Sokerista tulee yhtä riippuvaiseksi, kuin mistä tahansa huumausaineesta. Siitä on tehty "kuulemma" just hiljan joku tutkimus Ruotsissa. Odotan ihan mielenkiinnolla lisää. Mun paheet on leivonnaiset ja jäätelö. Oon joskus tosissanikin yrittäny lopettaa näiden tarpeettomien elimistön vihollisten mässäilyn, mutta en ole onnistunut. Arvaatkaapa näänkö oikeesti unia, että oon ostamassa ihanaa mustikka leivosta jostain himskatin konditoriasta. Niin kauan se kutkuttaa mieltä, että sorrun. Ei siis itsekuria tossa suhteessa tahdo löytyä. Isteasiassa aniharva, pystyy makeanhimon vauhtiin päästyään pääsemään sokerihimoistaan. Hyvin voi verrata huumeriippuvuuteen tällä tasolla.
Sokeriin jää koukkuun. Sokerisista uneksii koko iän ja mä myönnän ainakin ihan rehellisesti, että oon joutunut tähän riippuvuus-suhteeseen. Hyvä puoli on et oon myöntäny nyt mitä aiemmin en edes tajunnu. Haluaisin päästä eroon sokerihimoista, mut en pysty. Syön päivittäin ja eikä edes halua ponnistella pois riippuvaisuudesta. Harvoin muuten huumeriippuvaisillakaan, ne uskoo ihan 100% et ne voi lopettaa kun ne vaan haluu, heh tunnistanko itseni suhteessa sokeriin. KYLLÄ... Kun elimistö alkaa lopulta takkuilla esim. sokeritautia, hiivaa, ärtymystä, levottomuutta tai mitä vaan mitä sokeri aiheuttaa, niin on aika miettiä tosissaan lopettamista. Siitä huolimatta vaikka moni on jo sairas on keinot vastustaa tätä sokerin himoa todella vähäiset. Tiedän monta sokeritautista tai muuten sairasta, jotka edelleen mussutta sokerihötosiä, vaikka sairauden oireet pahenee. Esim. syöpäsolu saa ravintonsa sokerista, eli jos on riski syöpään, niin runssaalla sokeripitoisella ruokavaliolla ja herkuttelulla ruokkii mm näitä soluja. Sokeri kun on siitä mielenkiintoinen, että sitä emme tarvitse puhtaana lainkaan, kun elimistömme osaa valmista sitä itse.
Uskon, että on isosta ongelmasta kysymys ja toivon, että joskus asialle tullaan tekemään jotain. Ehkäpä 100 v päästä koko sokeri on kielletty ja sen ajan ihmiset päivittelevät, että miten ihmeessä sokeria on voitu tuottaa jopa yhteiskunnan tuella ja ostaa joka tuutista "silloin ennen aikaan". Toivottavasti tulevaisuudessa sokerin aiheuttamiin sairauksiin ja riippuvuuteen aletaan todella kiinnittämään huomiota
Sokeriin jää koukkuun. Sokerisista uneksii koko iän ja mä myönnän ainakin ihan rehellisesti, että oon joutunut tähän riippuvuus-suhteeseen. Hyvä puoli on et oon myöntäny nyt mitä aiemmin en edes tajunnu. Haluaisin päästä eroon sokerihimoista, mut en pysty. Syön päivittäin ja eikä edes halua ponnistella pois riippuvaisuudesta. Harvoin muuten huumeriippuvaisillakaan, ne uskoo ihan 100% et ne voi lopettaa kun ne vaan haluu, heh tunnistanko itseni suhteessa sokeriin. KYLLÄ... Kun elimistö alkaa lopulta takkuilla esim. sokeritautia, hiivaa, ärtymystä, levottomuutta tai mitä vaan mitä sokeri aiheuttaa, niin on aika miettiä tosissaan lopettamista. Siitä huolimatta vaikka moni on jo sairas on keinot vastustaa tätä sokerin himoa todella vähäiset. Tiedän monta sokeritautista tai muuten sairasta, jotka edelleen mussutta sokerihötosiä, vaikka sairauden oireet pahenee. Esim. syöpäsolu saa ravintonsa sokerista, eli jos on riski syöpään, niin runssaalla sokeripitoisella ruokavaliolla ja herkuttelulla ruokkii mm näitä soluja. Sokeri kun on siitä mielenkiintoinen, että sitä emme tarvitse puhtaana lainkaan, kun elimistömme osaa valmista sitä itse.
