minkäikäisenä ostit

Ensimmäinen omistusasuntoni oli noin 25 m2 yksiö. Ostin 26-vuotiaana. Lainalla. Ostin omaan käyttöön, mutta erinäisten yllättävien tapahtumien vuoksi asunto olikin ensin pari vuotta vuokralla ja itse asuin muualla.

Rahat ja saatu laina riittivät puolison kanssa niukin naukin kaksioon aikanaan.

Me ostettiin oma kolmio vuosi sitten, sillon mä 21 ja mies 22.

Omaa säästöä 2% ja lainalla 98% :) niin ja puoliksi otettiin laina..

miehen kanssa puoliksi kerrostalokaksion. Mies myi vanhan asunnon ja sen hän oli ostanut aspin avulla ja sai siten fyrkkaa asunnon ostoon. Oma puolikkaani oli täysin 100% lainaa.

28v, 108 neliöö rivari. Lainaa tarvitsi jonkin verran

3h kahdestaan, 80m2. luonnollisesti lainarahan avulla.

rivarin 110%:lla lainalla. Ikää oli sillon 23v. Lainaa oon lyhentänyt tähän päivään mennessä 13%.

Jos ei tule rommausta lähiaikoina, niin voinen vapauttaa takaajan kesään mennessä...

SAintin jälkeen 21-vuotiaana, 25 neliötä, pienellä käsirahalla ja pankilta loput, ens kuussa viimeinen lyhennys :) Tällä hetkellä vuokralla, tottakai. Ei tommosessa loukossa pitkään viihdy...

,ja seuraavana aamuna nostin polkupyörän tarakalle Husgvarnan(moottorisaha) ja poljin metsään ja aloin kaataa talopuita, tein itse.Puoletoista vuoden päästä älon tehdä si huonekaluja ku rahat loppu ja aikataulu hidastu ku piti lähtee töihi ku enne inttii säästetyt rahat ei riittäny,ku tuli intis mentyy autokouluun ku varusmiehille myönnettii 25% alennus, mutta seki kannatti pitkässä juoksussa.

22v 20v vanhan omakotitalon mieheni kans joka oli 26v.

25 vuotiaana 1½ vuotta vakitöissä olleena. Omarahoitusosuus 15% velattomasta hinnasta. Neljänneksen jätän yhtiölainaa, kun verovähennysoikeus menee jo maksimiin. Muuten pankkilainalla. Valmistuu kesällä 2006.

olin 21-vuotias,juuri valmistumassa ammattiin kun ostimme sulhaseni kanssa kaksion.lainarahalla.Sulhasella sillon vakiduuni jo.10 vuotta asustelimme siinä,menimme naimisiin ja saimme kaksi lasta.Sitten myimme ja rakensimme omakotitalon.Taas lainarahalla:)Tosin lainasummamme ihanan pieni,kiitos osakkeesta saadun pääoman ja halvan rakentamisen,ite teimme kappaletavarasta.

Olin 23, opinnot pahasti kesken.
Päätin ostaa asunnon (tästä aikaa 14 vuotta).
Löysin kivan rivitalokaksion, joka sijaitsi kaukana kaikista palveluista siihen aikaan ja oli siksi kohtuuhintainen.
Alue kuitenkin kehittyi, lähelle tuli muutaman kilometrin päähän iso kauppakeskus ja muutenkin tuli uutta asuntoa.
Vuosi sitten myin asunnon oltuani jo velaton (10 vuoden laina) ja otin pienen välilainan kun siirryin isompaan asuntoon, tosin kerrostaloon tällä kertaa.
Ostin asunnon yksin ja olin saanut kokoaikatyöllä säästettyä aspiin pesämunan silloin nuorena.
Onneksi ostin silloin. Nyt hinnat ovat karanneet ihan käsistä. Toinen asunto oli tosi kallis, mutta sain ensiasunnostani kolminkertaisesti sijoitukseni pois.

Olin 26-vuotias, kun ostimme avomieheni kanssa omakotitalon viimevuonna.

32 vuotiaana, vuonna 1999, vaimon kanssa yhdessä.
Kokonaispinta-alaa 280 neliötä. Rumin talo mitä koskaan olen nähnyt, siksi rakastuin taloon heti.
Maksoi silloista rahaa 420.000 markkaa ja tehtiin remppa johon uppos melkein 50.000 mk.
Velkaa tehtiin koko kauppahinnan verran. Säästöt sijoitettiin remppaan.

