Kesällä on mukavaa asua viileässä kivitalossa ja talvella lämpimässä kivitalossa. Miten mahtaa olla asianlaita Lecasoralla kuorrutetuissa harkkotaloissa ym.
Niin Siporexi varastoi lämpöä ja kesällä toimii viilentävänä rakenteena. Lecavirtityksillä ei ole samanlaisia ominaisuuksia. Lecaviritykset toimivat samallalailla kuin puutalot.
Niin Siporexi varastoi lämpöä ja kesällä toimii viilentävänä rakenteena. Lecavirtityksillä ei ole samanlaisia ominaisuuksia. Lecaviritykset toimivat samallalailla kuin puutalot.
Vastaukset 14
Vanhimmat
rakenteen paino on tärkein tekijä lämmön tai viileyden varauskyvyssä
jos varaava osa ympäröidään lämmöneristeellä saadaan systeemi toimimaan tehokkaimmin
lecasorataloissa varaavaa massaa on melkoisen varmasti enemmän kuin siporextaloissa, varsinkin kun yli puolet massasta on kokonaan lämmöneristeen sisäpuolella
siporextaloissa varauskykyä syö etenkin se että se itsessään on lämmöneristettä eikä siksi omaa juurikaan lämmönvarauskykyä, etenkään ulkoseinässä.
siporex on massiivisuudessaan (painossaan) lähinnä kait hirsitaloa.
yksi jännä detalji ... koska tilastollisesti esim. oulussa lämpövirta on (seinässä) sisältä ulospäin ympäri vuoden on kesällä viilein huonoimmin eristetty JA raskas talo.
ja vielä yksi detalji ... räystäättömässä siporextalossa voi kesällä ylivertaisesti viileintä koska siporexin eristävyys huononee sen kostuessa (imiö ei ilmeisesti niin merkittävä hirsitalossa) ja lisäksi vesi myöhemmin haihtuessaans sitoo energiaa rakenteesta 0.7kwh per litra.
"oulussa lämpövirta on (seinässä) sisältä ulospäin ympäri vuoden on kesällä viilein huonoimmin eristetty JA raskas talo".
Vaikka talo olisi valkoinen sen pintalämpötila menee ainakin etelässä jo huhtikuulla helposti 30 asteeseen päivisin. Kesällä eteläsivu voi olla jopa 45-60 astetta, enkä usko, että Oulussa ollaan alle 30-40 asteen.
Kesällä vain yksi seinä kerrallaan on aurinkoon päin, öisin ei mikään seinä ole aurinkoon päin (ja yöttöntä yötä läheltä mentäessä (oulussa ei oikeaa yötöntä yötä) auringon säteet tulee yöllä/aamulla niin viistosti taivaanrannasta että ilmakehä absorboi lämmön).
Mutta kaikki saa uskoa mitä haluavat. Mainitsemani tieto selviää doflämpö ohjelmasta (tuli eilen taas leikityä). Se ei varmaan huomioi suoran auringon säteilyn vaikutusta kunnolla ...
Huomattavaa on sekin että pelkästään talon sisäisistä energianlähteistä tulee kuukaudessa aikapaljon lämpöä lämmöneristeen sisäpuolelle.
lämmitystarve: 168kwh per heinäkuu
talon sisäinen lämmöntuotto: 720kwh (kodin elektroniikka, jääkaappeineen yms.)
Eli hiki tulee koska lämpöä tutetaan enemmän kuin käytetään, ihan jo ilman aurinkoakin !!!!!!!!!!
;-)
meidän talo ainakin on sillätavalla hassu, että aamusta iltaan vähintään kaksi seinää on auringossa. Klo 12 sekä kaakkois, että lounais-seinä ovat 45 asteen kulmassa.
Mutta, joka tapauksessa talosi ulkopuori on viimeistään iltapäivällä kaikin osin samassa lämmössä kuin ulkoilma ja keskimäärin varmasti 10 astetta lämpimämpi, joten energian suunta on sisään päin.
Döflämpö ei taida olla aivan tähän tarkoitukseen suuniteltu.
lähellä hirren painoa jos sulla on 375mm paksua hirttä seinässä. Taitaa olla sademetsän puuta mistä semmosia hirsiä saa sahattua.
joo, kyllähän se aurinko sattuu parille seinälle yleensä yhtä aikaa. en jaksanut korjata/täydentää/fiilata pilkkua.
Oleellisinta on kutenkin kuinka paljon talo heittää varjoa tellusta vasten. kantti kertaa kantti talossa se on aika vakio.
Ei se ulkokuori ole ulkoilmaa lämpöisenpi kauttaaltaan.
Kyllä mie veikkaan että se lämpövirta ihan aikuisten oikeasti on heinäkuussa sisältä ulospäin, keskimäärin. Mutta kuten tuumasinkin, esim sisäisistä hukkalämmöistä tulee enemmän lämpöä kuin mitä ulos karkaa. Lisäksi kaikki ikkunoista sisään tuleva lämpösäteily on sellaista mitä doflämpö ei huomioi.
lisäksi mulla oli mielessä lähinnä nuo etntisajan hirsitalot joissa myös väliseinät on jöötiä hirttä, mutta nykyhirsitaloissahan ne on kevytrakenteiset paneeliseinät kun sipossa ne on silkkaa sipoa.
on järkimiehen valinta. ylivoimainen U-arvo (pieni), parhaat kosteustekniset ominaisuudet, halvin hinta ja helppo käsitellä.
meillon synnyinkotona 71 valmistunut uudisrakennus ja 1906 valmistunut vanha rakennus
- tornionjokilaaksossa
- vanhemmassa on hieman vähemmän ikkunapintaa, mutta ikkunaa on enemmän etelään päin ja vain kaksikerroslasit (lämpöä pitäsi päästä sisään)
- molemmat ovat valkeita
- molemmissa liki 200m2
- uudisrakennus on etelä-pohjoinen suunnassa (eli 1/6 seinästä on eteläaurinkoon päin)
- vanhempi rakennus on länsi - itä -suunnassa
- uudisrakennus on höttöeristeinen
- vanhempi rakennus on lautaverhoiltu massiivihirsirakenne
Uudisrakennuksessa on kesäisin tukahduttavan kuuma kesäkuun alusta elokuun alkuun, vanha rakennus on ihanan viileä koko kesän.
Arvelen vanhan rakennuksen viileyden johtuvan etenkin.
- massiivisuudesta (se ei kerkiä päivän aikana kuumeta & se varaa viileyttä yöllä)
- hataruudesta (se päästää yöllä viileätä sisään)
"- hataruudesta (se päästää yöllä viileätä sisään)"
arvailen siis jotta yöllä mahdollinen sisäinen lämpö karkaa yläpohjan kautta ilmanvirtauksena harakoille, päiväsaikaan kyseistä ilmanvirtausta ei ole ... jos on se imee ehkä viileää ilmaa kivijalasta
mutta onneksi ei ole enää. Kesällä talo kuumeni ihan sikana. Ei auttanut tuulettaminen, kun kivimassat oikein lämpisivät. Nyt puutalossa ja eikä ole samaa ongelmaa.
kuumeneva kivitalo oli ja missäpäin Suomea niin kuumaa on? Tahtoo sinne:)
yritätkö väittää että sipo siirtää kesän lämmön talveen ja talven kylmän kesään? joopa joo...
ja lämpötila meidän talossa on sopiva ympäri vuoden. ps. rahtikirjojen mukaan 200t siporexia rungossa. Älkää pojat kinatko ihan turhista asioista.