Mä oon eläny koko nuoren elämäni heterosti. Nytkin pitkässä avoliitossa. Ja taas kerran huomaan ihastuneeni naiseen. Ihan totaalisesti. Jalat alta meinaa lähtee kun näen hänet. Niin kissamaisen suloinen nainen, ihana peppu ja puhuu ja nauraa niiiiin tyttömäisen söpösti. Aaarggh. Enkä edes oikein tunne häntä. Ja koko ajan kuvittelen silti suutelevani häntä.. Jotenkin ahdistaa tämä tämmöinen. Kun olen niiiin ihastunut ja silti tulen kotiin miehen ja lapsen luo kuin kuka tahansa perheenäiti..ja haaveeni ovat toisaalla. :( Vaikka kuitenkin rakastan miestäni valtavasti. Ja tiedän, että en viikon päästä enää näe tätä naista, ja nyt ihastuminen tekee mut iloiseksi ja lentäväksi, mut suruttaa että hän lähtee..
on tääkin taas outoa :0
*nefernefernefer*
5958
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen myös perheellinen bi-nainen ja uhastunut toiseen naiseen. on se niin omituista, kun rakastaa miestään ja perhettään yli kaiken, mutta silti joku toinen voi viedä niin totaalisesti jalat alta... Tiedotsn kuitenkin, että tämä nainen on minulle vain ihastus (vaikkakin ihan kamalan voimakas) ja syvimmät tunteet ovat oman miehen luona. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästä vetovoimasta vaan myös tunteista toista kohtaan. sanottakoon tässä lopuksi, että en silti pettäisi miestäni. Neuvoa en sinua osaa, mutta tahdoin vain että tiedät ettet ole yksin :)
Kiitos. ;)
Miten tässä nyt jaksais, kun tuo ihanuus lähtee pian takaisin kotiinsa Ruotsiin..? :0 Ja mä fantasioin suurinpiirtein lähteväni hänen mukaansa...iihh..huooh..oih. Snif :'(
En itse ollut tajunnu, että olen bi, kun vasta ihan tämän vuoden puolella. Olen aina katsonu naisia "silläsilmällä", mutta olen luullut vain olevani kateellinen hyvännäköiselle naiselle ja siksi muka katellu niiden perään. Meillä on mieheni kanssa tapana katella kauniita ihmisiä, kun esteetikkoja ollaan, mutta nyt tajuan kuinka ja miksi niitä naisia olen katellu :-) Olen siis perheellinen minäkin ja naimisissa. Mieheni ei tiedä taipumuksestani,se on liian tuore asia mulle itelleni ja en ole valmis kertomaan sitä vielä muille. Heteroksi olen itteäni aina luullu ja lesbo kaverillenikin väittänyt kiven kovasti olevani niiiiiiin hetero. Mutta en ole valehdellut, en vain ole aiemmin tajunnu koko hommaa, kunnes..
Niin sitten tapasin opiskelun merkeissä erään naisen ja hämmästyksekseni huomasin flirttailevani hänen kanssaan tai oikeastaan vastasin hänen flirttailuun! Ei ollu suunniteltua, ei heteronainen flirttaile naisen kanssa! Tämä nainen on kaunein näkemäni (vaikka sillä on iso takamus, mutta enhän sitä näe...), enkeli kasvoiltaan. Ikäeroa meillä on paljon ja sen huomaa keskusteltaessa. Mutta tarkoitus ei olekkaan aloittaa suhdetta, vaan nauttia vain kauniista ihmisestä. Mulla on ihana mies ja en sitä vaihtais keneenkään. Mun on vain ollu pakko hyväksyä, että tällästä tää elämä nyt sit vaan on jatkossa. Ja KYLLÄ, olen ihastunut tähän naiseen.
On hassua miten sitä luulee olevansa yksin tälläisen asian kanssa, mutta kuitenkin tietää ettei asia ole ainutlaatuinen, paitsi itelle.
Voimia ja elämä menee eteenpäin ja ihastus ei koskaan kestä ikuisuuksia, jos sitä ei ruoki.
Mulla on kanssa samanlainen ongelma. Olen 10 v seurustellut saman miehen kanssa ja olen kovin hetero ollut aina mutta nyt huomaan että ihastun naisiin. Nytkin työhöni tuli harjoittelemaan nuori,hyvin kaunis sensuelli nainen tai tyttö ja huomasin että flirttailen hänen kanssaan (toivottavasti hän ei sitä tajua). Jostain syystä teki pahaa kun sain tietää että hänellä on mies. Hän lähtee parin päivän päästä pois ja se surettaa minua. Aina kun katson häntä,meinaan hukkua hänen silmiinsä,hurmaannun hänen luonnonkiharoista,ihastun hänen nauruunsa,hmmm.Mitä tämä tarkoittaa??? Kun mietin että olenko muuttumassa bi:ksi niin mietin voisinko rakastella naisen kanssa enkä osaa sanoa kiinnostaako se minua vai ei mutta sen tiedän että suudella haluaisin tätä tyttöstä jota niin kaiholla katselen...Mitä minulle on tapahtumassa? Tavallaan koko ajatus ärsyttää minua kun en halua olla tai tulla biksi. Voiko tämä olla vain joku hetken huuma tai että kaipaan vaan ystävää niin paljon että ihastun naisiin vai mitä hittoa tämä on??????????????
Hienoa huomata, että en ihan ainokainen ole joka tämän asian kanssa painiskelee! Mä koin elämäni syrjähypyn 6 avioliittovuoden jälkeen... naisen kanssa. Mä hullaannuin niin kovaa tähän ihmisenkeliin, ettei käsijarru eikä mikään muukaan enää pitänyt! Hän vaan tuli elämääni ja vei heikon mennessään. Koin jotain niin sanoinkuvaamatonta, etten ole voinut katua sitä hetkeäkään. Ei tarvinnut sen jälkeen kyllä pohtia enää myöskään omaa seksuaalisuutta. Kuitenkin se todellisuus, oma perhe ja avioliitto on jotain sellaista mistä ei voi luopua. Mua on sattumoisin siunattu varsin ymmärtävällä aviomiehellä, joka ei jättänytkään mua kaiken tämän myllyn kourissa. Päätin suhteen loputtua, etten ikinä enää satuta miestäni moisella vaikka minkälainen nainen vastaan kävelisi! Nyt huomaan taas olevani erään naisen lumoissa.... Hulluinta tässä on se, että tuo nainen on niin vanha että voisi olla äitini!!!! Mä olen tosiaan puntaroinut omaa mielenterveyttäni... Se hyvä puoli tällä asialla on, että tämä nainen on täysin saavuttamattomissa. Joka hetki hänen kanssaan on taas pilvellä leijailua. Sinfoniat soi korvissa ja hänen hymynsä sulattaa sisuskaluni hetkessä. Aivan käsittämätöntä.
Se positiivinen asia meidän avioliittoon jäi siitä mun syrjähdyksestä, että nyt voin tällaisista asioista puhua avoimemmin miehelleni. Hän ymmärtää, että en voi mitään sille että naiset kiinnostavat minua, eikä se ole häneltä mitään pois.