Vanhemmat osti yksiön 38 neliöö jo valmiiks mulle ku olin 15v.

rivarikolmion noin 80m2, kokonaan lainarahalla. Miehen kanssa kahdestaan, oltiin juuri saatu vauva.
siitä on aikaa nyt 8 vuotta ja perhe on kasvanut vielä yhdellä, nyt asutaan uudessa ok talossa ja lainaa on aikast paljon. Mutta niin kauan kuin ollaan terveitä ja on töitä niin ei haittaa...

mukavan kokoinen kolmio yksin. Osin lainalla ja osin voittorahalla,jonka aikoinaan voitin casino-arvalla. Vieläkään en voi tajuta että sellainen onnenkantamoinen kohdalle sattui. Nyt asuntolaina maksettu ja lisää lainaa otettu täydellistä remonttia varten.

Ensimmäsen (ja nykyisen) asunnon 30-vuotiaana, 100% lainarahalla.3h ja keittiö, 68m2.Kyllä kannatti.

200 neliön paritalonpuolikas neljä vuotta sitten mieheni kanssa.Oltiin sillon kolmekymppisiä.Ja lainaa otettiin pankista,takaajien kera.Enää en kerrostaloon muuttaisi :)

ostin, asunnon ostohinnasta sain n. 25% vanhemmilta ennakkoperintönä ja loput pankista.

Ostettiin äskettäin oma talo. minä 24 ja mieheni 26.

avopuolisoni kanssa.hyvä ikä ostaa.saa maksettua
nuorena.en kyllä suosittele kellekää ensi asunnoksi kauheita lainoja mitä nykyään otetaan.alota pienemmätä.kyllä sitä sitten kerkiää pikkuhiljaa isomman ostamaan.eikä joudu pulaan jos asuntojen hinnat jostain syystä romahtas vaikka tai sattus jotain muuta sillä ei vara venettä kaada sano kuka mitä tahansa muuta.

Olin 24 ja mieheni 28, meillä oli kaksivuotias poika. Kokonaan lainalla ostettiin, molempien vanhemmat tuli takaajiks. 102,5 neliötä 5h k s ja iso piha järven rannalla.

Asuttiin nelisen vuotta ja muutettiin keskelle kaupunkia, nyt tilaa on 104,5 neliötä, rivitalossa asutaan edelleen.

25v,, eli viime keväällä, 40m2 kaksion, aattelin jos tässä asuis sen tasan 2v sit katselis isompaa missä on omasauna jne... onhan tää toki mun eka asunto,porukoitten luota tähän muutin. mut tästä on hyvä alkaa. nyt osaa katsoa, mitä todella tarvii ja minkälaista pohja ratkaisuja jne,,,,

Oman asunnon ostin 3-kymppisenä aviomiehen kanssa (lapsien kera).Asunto on isohko omakotitalo isolla pihalla ja leikkimökillä sekä muutamalla marjapensaalla varustettuna.Ja lainallahan tämä ostettiin.

avomiehen kanssa otettiin iso, iso pankkilaina ja kauppakirjat on allekirjoitettu. olen itse 24, jätkä 27. Kämppä on vasta rakenteilla, puolen vuoden päästä valmis. Isosta kaupungista läheltä keskustaa, hyvä sijainti, kolmio.

42m2 pikku kaksion vuosi oli 2001 myin kahden vuoden päästä pois voittoa 12 000egee...Nyt omakotitalossa josta maksoin 112 000 arvo nyt 170 000... Mietinnässä myydä pois voittoa suht paljon, mut missä sen jälkeen asuisi.

Ostimme avomieheni kanssa (molemmat silloin 23-vuotiaita) rivitalokaksion, jota remontoimme itse. Lainalla.

Ostettiin poikakaverin kanssa lokakuussa rivitalon päätyasunto (kolmio) 15 vuoden laina-ajalla :) Itselleni tämä on eka omistusasunto, mutta yksiö jossa asuimme 2,5 vuotta tätä ennen säästellen rahaa, oli poikakaverin lahjaksi saatu asunto.