Uskon, että on isosta ongelmasta kysymys ja toivon, että joskus asialle tullaan tekemään jotain. Ehkäpä 100 v päästä koko sokeri on kielletty ja sen ajan ihmiset päivittelevät, että miten ihmeessä sokeria on voitu tuottaa jopa yhteiskunnan tuella ja ostaa joka tuutista "silloin ennen aikaan". Toivottavasti tulevaisuudessa sokerin aiheuttamiin sairauksiin ja riippuvuuteen aletaan todella kiinnittämään huomiota
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sinun kannattaisi pyrkiä tasaamaan verensokeritasosi heilahteluja. Vaihda syömäsi hiilihydraattiruuat hitaammin imeytyviin. Käytännössä tämä tarkoittaa kokojyväviljatuotteiden lisäämistä ja vaalean leivän vaihtamista ruisleipään.
Lisäksi pyri syömään tasaisesti pitkin päivää pieniä aterioita. Kannattaa lisätä esimerkiksi kahvitauon yhteyteen jugurttipurkki tai hedelmä. Kun verensokeritaso pysyy vakaana, ei munkkeja yms. tee niin kovasti mieli.
kukaan ei sua täällä kaipaa.
aivan asialliseen kirjoitukseen? Komea Mies on viime aikoina keskustellut aivan asiallisesti, ilolla ainakin minä otan tuon muutoksen vastaan.
Verensokerin heittelyllä on aivan varmasti merkitystä nälkään ja makeanhimoon ehkä myös muihin riippuvuuksiin - jotkin tahot ovat liittäneet myös tupakoinnin verensokerin yhteyteen, tupakassa kun on sokereita.
Oon eilen ruvennu nyt todella (taas) miettimään tätä ruokavaliota ja ollu sellasella normaali ruokavaliolla koko päivän. Pitää onnitella itseään tästäkin pienestä onnistumisesta, kun yleensä aamupäivä sujuu, mut iltapäivällä se normaalin ruokavalion seuraaminen sitten repsahtaa. Olo on hyvä, mut ongelmat tulee n. viikon kahden kuluttua.
Pitää nyt haalia pakastemarjoja, hedelmiä tai jotain tämän makean korvikkeeksi. Ylipainoa kun on kertynyt 37 kg ja tämä on kamalaaaaaa. Ei tahdo kenkiä saada jalkaan, ku vatsa on tiellä eikä henki kulje kun vähän kumartuu. Siis nyt on se aika et alkaa kroppa oireilee. Oon aikasemmin harrastanut liikuntaa, känyny eri jumpissa ja salilla, mut nyt näiden ylikilojen kanssa on aivan turha kuvitellakaan mitään ihmeellistä. Kävelykin on alknut tuntua epämielyttävältä, joten olen alkanut tietoisesti välttämään sitäkin.
Onneksi on kevät ja toivon, että toi Aurinko edes sais houkuteltua ulos ja kävelemään, vaikka aluks oiski vähän epämielyttävämpää tän rapakunnon ja liikakilojen kanssa.
Sinun kannattaa ehdottomasti aloittaa jokin liikuntaharrastus. Oikeastaan sama mikä, kunhan itse pidät siitä. Tärkeää kuitenkin olisi, että siinä kuormitetaan isoja lihasryhmiä ja että sitä harrastetaan tarpeeksi paljon. Silloin siitä on apua painon pudottamiseenkin.
Reippaalla ylipainolla on tietenkin vaikea harrastaa joitain liikuntamuotoja ja liikunta voi kuormittaa niveliä pahastikin. Hyviä ja turvallisia liikuntamuotoja ylipainoisille ovat esimerkiksi uinti, hiihto, pyöräily/spinning, sauvakävely ja monet juuri tähän tarkoitukseen suunnitellut jumppamuodot kaupallisilla kuntosaleilla. Myös kuntosalin painoharjoittelupuolella voi treenata laihdutusta tukevasti, mutta siihen kannattaa kysyä neuvoja personal trainerilta tai hankkia itse alan perustiedot ennen tankoon tarttumista.
