutosta on tänä aikana tapahtunut. On ollut terapioita lääkkeen lisäksi ja tulokset ovat paljon paremmat kuin olisin koskaan osannut odottaa. =) Tästä on hyvä jatkaa.
mieheni on ilmeisesti AS-oireinen, mutta ei ole virallista diagnoosia. Hänen tempaukset on vaan aikamoisia, saatte varautua kaikkeen mahdolliseen vielä lastenne aikuisiälläkin, kuten joku totesikin AS on parantumaton
että hän on nimenomaan as-oireinen.
"Hänen tempaukset on vaan aikamoisia"
En ole koskaan kuullut syytöksiä että minun tempaukseni olisivat aikamoisia. Outo väite. Siis millaisia ne aikamoiset tempaukset ovat.
mä tuossa jo aikaisemmin kirjoittelin, että persoonallisuushäiriöisista yritetään tehdä asseja. Persoonallisuushäiriöt on "vanha juttu", kun taas assius uutuutta, johon sitten liitetään käytöshäiriöisiä ihmisiä.
Itsekään en ole mitään tempauksia koskaan tehnyt. Ollut liian kiltti. Keskittynyt vaan omiin juttuihini. Paremminkin ole tuntenut muut häiriköinä, jos en ole saanut tehdä rauhassa omia juttujanai.
on todennäköisesti persoonallisuushäiriöinen. Assit eivät tee aikamoisia tempauksia.
alkaa ihan ahistaa, kun kohta on syypää kaikkeen, ihan vieraiden ihmisten törttöilyyn. Ja vaikkei oliskaan syyllinen, niin takuulla joskus tulevaisuudessa on, niin voisi päätellä kun joitakin viestejä lukee.
Tuolla on sellainen vertailutaulukko, jossa kyllä ei ole aspergeria vaan autisti jota verrataan (narsistiseen) persoonallisuushäiriöiseen. Taulukko ei myöskään ole varsinaisesti tieteellinen. En tiedä kuka sen on tehnyt, mutta varmasti siitä saa tietoa (narsistisesta) persoonallisuushäiriöstä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Autismi#Autism
kiukuttaa, että kaikenmaailman persoonallisuushäiriöisiä häiriköitä nimitetään asseiksi.
aikan mielenkiintoinen vertailu. Kannattaa ehdottomasti lukea. Siitä jo selviää assin ja persoonallisuushäiriösen ero.
sanoin sen vaan vähän kierosti:)
Eli saa assiksi nimtettyjen narssistipersoonallisyyshäiriöisten takia leiman otsaansa että tekee kaikenlaisia törttöilyjä.
Vaikka assit on kilttejä, vetäytyviä eikä mieluummin häiritse ketään.
Tempaus ei tee assia varsinkaan ilman diagnoosia!
Nythän on niin, että kyseistä herraa ei vielä kertojan mukaan ole diagnosoitu. Esim. tarkkaavaisuushäiriön ja AS:n yhdistelmä voi aiheuttaa kaikenlaisia tempauksia.
Syytös on kova sana luonnehdinnasta tai kuvailusta. Oletko muutenkin ankara itsellesi?
Ystävällisin terveisin
Vaikka assit eivät tempoilisikaan, köökkipsykologiasta ei tässä tapauksessa taida löytyä tarpeeksi kompetenssia.
Aiheesta kaksi lausettani täällä:
keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000001302&posting=22000000014939642
Ystävällisin terveisin
Nyt jäitä hattuun palstalaiset!
Olen antanut tulla itseni informoiduksi, että linkissä olevan taulukon tekijää on asiantuntijataholta poistamaan se verkosta.
Ellei taulukkoon liitetä kunnollista selostusta, se voi synnyttää myös paljon väärinymmärrystä. Alun luonnehdinta autismista, murrosiän narsistisesta persoonallisuushäiriöstä ja psykoosista (skitsofreniasta) on helppo ymmärtää taulukkoa selittäväksi. Tieto siitä, onko taulukkoa luotaessa ajateltu juuri lasten oireita vai ainoastaan aikuisten, edistäisi lukijan ymmärrystä.