Tämän vuoden tammikuussa ostin 47,5 neliöisen täydellisesti remontuidun kerrostalo kaksion ja muutin tämän kuun alussa. Ikää on 28 ja ihan yksin lainarahalla tuli toteutettua tämä hanke. Fiksumpaa maksaa omaa kuin olla vuokralla. Kulutkin tippuivat 150 euroa kuussa!

206 m^2 vuonna 1999 rakennettu omakotitalo, omalla 4000 m^2 tontilla. Vaimon kanssa omilla säästöillä ja pankkilainalla ilman takaajia. maksettu pitäisi olla noin 12 vuoden kuluttua.

olin 28 vuotias kerrostalo kolmio vantaalta arava jouduin ottamaan lainaa itsellä ei penniäkään.

23v ostin v -87 rakennetun ok talon, 140 neliöö, ja yksin ostin ja yksin maksoin ja yksin asun, eikä tee kipeää, hölmöä maksaa vuokraa, ei jää itselle muuten mitään siitä vuokran maksusta....

En voi olla niin tyhmä, että ostaisin ylihinnoitetun asunnon tästä jumalan hylkäämästä peräpohjolan perseenreistä. Eli vastaukseni on: en minkään ikäisenä

65m2 kokonaan kateisella, sijoitusasunnoksi.

avopulolison kanssa 50/50. 120 asuinneliöö omakotitalossa. Raakasti asuntolainalla, senttiäkään ei ollut säästössä ja autolainaa silloin 15 000e. Asutaan Tampereen kupeessa eli vuokrat päätä huimaavat ja tehtiin mun vanhempien kanssa kaupat sopuhintaan. 100 000 lainaa 25 vuoden laina-ajalla, 500 eskeliä kuussa.

jep

Puolet asunnon ostosummasta oli kasassa ja puolet lainalla. toki tässä on piiiiitkä matka vielä, että lainat on maksettu, kun pienipalkkaisia ollaan, mutta kyllä se joskus mieltä lämmittää.
Mieluummin kuitenkin maksaa omaansa pois kun asuu vuokralla ja maksaa asunnosta muille

rivitalon 90m2 tampereelta ostettiin puolet käteistä ja puolet lainaa, sen hetkisesä tilanteessa pistettiin asunnon sijasta osakkeisiin, pari vuotta asusteltua ja maksettua maksettua lainaa. on samalla saanut "sääsettyä" seuraavaan kämpään omakotitalo käteisellä parinvuoden kuluttua. laina-aika 7 vuotta. PS. Ollaan vielä ensiasunnon ostajia seuraavallakin kerralla...

16vuotiaana ensimmäiseen omaan asuntoon, jonka jälkeen kaksioon, kolmioon, neliöön ja nyt asumme perheen kanssa omakotitalossa. Jokainen asuntokauppa on ollut kannattava. Suosittelen ko tapaista etenemistä asuntojen hankinnassa.

kerrostalokaksion, lainalla, porukat takas. nyt 4v myöhemmin asustelen tässä kahestaan pikkuisen vauvani kanssa ja haaveilen rivarikolmiosta, mihin ei yh:n äippärahat tällä haavaa taida riittää.. :)

25 -vuotiaana avomiehen kanssa. Ok-talo maalta (40 km lähin suuri kaupunki); 240 neliöö, hehtaarin tontti. Lainalla.

Ostimme tyttöystävän kanssa 1h k osakkeen vanhasta puutalosta Helsingistä 70-luvun lopulla parilla kymppitonnilla. Kun talo korjattiin, siitä tuli mukava ja lisätilaa tuli ullakolle. Olin 25 vuotias ja seuraava asunto ostettiin vasta 20 vuoden kuluttua.

44 v

Lainalla tuli ostettua viime vuoden lokakuussa 11 neliön asunto. Yksin asun, kun olen tälläinen oman tieni kulkija.
Äitini potkaisi minut pihalle 39-vuotiaana ja siitä lähtien olen asunut sillan alla; hankkinut elannon roskapöntöistä ja kerjännyt. Nykyään asiat ovat hiukan paremmin. Tosin tämänkin viestin kirjoitan kirjastosta.

