Oi paljonko sisältääkään asiaa pienoinen pää nuppineulasen? Kenties kertoisin kaikille siitä pienen juttusen, kenties jopa opetuksen, jonka kaikki kait jo oppineet ymmärtämättä on.
Nyt kaikki kahjot, kohjot viisaat kuulkaa, mitä se teille kertookaan.
No unohdetaampa kaikki älytön runonmittainen mölinä, jolla yritän tehdä teksini hienommaksi vain sen vuoksi, että joku takapajuinen turvennuija - mitä sanaa käytän hänen typeryyttään tehostaakseni ilman mitään subjektiivista sanomaa - aikanaan keksinyt riimittää tekstejään jotta sonta näyttäisi vähemmän paskalta.
Nuppineulan pää sisältää suurimmaksi osaksi polymeroituneita alkaanivetyjä, joissa saattaa olla muutamien yksinkertaisten kovalenttisten sidosten lisäksi myös kaksoissidoksia. Pään väri on yleensä mikä tahansa, sillä kaikki on kiinni fononeista ja elektronikuoren rakenteesta ja siitä, millaisella energialla kuorelta toiselle siirtyilevät elektroni päätävät säteilynsä lähettää. Yleensä tuloksena on värejä, vaan ei se ole niiden elektroniene ikä valokvanttien vika vaan meidän silmiemme.
Me kun olemme niin typeriä, ettemme kehtaa havaita infrapunaa tai ultraviolettia, vaan ainoastaan tylsiä tavallisia värejä, joiden alta paljastuu paljon kaikkea muuta mukavaa. Lisäksi on turha väittä nuppineulan päätä pieneksi. Oma pää on paljon pienempi, ellemme me siitä muuta keksi.
No, joko te nyt heräsitte ja ymmärrätte, minä nuppineula tahtoo sanoa? Onko sillä joki hieno moraalinen opeus, hä? Ajattelemme vain, mitä huomenna pitäisi syödä, mitä pukea ylle tai millaisella autolla ajella töihin. Niin, ja sitten ovat vielä hekin, jotka pitävät tämmöistä pröystäilyä jotenkin pahana. Miksi joku muu - halpa ja vanha - sitten olisi hyvää, siksikö, että se on niin peintä köyhää ja viatonta, ettei kukaan vahingossakaan huomaa. Vähän niin kuin nuppineula?
Niin, ajatellaan mieluummin nuppineulan päätän niin huomaamme, että suuria asioita löytyy kaikkialta. Auto ja neula ovat viimekädessä samanarvoisia, jostain kumman syystä me vaan pidämme enemmän Bentleystä, kuin aldasta jonka päälle viinahuuruinen virolsaisjuoppo on oksentanut.
Onneksi on niitä, jotka pitävät tällaisestakin, mutta heille se onkin vaain taidetta. Eiväthän he siihen edes koskisi, ellei sitä ensin liitettäisi johonkin toiseen kontekstiin.
Sen nuppineula tahtoi teille kertoa, eikä sillä ole mitään väliä, että se on nuppineula. Se voisi yhtäklailla olla kenraali Custer tai ovenkahvan varjo kunhan vain tajuaisimme, että asiat antavat paljon muutakin kuin sen, mitä me niiltä vaadimme tai ensinnä ajattelemme.
Nyt kaikki kahjot, kohjot viisaat kuulkaa, mitä se teille kertookaan.
No unohdetaampa kaikki älytön runonmittainen mölinä, jolla yritän tehdä teksini hienommaksi vain sen vuoksi, että joku takapajuinen turvennuija - mitä sanaa käytän hänen typeryyttään tehostaakseni ilman mitään subjektiivista sanomaa - aikanaan keksinyt riimittää tekstejään jotta sonta näyttäisi vähemmän paskalta.
Nuppineulan pää sisältää suurimmaksi osaksi polymeroituneita alkaanivetyjä, joissa saattaa olla muutamien yksinkertaisten kovalenttisten sidosten lisäksi myös kaksoissidoksia. Pään väri on yleensä mikä tahansa, sillä kaikki on kiinni fononeista ja elektronikuoren rakenteesta ja siitä, millaisella energialla kuorelta toiselle siirtyilevät elektroni päätävät säteilynsä lähettää. Yleensä tuloksena on värejä, vaan ei se ole niiden elektroniene ikä valokvanttien vika vaan meidän silmiemme.
Me kun olemme niin typeriä, ettemme kehtaa havaita infrapunaa tai ultraviolettia, vaan ainoastaan tylsiä tavallisia värejä, joiden alta paljastuu paljon kaikkea muuta mukavaa. Lisäksi on turha väittä nuppineulan päätä pieneksi. Oma pää on paljon pienempi, ellemme me siitä muuta keksi.
No, joko te nyt heräsitte ja ymmärrätte, minä nuppineula tahtoo sanoa? Onko sillä joki hieno moraalinen opeus, hä? Ajattelemme vain, mitä huomenna pitäisi syödä, mitä pukea ylle tai millaisella autolla ajella töihin. Niin, ja sitten ovat vielä hekin, jotka pitävät tämmöistä pröystäilyä jotenkin pahana. Miksi joku muu - halpa ja vanha - sitten olisi hyvää, siksikö, että se on niin peintä köyhää ja viatonta, ettei kukaan vahingossakaan huomaa. Vähän niin kuin nuppineula?
Niin, ajatellaan mieluummin nuppineulan päätän niin huomaamme, että suuria asioita löytyy kaikkialta. Auto ja neula ovat viimekädessä samanarvoisia, jostain kumman syystä me vaan pidämme enemmän Bentleystä, kuin aldasta jonka päälle viinahuuruinen virolsaisjuoppo on oksentanut.
Onneksi on niitä, jotka pitävät tällaisestakin, mutta heille se onkin vaain taidetta. Eiväthän he siihen edes koskisi, ellei sitä ensin liitettäisi johonkin toiseen kontekstiin.
Sen nuppineula tahtoi teille kertoa, eikä sillä ole mitään väliä, että se on nuppineula. Se voisi yhtäklailla olla kenraali Custer tai ovenkahvan varjo kunhan vain tajuaisimme, että asiat antavat paljon muutakin kuin sen, mitä me niiltä vaadimme tai ensinnä ajattelemme.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.