Vaikka taulukon läheisyydessä mainitaan, että taulukko ei perustu diagnosointikriteereihin, niin voiko taulukkoa lukiessa välttyä ajattelemasta diagnosointikriteerejä, varsinkaan amatööri?
Ystävällisin terveisin
Jaana
Hän on ILKEÄ! Minä olen hiljainen ja ystävällinen. Kun suutun (sitä sattuu, mutta yhä harvemmin, vanhetessani viisastuessani), mökötän ja vetäydyn omiin oloihini nuolemaan haavojani. Rajatilasisko hyökkää kimppuun sanallisesti, ja joskus melkein fyysisestikin. Kirjoittelee paikallislehteen typeriä juttuja omasta perheestään. On aivan raivo. Ja sitten yhtäkkiä niin lipevä ja suloinen kuin olla voi, kun haluaa sinulta jotain. Hänen inspiroimanaan laadin verkkosivun http://uk.geocities.com/rajatilapersoona/faq.htm
Rajatilapersoona ja aspergerin syndrooma ovat kaksi aivan eri ongelmaa. Rajatilapersoona on lähempänä psykopaattia kuin assia. Mutta nekin ovat eri asioita. Toisin kuin psykopaatti, assin raivonkohtaukset ovat hallitsemattomia. Psykopaatti käyttää toisia omiin tarkoituksiinsa kylmän rauhallisesti. Assi yrittää olla pidetty ja ystävällinen. Rajatilainen yrittää todistaa maailmalle, että sinä olet paha - kaikki ovat pahoja, paitsi hän.
Rajatilapersoona oli takavuosina, 70-luvulla, sellainen psykiatrian kaatopaikka, jonne heitettiin kaikki mitä ei muuten osattu lokeroida. Oman aikansa muoti-ilmiö, josta ammattilaiset eivät juuri enää puhu.
Rajatilapersoona oli ja on nimenomaan psykiatrian käsite. Sitä on turha tuoda tänne Asperger-palstalle. Vähän sama kuin menisit allergiapalstalle puhumaan narsistisesta luonnehäiriöstä.
Alunperin taulukko syntyi, koska lasten psykiatrian osastolla alle 10-vuotiaan lapseni oireet sekoitettiin skitsofreniaan ja persoonallisuushäiriöön. Itsekään en tuolloin osannut asioita erottaa. Niinpä otin selvää asioista.
Taulukon syntyyn antoi alkusysäyksen erityisesti eräät tunnetut eräät tunnetut autismin spektrin ihmiset Suomesta ja Englannista. Parhaat kiitokset heille. Autismista sain viimeisintä tietoa Englannissa kesällä 2005. Autismin ymmärtämisessä tuorein informaatio on ensiarvoisen tärkeää - koko ajan tulee paljon aivan uutta tietoa, joka selkeyttää autismia yhä paremmin.
Lapseni diagnoosin yhteydessä tapasin Suomen parhaat autismin asiantuntijat. Parhaat kiitokset myös heille! Loppusilaukseen on antanut sitten tämän palstan kirjoittajat - autismin spektrin ihmiset ja perheet!
Taulukkoa on testanneet ja parantaneet asiantuntijat ja vanhemmat. 90 % palautteesta on ollut myönteistä ja rakentavaa. Niin taulukko on koko ajan täsmentynyt ja kehittynyt verkossa aivan kuin Linux-käyttöjärjestelmä.
Pääasiallinen kritiikki Wikissä oli se, sama mitä Jaanakin on ottanut esille; taulukko sellaisenaan ei sovi itsenäiseksi artikkeliksi ilman tarkempaa selostusta. Olen itsekin samaa mieltä. Siksi se on sijoitettu autismiartikkelin yhteyteen.