20 wee olin kun ostin ensiasuntoni yhdessä avopuolisoni kanssa enkä ole katunut.. kämppä oli rivitalokaksio. Kannatan oman ostamista!
Ei meitäkään haitannut kun myytiin kämppää että saatiin lähes 20000€ voittoa siitä mitä ite oltiin maksettu aikoinaan... mielummin sitä omaa kämppää maksaa kun vuokraa jollekin vieraalle!! Varsinkin kun vuokrat tänä päivänä tosi hulppeita!!

20 vuotiaana ostin ja parin vuoden päästä myin pois ja nettosin n.40 tuhatta euroa!!

juu elikkä olin 23 vuotias ja pikkuveljeni 21 vuotias kun ostettiin puoliksi tämä nykyinen asuinpaikkamme... omakotitalo... vuonna 87 rakennettu ja todella hyvässä kunnossa...:) lainaahan siihen joutu ottamaan aika kiitettävästi mutta täytyy sanoa että päivääkään en oo vielä katunu... itse kuitenkin kerkesin maksamaan vuokraa jo seittemän vuotta... ku miettii näin jälkeenpäin niin sillä raha määrällä ois maksanu jo pitkän pätkän lainaa pois...

euroa lainaa ja poikaystävän kanssa.

eli vuonna 2001, opiskelin amk:ssa ja tein samalla vähän töitä. vaimolla oli jo silloin vakipaikka. 71m2 vuoden -90 rivari maksoi silloin 320000mk ja meillä oli molemmilla 60000mk säästöjä kesätöistä ym... eli yht. 120000mk.


juuri kun oli lainaa enää vuosi jäljellä, myytin puolitoista vuotta sitten se 74500e:lla ja ostettiin okt 138000e:lla. nyt enää 8 vuotta lainaa jäljellä. lyhennys 750e/kk.

Ostin ensimmäisen asunnon mieheni kanssa kaksi kuukautta sitten velalla. Olemme molemmat 21 vuotiaita ja meillä on vuoden ikäinen poika. Asuntomme on 2001 rakennettu rivari jossa kaksi kerrosta ja 89 neliötä.

Ostin ensiasuntoni (kerrostalosta 52,5 m2) yksin 23-vuotiaana, täysin omalla rahalla.

En ole ostanut vieläkään mitään asuntoa -enkä osta näillä hinnoilla.
Ei kiinnosta pankin orjuus.

olin 12-v. kun sain milardiperinnön ja ostin ekan asunnon.Sama asunto on edelleen yksi kolmestatoista asunnosta joita minulla on ympäri maailmaa......oon nyt 18-v.

Ikää oli jo 45, ja talo on iso omakotitalo.

25v, lainalla 100%, yhdessä.

-25v
-ensiasunto kodiksi, ei sijoitukseen
-190-neliöinen runsas 100v ikäinen remontoimaton hirsitaloprojekti (johon muutin suoraan remontin keskelle) iso joukko apurakennuksia ja jalopuupuisto ympärillä
-rahoitus 100% yksin
-lainarahaa 67% asunnon hinnasta.

82 m2. Suurimmaksi osaksi lainalla. Kuukausittainen lainaosuus ja vastike huomattavasti pienempi kuin keskiarvovuokra vastaavasta. Piisaa perheellä tilaa pelmuta.

Ekan asunnon ostin kun olin 23 ikänen.56m2 rivari kokonaan velaks.Lähdin töihin toisaalle ja vuokrasin pois sen.Muutaman vuoden puuhastelun jälkeen se tuli maksettua ja ostin itelleni toisen asunnon kun halvempi asua omassa ku vuokralla.Taasen velaks :) Mietiskelly et jos muuttas taasen johonki ja vuokrais tän jollekki...

Tehtiin emännän kanssa päätös viime vuoden lopulla että nyt loppu vuokralla asuminen. Aika nopeasti löysimme asunnon joka miellytti. Mutta kuitenkin remonttia on saanut painaa työn ohella ihan riittämiin. Nyt asunto on pientä silausta vaille valmis ja ylihuomenna muutto OMAAN KOTIIN! Ja lainalla tietenkin....ei sitä tavallinen duunari käteisellä osta.

lainalla

miehen kans ostettiin rivitalo kolmio 22 vuotiaita kumpainenkin, kumpikin töissä ei järkee maksaa vuokraa ku samalla rahaalla saa oman lainaa maksetaan n.600/kk ja yhtiövastike vajaa 200/kk

Minkä ikäisenä ostit ensiasunnon tai sijoitusasunnon?
***Minä ostin ensi asunnon noin parikymppisenä.
Talo yhtiö oli hyvä. Talo omalla tontilla. Tarkistin, että mm. putkistoremonttia ei ollut tulossa eikä julkisivuremonttia.