Joo, olen aloittanut uinnin. Oon käyny nyt pari kertaa ja on tuntunut tosi hyvälle. (oon muorempana uinu kilpaa, joten tuttu elementti) Meinaan ostaa sellasen kombi kortin jolla voi käydä samalla hallilla uimassa, sekä salilla. Oon ollu nyt "terveellä" ruokavaliolla siitä viime viikosta ja yllättävää, että painoa on tippunut jo 2,8 kg. Suurin osa varmaan nestettä, kun tuntuu sellanen pöhötys lähteneen. Päätin, etten hypi sillä vaaálla joka päivä, vaan kerran viikossa vois kontrolloida, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Olen yrittänyt nyt syödä n. 3 tunnin välein, jotta ei tulis sellasta syömäkohtausta, jota ei saa sit katki millään. Eli syön suurin piirtein näin aamiainen (puuroa/maitoa, tuoremehua), välipala (leipää , yogurtti, omena tms), lounas(esim pussikeittoa), välipala, ja ateria (kunnon ruoka...nyrkin kokoinen annos lihaa,kalaa tai kanaa ja saman verran pastaa, perunaa tms.) kasviksia lisukkeiksi niin paljon kuin viitsii syödä päivässä, niin ja vettä juon nyt oikein ajatuksella. Tähän asti se on toiminut, mutta yleensä ne himot tuleekin vasta viikon kahden kuluttua. Voi kun nyt pääsisin sen yli... Mun ongelma selkeesti on se että menee helposti monta tuntia, ettei ole muistanut laittaa mitään suuhunsa. Sit sen huomaa hetken kuluttua, kun alkaa tehdä mieli jotain helppoa hötöstä.
Saapi nähdä kuinkas tässä käy. Merkkaan vähän ylös mitä on túllu pistettyä poskeen päivän aikana, että ei ala polttaa elimistöä säästöliekillä ja että söis suht monipuolisesti kaikea. Huomenna on taas uintia ja voisin tiedustella siitä kombi-kortista, kuinka se käytännössä toimii. Spinningiä olen kokeillu, se on vielä turhan raskasta, mut jahka kevät tästä puhkeaa kukkaan niin se pyörä, käytännössä käyttämätön on aiheellista ottaa kehiin.
Hei kuule!
Muutenhan tuo kuulostaa ihan hyvältä, syöt ilmeisesti proteiiniakin tarpeeksi.
Mutta yritä välttää pussikeittoja ja muita valmisruokia. Näin kerran ohjelman jossa kerrottiin monien valmisruokien sisältävän "sokerinsukuisia", keinotekoisia aineita, jotka voivat myös vaikuttaa siten, että syöjälle tulee oikea sokerinhimo, koska elimistö ei saakaan sitä "oikeaa" sokeria.
En nyt muista niin tarkkaan, mutta ohjelmassa ei suositeltu valmisruokia, ainakaan laihduttajille.
Tietääkö joku tarkemmin?
Voisitko korvata pussikeiton jollain hieman terveellisemmällä, kuitenkin täyttävällä aterialla?
Tsemppiä!
Ko. ohjelmassa mainittiin myös, että joissain maissa mm. sioille syötetään keinotekoisia makeutusaineita, jotta siat lihoisivat nopeammin. Perustelivat sitä sillä, että ko. makeutusaineet aiheuttaisivat verensokerin heilahteluja, ja siat olisivat siksi koko ajan ruokakupilla. Jotenkin näin se meni.
Minulta loppui pussikeittojen syönti kuin seinään!
Joo, toi pussikeitto on vähän sellanen laiha lohtu. Voin hyvin paikata sen esim. jollain vähän tuhdimmalla salaatilla, kuten tänään tein. Tonnikalaa (1 purkki valutettuna), salaattia, punasipulia, tomaattia ja mausteeksi 1 tl oliiviöljyä sekä omenaviinietikkaa suolalla ja mustapippurilla. Oli tosi hyvää. Eli tein ruokavaliosuunnitelman, että noi ruokaisat salatit eri versioin vois olla mun lounas. Pitäis vaan opetella tekee eri versioita, ettei kyllästyis.
Kun olet näin hyvään alkuun päässyt, niin älä inhoa itseäsi, jos nyt joskus vaikka syötkin hieman tuhdimman aterian tai pari keksiä.