Taulukko oli ensimmäinen wikipediaan kirjoittamani avustus. Olen sen jälkeen täydentänyt kaikkia autismia ja DSM-IV diagnoosia koskevia artikkeleita. Toivottavasti olen pystynyt selventämään sitä, mistä autismissa on kysymys. Kaikki kirjoitukseni perustuu vankkoihin lähteisiin. Lähteet olen liittänyt mukaan. Jos huomaatte, että joku asia on esitetty puutteellisesti, tai vaatii parantamista, tervetuloa Wikiin korjaamaan asia. Se on wikipedian periaate.
Jaana - tervetuloa wikipediaan korjaamaan ja täydentämään artikkeleita!
Parhaat kiitokset vielä kaikille sekä kritiikistä, että kehittämisehdotuksista. Uskon, että taulukko vielä kehittyy ja paranee. Toivottavasti siitä on hyötyä niille perheille, jotka edelleen joutuvat vastaavien ongelmien kanssa pähkäilemään.
Tom
ps. Oma asiantuntemukseni liittyy työhöni ja opiskeluuni erityisten lasten opettajana ja vanhempana. Käytännössäkin on taulukon ajattelumalli osoitettu oikeaksi. Lapseni diagnoosiksi varmistui autismi.
kuten huomaat olen stilisoinut kieltä ja suomalaistanut käsitteitä kaikissa autismin kirjon artikkeleissa. Esimerkiksi on turha käyttää spektriä, kun on olemassa niin hyvä ja vakiintunut sana kuin kirjo.
se nyt aika eri olla pelkkä as kuin as ja ADHD sekamuotuinen.
Pelkät assit ei yleensä tee ihme tempauksia, vaan keskittyy omiin kiinnostuksen kohteisiinsa.
Tuntuu, että assiksi tosiaan leimataan kaikki empatiakyvyttömät häiriköt, vaikka empatiakyvyttömyys kuuluu myös moneen persoonallisuushäiriöön.
Kyllä borderline personality disorder -käsite on yhä käytössä. Ehkä sitä käytetään väärin Suomessa, kuten varmaan aina käytettiin. Suomessa osataan tekniikkaa paremmin kuin ymmärrettäisiin inhimillisiä asioita. Siellä mielen ominaisuuksia ei tutkita asiallisesti, vaan dignoosilla isketään päälle häpeää ja pelkoa. Suomi on niin kovin mustavalkea maa, maa, jossa suuri osa ihmisistä ei edes oivalla, miten ahdistuneita he ovat, yhteiskunnan ahdistavuuden takia. Se on maa, joka tuottaa sairautta ja pahoinvointia. Lääkärit ja muut 'asiantuntijat' asettavat itsensä jalustalle ja puhuvat ylemmyydentuntoisesti 'potilailleen', eivätkä näe heitä kanssaihmisinään - yhteistyökumppaninaan, jonka kanssa kyseistä asiaa jonkin verran opiskellut voi yhdessä löytää parhaan ratkaisun. Tiedätkö, on maita, joissa lääkärit ja psykologit ja psykiatrit puhuvat asiakkailleen kuin ihminen ihmiselle? Ja jos he käyttäytyvät alentuvasti, määräileväisesti tai muuten asiattomasti, heistä valitetaan, ja heidät joko opetetaan käyttäytymään paremmin vastaisuudessa, tai heidät siirretään muihin tehtäviin ja korvataan toisilla, jotka eivät isottele asiattomasti.
Aspergeria on täällä jotkut vertaillut rajatilapersoonaan, persoonallisuushäiriöön. Kerroin edellisessä puheenvuorossani, miten nuo kaksi 'vaivaa' eroavat perin pohjin. Kaikki asiat liittyvät toisiinsa, ja kaikesta voi puhua. Älä ota tätä Suomi24:n aiheistoa ikäänkuin se olisi jonkinlainen pohjapiirros elämän kaikkiin osa-alueisiin, kukin selkeästi rajattu, ja toisensa pois sulkeva. Se johtaisi hyvin keinotekoiseen maailmankuvaan.