*** Asunto oli sen sijaan kuin pommin jäljiltä. Otin pohjapiirustuksen. Siitä suunnittelin asunnon uudestaan, ja sitten toteutin itse. Hain tietoa todellisilta asintuntijoita, kuinka esim. maalaushommakin tehdään pohjustustöineen sun muineen. Ja maalasin ja tapetoin asiantuntijoiden neuvojen mukaan asunnon. Isompiin remonttoihin sain ystävän avun.
Ensiasunto oli pieni 24 m2. Siinä tarvittiinkin ideoimista, että siitä saatiin käytännöllinen ja neliöt tehokkaaseen käyttöön. Se onnistui mukavasti.
Sitten vuokrasin sen. Sain hyvän vuokralaisen, ja laitoin kohtuullisen vuokran. Sekä vuokralainen että minä olimme näin tyytyväisiä.

Sitten elämä heitti minut sattumalta siihen pikku yksiöön itse asustelemaan. Se oli hyödyllinen elämän muutos. Asuin siinä tarvittavan ajan, että saatoin myydä sen verottomana pois.

Ostin tämän pikku yksiön silloin, kun asuntojen hinnat olivat halpoja ja korot korkeita. Kun myin sen pois nettosin puolet siitä hinnasta mitä olin maksanut. Myin itse. Tein kauppakirjat itse. Näin säästiin rahaa. Tosin olin opiskellut myynti- ja vuokraussysteemit perusteellisesti juristin ohjauksella.

Millainen?
Siis pieni ns. pommituksen jäljiltä elikä täysin remontoitava.
24 m2 yksiö. Suosittelen aloittamaan pienestä ja ostamaan asunnot silloin, kun hinta on halpa tarkoittaa myös sitä, että korot ovat korkeita. Se on ollut minulle tuottavaa. Asuntoja en osta missään nimessä silloin, kun asuntojen hinnat ovat huipussa ja korot alhaisia...siinä piilee sudenkuoppa:-

Yksin?
***Ostin yksin.

Lainalla vai ilman?
***Lainalla ja kovalla korolla. Korko oli 11,25 %. Näin päin nettosin, vaikka korko olikin korkea.

Myytyäni sen sain ilman lisälainaa huomattavasti isomman asunnon.

Olen ostanut nelja osakehuoneistoa. Kaikki remontoitavia. Aina ostan vain silloin kun korko on korkea ja asuntojen hinnat alhaiset. >>>Siinä olen mukavasti saanut voita leivän päälle.

Myöskin yhden kiinteistön olen ostanut ja myynyt.

Me (mieheni ja minä) ostimme arava-asunnon kun olin 30-vuotias. Panimme siihen omaa rahaa jonkin verran, mutta ei pankkilainaa. Silloin oli näitä aravalainoitettuja asuntoja. Se asunto oli kerrostalon 7. kerroksessa ja siinä oli 3 huonetta, keittiö, kylpyhuone ja parveke. Se oli ihan uusi. Olimme tyytyväisiä.

Kyllä nyt nuoria naurattaa...vaan melkein 6-kymppisenä työnantaja "pakotti" ostamaan työsuhdeasunnon omaksi, muuten olis tullut lähtö. Hyvin sai silti asuntolainaa ja edullisesti asunnonkin. Porvariksi piti alkaa vanhoilla päivillään!!

omakotitalo länsisuomesta. Maksoi markkoina
310000,- / 150mm2. Lainat maksettu ja ollaan
onnellisia. Ikää - 40v.

18-vuotiaina ostimme silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni kanssa rivitalokolmion, 75 m2. Osin omilla säästöillä ja pitkälle pankkilainalla.

Pankkiirilta ku kysyin, että rakennettaisko mulle tupa, ni oli kovin myötämielinen ja siitä se ajatus sitten lähti. Muuttaan vois päästä n. 1,5- 2 kk:n kuluttua.

Ensin TUPA ja TAKKA, sitte vasta AKKA!

26-vuotiaana, lainalla, yksin