Pidät vain kiinni siitä, että karsit askel askeleelta kaikki sipsit, limut, ylimääräiset vanukkaat, keksit tms. ruokavaliostasi. Salli itsellesi vaikka kerran-kaksi viikossa joku pieni pulla tai muutama keksi, mutta älä kovin usein. Äläkä ota sitä suurinta viineriä!
Kun jaksat kamppailla näitä kiusauksia vastaan (pienet repsahdukset sallitaan), ja syöt ennen kaikkea kunnon ruokaa ja sitäkin tarpeeksi usein, niin kyllä alkaa näkyä ja tuntua!
Toivotan sinulle aurinkoista kevättä! Ja aina kun himottaa jotain, niin myssy korville ja kävelylenkille!
Nyt kysytään tahdonvoimaa ja pysyviä elämänmuutoksia!!! Vain sinä voit muuttaa asiat pysyvästi.
Toi on myös ihan tosi ja mun kohdalla aika tyypillistä. Oon tosi "ankara" itselleni ja repsahdukset pilaa helposti koko dieetin. Mä en tajua edes mistä se johtuu. Jos nautin esim. jäätelö annoksen, joka meidän perheessä tarkoitta jaettua pulenlitran pakettia, eli 2 ja puol desiä jäätelöä, niin se ei oikeesti voi pilata koko hyvää ruokavaliota. Tässä kohtaa tämä itsesyyttely on järkyttävää. Mulla, levahtaa syöminen totaalisesti, koska olen mielestäni menetettynä koko kontrollin diettiin. Toisinsanoen tämä herkkuhetki ikäänkuin mitätöi koko dietillä olo ajan ja niin alan syödä vanhaan malliin massoittani herkkuja.
Mietin, et oisko jotain materiaalia, "työkaluja" tekniikoita, että tällaisesta kummallisesta käyttäytymisestä pääsis jotenkin eroon.
Keittiön seinälle herkkukalenteri. Sallit itsellesi joka viikko vaikkapa neljä pientä "herkkua", (huom: pientä!).
Esim. yhtenä päivänä jätskiä, puolet siitä kahdesta ja puolesta desistä. Loput laitat kylmän rauhallisesti takaisin pakastimeen. Toisena päivänä vaikka joku Pätkiksen kokoinen suklaapatukka, mutta ei suurempi! Kerran viikossa vaikka pikkupulla, siis tässäkin tapauksessa jätät viinerit väliin. Ja kerran voit sallia itsellesi vielä jotain pientä, mistä pidät.
Ja aina ruksi kalenteriin - kun viikon namipisteet ovat loppuneet, ne ovat loppuneet. Ja niistä et tingi. Jos tiedät, että juhlat ovat tulossa, voit säästää pisteesi juhlapäivälle. Tai säästät koko viikon pisteet ja syöt yhtenä päivänä nuo kaikki, mutta ET ENEMPÄÄ!
Lisäksi pienennät määrät vaikkapa puoleen entisestä, ja pidät niistä kiinni. Auttaisikohan tuo, voisihan sitä kokeilla? Koska jos kiellät itseltäsi kaiken hyvän, josta pidät, retkahdat jossain vaiheessa ja itseinho ajaa sinut taas syöpöttelyyn, kuten jo sanoit.
Huolehdi myös siitä, että et korvaa makeanhimoasi muulla ruoalla. Mutta todennäköisesti elimistö tottuu ruokavalion muutokseen muutamassa viikossa, ja makeanhimo vähenee.
Tärkeää: älä mene nälkäisenä kauppaan!!!!!! Silloin tulee ostettua liikaa ruokaa ja kaikenlaista ylimääräistä. Ja jos sitä namia ei ole kaapissa, ei sitä voi syödäkään.
Tää on nyt selviytymistä pahimman yli, eli kaikki keinot on minusta ok. Itsellä kun ei ole ideoita miten selvitä tosta repsahtamisesta, niin tos sun ehdotuksessa on kokeilun paikka.
tee itsellesi seuraavanlainen pirtelö:
Sekoita 1 dl rasvatonta piimää, 1 dl appelsiinitäysmehua, puolikas banaani ja 1 dl pakastemarjoja. Sekoita sauvasekoittimella.
Minulle ainakin maistuu, saat vitamiineja ja kalsiumia. Voit hieman muutella kokoonpanosuhdetta, mutta älä lisää mehua paljoa, täysmehussakin on yllättävän paljon kaloreita. Älä lisää sokeria tai makeutusainetta.