Puheenvuoroni oli mielestäni ihan paikallaan.
kummallista, vaikka se onkin aivan tavallista, että assi lähtee korjaamaan sellaista, mikä ei ole mennytkään rikki.
Sitä juuri tarkoitin, että AS ja AS jokin muu ovat kaksi aivan eri asiaa. Mutta sitä ei sitten moni lääkärikään erota jos laitetaan AS AD/HD-HI ja persoonallisuushäiriöinen samalle viivalle.
Hyvää yötä toivottaa
Jaana
Joskus asioita yksinkertaistamalla voi tuoda esille ne olennaiset asiat, ja se auttaa ymmärtämään - tuo sen vanhan 'ahaa' -elämyksen (Men are from Mars...) Taulukko on mielestäni hyvä, vaikka ei ole, eikä pyrikään olemaan, täydellinen selostus asiasta. Vertaan kolmea tuttuani, kullakin yksi noista vaivoista, ja taulukko kuvailee kutakin heistä erinomaisesti. Olen tulostanut taulukon ja käänsin sen ystävillenikin, ja heistäkin se on hyvä.
Hieno juttu!
Jos ongelmasi on rajatilapersoonallisuus ja itse käsite, olet väärällä palstalla.
Rajatila on psykiatrinen käsite, jolla operoivat psykiatrit, jos enää operoivat.
Aspergerin oireyhtymä kuuluu neurologian piiriin.
Jos kuitenkin tunnet tarvetta purkaa ahdistusta nimenomaan tällä palstalla, eihän sitä kukaan voi estääkään.
mielestä on hyvä vertailla persoonallisuushäiriöitä ja aspergeria tällä palstalla.
olen ankara itselleni, vaadin oikeudenmukaisuutta. Ärsyttää ihan oikeasti, että ihmiset, jotka tekee niitä ihme tempauksia ja käyttäytyy häiriköiden, leimataan asseiksi. Itse en esim. tee niitä ihme tempauksia enkä häiriköi vaan viihdyn lähinnä itseksni, eläinteni kanssa, tietokoneen kanssa.
Toiseksi olen elänyt yli 10 vuotta persoonallisuushäiriöisen kanssa ja joudun elämään edelleen. Elämä on ollut aika ajoin melkoista helvettiä. Tempauksia on tosiaan ollut ja kalliiksi on tullut ja maksajana olen ollut enimmäkseen mä. Maksan vieläkin peroonallisuushäiriöisen tekemiä vanhoja velkoja ja maksan vielä monta vuotta.
Digaksnoosia ex:llä ei ole, mutta terapauttini mielestä kyseessä on narsistinen- tai rajatilapersoonallisuushäiriö. Olen käynyt nyt kolme vuotta viikottain terapiassa, jossa ollaan käsitelty kotiongelmia ja lisäksi terapeuttini on tavannut ex:ni.
persoonallisuushäiriöiseltä. Kuulostat ihan siltä siskolta. Etkö osaa lukea? Onneksi en tunne sinua - olisit varmaan epämiellyttävä työtoveri ilkeilyinesi. Ehkä johtuu tiukasta pipostasi.
Luonneviat ja muut ongelmat ovat kaikki osia ihmisen elämästä. Sinun mielestäsi ei varmaan voi Suomi24:n autoilupalstalla puhua siitä, että kävely tai pyöräily on terveellisempää?
Suomi ei juuri ole uranuurtaja ihmisen mieltä koskevissa asioissa, nimittää joku viuhottaja sitten sitä osa-aluetta psykologiaksi, psykiatriaksi, neuvonnaksi, kuntouttamiseksi, oppimiseksi tai miksi vain.
Virkistetäänpä välillä muistia.
Tässä alkuperäisen viestini linkki Tarkkaavaisuushäiriöt-keskusteluun siirrettynä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000000381&posting=22000000014833386
Ystävällisin terveisin
Jaana
On vaarallista lopettaa lääkitystä. Tämä siitä seuraa.