Kaikki aikani kuluu tällä hetkellä painon ja syömisen miettimiseen. Tai lähinnä omantunnon tuskiin syömisestä. Kai minulla sitten jonkin asteinen ongelma asian kanssa on. Tätä on jatkunut jo reilun vuoden.
Lääkärissä olen kyllä asian takia käynyt, koska kuukautiseni ovat jääneet pois laihduttamisen takia. Ei tuntunut kovin mukavalta kuulla, että vaarana voi tulla lapsettomuutta. En ole enää kasvuiässä.
Kauppareissuilla menee monta tuntia, koska katson jokaisen tuotteen kalorimäärät ja varmistan että varmasti saan sen kaikkein vähäkalorisimman. Usein jää tuotteet ostamatta. Syön paljon porkkanoita ja kaalia.
Televisiota tai lehtiä en enää oikestaan voi katsella, koska vertailisin vain kaikkien vartaloita omaani. Myöskään baareissa yms en enää halua käydä, koska vertailisin itseäni koko ajan muihin.
Onko muilla tällaisia kokemuksia?
Tunnen itseni todella lihavaksi. Paljon lihavemmaksi kuin 20 kiloa sitten. Olen nyt 54 kg ja 168 cm. Tästä mielestäni voisi hyvinkin ainakin muutamia kiloja karistaa, mutta pelkään ettei sekään riitä. Liikunkin aika paljon päivässä.
Sanoisin teille kasvaville nuorille jotka olette tänne kirjoitelleet: unohtakaa painon järjetön tarkkailu!! Tarvitsette paljon erilaisia aineita kasvamiseen. Nuoruus on usein myös muutenkin vaikeaa aikaa tunne-elämän kanssa ja syömishäiriöt eivät ainakaan paranna tilannetta. Pyytäkää apua ennen kuin olette kierteessä, joka seuraa teitä loppu elämänne
Lääkärissä olen kyllä asian takia käynyt, koska kuukautiseni ovat jääneet pois laihduttamisen takia. Ei tuntunut kovin mukavalta kuulla, että vaarana voi tulla lapsettomuutta. En ole enää kasvuiässä.
Kauppareissuilla menee monta tuntia, koska katson jokaisen tuotteen kalorimäärät ja varmistan että varmasti saan sen kaikkein vähäkalorisimman. Usein jää tuotteet ostamatta. Syön paljon porkkanoita ja kaalia.
Televisiota tai lehtiä en enää oikestaan voi katsella, koska vertailisin vain kaikkien vartaloita omaani. Myöskään baareissa yms en enää halua käydä, koska vertailisin itseäni koko ajan muihin.
Onko muilla tällaisia kokemuksia?
Tunnen itseni todella lihavaksi. Paljon lihavemmaksi kuin 20 kiloa sitten. Olen nyt 54 kg ja 168 cm. Tästä mielestäni voisi hyvinkin ainakin muutamia kiloja karistaa, mutta pelkään ettei sekään riitä. Liikunkin aika paljon päivässä.
Sanoisin teille kasvaville nuorille jotka olette tänne kirjoitelleet: unohtakaa painon järjetön tarkkailu!! Tarvitsette paljon erilaisia aineita kasvamiseen. Nuoruus on usein myös muutenkin vaikeaa aikaa tunne-elämän kanssa ja syömishäiriöt eivät ainakaan paranna tilannetta. Pyytäkää apua ennen kuin olette kierteessä, joka seuraa teitä loppu elämänne
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minulle tuli viestistäsi sellainen olo, että keskusteluapu olisi paikallaan. Se voi olla terveyskeskuksen omalääkäri tai joku mielenterveysalan ammattilainen, psykoterapiaa tai muuta asiaa selvittelevää keskustelua tunnut tarvitsevan. Kuvailemasi tilanne kuluttaa voimia ja pitemmän päälle johtaa masennukseen.
Huomio olisi hyvä saada suunnatuksi ulos itsestä. Me emme elä vain itseämme vaan toinen toisiamme varten. Onko lähelläsi ketään, joka tarvitsisi apuasi? Voisitko toimia lasten, vanhusten, vammaisten tai eläinsuojelun parissa? Asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin vasta silloin, kun uskallamme liittyä toisiin ihmisiin - kukaan ihminen ei ole saari, vaan jokainen saari on vain meren pintaan noussut kohta mannermaata (John Donnen runoa vapaasti mukaillen).