Laskin Valion ravintoainelaskurilla, ja arvelen pirtelössä olevan noilla määrillä noin 150-200 kaloria. Eli pirtelö käy aivan välipalasta.
joitakin näitä juttuja lukiessani, että puhuvat samaan tapaan kuin itse ajattelen tupakasta.
Riippuvuudet ovat tutkimisen arvoinen juttu, epäilen että takana piilee paljon sellaista mitä ei vielä tiedetä. Niitä on erilaisia (tupakka, alkoholi, sokeri, coca cola - ties mitä muita vielä?), mutta vaikutus, muistijäljeksikö sitä sanotaan, samankaltainen.
Olen itse hyvin ankara kaikkia ihmisiä kohtaan jotka käyttävät runsaasti alkoholia, mutta kyllä hekin voisivat olla ihan samalla lailla minua kohtaan. Kun huomasin että syön todella paljon karkkia olen alkanut seuraamaan mitä syön ja kuinka paljon, olen ollut pari kertaa karkki lakossa n. 1kk ja vähän päälle ja sen jälkeen karkkia ei ole haluttanutkaan enään niin paljon, mutta kun olen taas päässyt karkin makuun syön sitä aina vkl hyvinkin paljon :/ vaikka arkisin en sitä söisikään. Ajattelen aina että kun muutan omaan kotiin syön terveellisemmin jne. jne. sitä tulee aina vain siirrettyä,mutta toivon että kaikki ketkä todella sitä haluavat onnistuisivat siinä oikeasti ja pysyvästti. Olen itse vasta 16 vuotias ja pyrin lähihoitajaksi ja hoitajana minun täytyisi osata näitä asioista (luulen ainakin niin :D)
Olen lopettanut aikoinaan sekä tupakanpolton että sokerin käytön.
Tupakasta irtipääseminen oli toki vaikeampaa, mutta ei paljoa.
kärsi kaksi viikkoa, atkinssia ja påäset eroon nopeista hiilarihimoista tehokkaimmin.
Toimii, eikä oo epäterveellistä, kaksi viikkoa vaikka oot syömättä et kuole, joten kaikki tädit jättäkää lässytykset vaarallisuudesta väliin, kiitos, ennenkuin olette ite kokeilleet
itse kokeillut ja paino putosi kahessa viikossa kaksitoista kiloo, tosin liikuin ja kuntoilin reippaasti.
ekojen päivien jälkeen olo parani huikeasti ja oli taivaallinen ja rasvaa lähti reippaasti ja tietenkin nestettäkin myös.
TOIMII VARMASTI
Moi! Mulla ei ole just nyt sitä makean himoa, varmaan siks, ku oon muistanu syödä suht usein. Mut jos ne hyökkää nyt tässä viikon päästä, kute tavallisemmin, niin pitänee kait harkita vakavasti (taas) ryhtyä Atkinsille. Olen siis kokeillut sitäkin aiemmin, mutta repsahtanut (jokakerta) hillittömään leivän himoon. Nyt jokatapauksessa kulkee hyvin ja ajattelin jatkaa tätä ainakin niin kauan kun tuntuu hyvälle. Pitää ottaa nyt varovasti päivä kerrallaan ja olla itsestään "ylpeä" jokaisesta onnistuneesta päivästä. Olen niin monta kertaa epäonnistunut yrityksessäni, että pelottaa ajatella edes pidemmälle, tai asettaa tavoitteita. Pahinta on jos joutuu taas petetyksi ihan omalla voimalla, kun ei ole selkärankaa pitää edes itselle asetettuja lupauksia/tavoitteita. No.. tästä "pelosta" huolimatta olen asettanut tavoitteeksi, että olen 37 kiloa pienempi ja normaalipainoinen tämän vuoden loppuun menessä. En tiedä onko se edes mahdollista, mutta tuntuman tavoitteen realistisuudesta saa ehkä n. 3 kk kuluttua. Sit sitä voi tarkentaa, jos tarvis.
Nyt olen n viikon verran ollu "normaalilla" ruokavaliolla. Tänään kutkutti kyllä päässä, että se jäätelö on kyllä tosi hyvää... Sain sen mielestä, mutta jatko onkin jännittävää. Nyt ollaan tässä kriittisessä vaiheessa, josta en ole aikasemmin päässy yli. Toivottavasti itsekuri ois nyt vahvempi.