Edith Södergran : Tähdet

Niin, jos ajatellaan hänen kirjoittaneen myös säkeet:

"Mitä pelkään?
Olen osa ikuisuudesta,
olen osa kaikkeuden suurta voimaa.
Yksinäinen maailma miljoonien
maailmojen sisällä.
Ensimmäisen luokan tähti
joka sammuu viimeisenä"

Ehkä hän itse on paljaan totuuden edessä nuo sirpaleet puutarhassa, onhan häntä moitittu tietynlaisesta suuruudenhulluudesta?

Tähdistä sirpaleiksi puutarhaan. Kuulostaa, että konsertti puutarhassa, taiteiden alttarilla, on päätynyt siihen, että lasi jos toinenkin on mennyt rikki eikä paljain jaloin Ruisrockissa kannata kävellä. Siellähän tähtiä on. Tähti tippui helähtäen, mutta tähdet parveilivat puutarhassa. Jokainenhan on oman elämänsä tähti. Puutarhassa voi myös parveilla hyönteisiä jotka luovat valoa. Hän kuulee tähdet se viittaa musiikkiin.

Yön tullen
minä seison portailla kuuntelemassa,
-aijan kulun elämän tapahtuneita seuraillaan itse pysähtyen, tietäen että kohta liikkeelle lähdön aika on.

tähdet parveilevat puutarhassa
ja minä seison pimeässä.
-haaveet ja tapahtumat kulkevat elämässä itse ei keskiössä.

Kuule, tähti putosi helähtäen!
-nyt sattui unelmasärkyi, satutettiin tai sattuman saattelema ikävyys, läheisen kuolema.

Älä astu ruohikolle paljain jaloin:
puutarhani on sirpaleita täynnä
-ole varovainen huomaavainen hänelle, muuten saat pipin jalkaas ja et pääse puutarhasta pitemmälle, jos taloon aikomus on.

Eräs mielirunoilijoistani jolla on upeita runoja !
Pitää omata mielikuvia kuin kokemuksia vaikkapa omasta elämästä,mihin voisi runon sijoittaa. Tai vain yksinkertaisesti tuntea runon sanallinen voima - tunneherkkyys !

aika tylsä, sanoisin

Aamun koitteessa
minä seison
Lippu salossa
laukean