Onko kellään kokemuksia siitä että olisi synnytyspelon takia saanut sektion? Kuinka toteutetaan käytännössä..Sovitaanko esim.aika sairaalaan kun laskettu aika on ja leikataan vai odotetaanko niin kauan että supistukset alkavat ja sen jälkeen vasta leikataan? kipuherkkänänä ihmisenä en missään nimessä haluaisi tuntea minkäänlaista kipua..
Sektiosta...
Peloissaan
6963
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kannattaa asennoitua niin jo valmiiksi. Itse olen synnyttänyt sektiolla, en tosin pelon vuoksi, mutta minulle sanottiin, että yleensä suunniteltu sektio toteutetaan mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa. Sektiokaan ei ole mikään kivuton vaihtoehto, itse toimenpide ei satu, mutta kyllä sen jälkeen on jonkinlaisia kipuja, vaikka lääkitystä saatkin.
Synnytyspelkoon on kuitenkin tarjolla apua, se kannattaa ottaa vastaan, ja käydä asioista juttelemassa. Aika moni on saanut avun jo ihan siitä. Synnytyksessäkin on paljon erilaisia kivunlievitysvaihtoehtoja, älä unohda sitä.
Kukaan meistä ei haluaisi varmaan kokea kipua, jos se ei olisi pakko. Mutta lopputulos on palkitseva.
voi sattua..yhdellä tutullani lapset syntyvät aina sektiolla koska alakautta ei mahtuisi ja hän on aina melko kipeä leikkauksen jälkeen, kun haavaa kiristää yms..mut sektio ei ehkä tunnu siinä tilanteessa kun se tehdään..
minä pelkään taas kipua enemmän sitä että seksielämä ei tule koskaan olemaan alatiesynnytyksen jälkeen ennallaan. jos paikat on niin riekaleina. :/
Jos olet oikeasti kipuherkkä, en missään nimessä suosittelisi sektiota! Haavakivut ainakin itselläni olivat sitä luokkaa, että jatkossa ilman muuta haluaisin synnyttää alateitse, jos se tilanne vielä joskus eteen tulee!
Synnytykseen on saatavissa tänä päivänä tehokkaita kivunlievityskeinoja, joista kannattaa ottaa vaikka jo etukäteen selvää. Itselläni epiduraali toimi todella tehokkaasti esikoista synnyttäessäni!
Suunniteltu sektio tehdään yleensä viikkoa ennen laskettua aikaa. Toisen lapsen kanssa en saanut lupaa alatiesynnytykseen, joten jouduin sektioon. Täytyy sanoa, että sektiosta toipuminen on ollut huomattavasti hankalampaa kuin alatiesynnytyksestä. Vauva on reilut 2 kk, ja yhä vatsa on paikoittain kosketusarka. Kipuherkkien tosiaan kannattaa miettiä kahdesti kestääkö synnytyskivut,(joihin saa lievityksen) vai otetaanko vauva leikkaamalla jolloin kivut tulevat vasta jälkikäteen ja kestävät pitkään.
Voi hyvä tavaton tätä nykypäivän meininkiä,kaiken täytyy olla täysin kivutonta,jopa niin luonnollisen asian kuin lapsen saamisen.Tietysti apukeinoja kannattaa käyttää,mutta mielestäni kannattaisi miettiä lapsiasiaa jo etukäteen,ellei ole siitä valmis vähän kärsimään.Sectio haravoin jos koskaan on täysin kivuton,itse olin kipupumpussa kiinni pari pv,ja tämän jälkeen muutaman pv:n särkylääkkeiden varassa.Olo oli melko karmiva kun ei sängystä meinaa ylös päästä,lisäksi verenmenetykseni oli 1,2l ja hieman heikotti.Mutta kaiken kestää kun palkintona on pieni ihminen...ensi kerralla haluaisin kyllä alatiesynnytyksen.(edellinen kiireellinen sectio).