Minua järkyttää aivan valtavasti se, kun sanotaan että miehet eivät voi olla ujoja.
Väitetään, että miehet pitävät suorasta puheesta. Jos mies on jotakin naista kohtaan käytökseltään "ujon" oloinen (välttävä), se tarkoittaa kuulemma aina automaattisesti sitä, ettei miestä kiinnosta tuo kyseinen nainen p*skan vertaa. Tässä kohtaa tämä kauhistuttaa minua! Mitä jos itse vaikka teen joskus aloitteen jollekin miehelle ja hän käyttäytyykin tuolla tavoin, niin pitäisikö minun tosiaan siis suoralta kädeltä uskoa ettei häntä kiinnosta?? Tämähän on ihan hirvittävää... Eikö miehillä ole tunteita.. Mitä tämä oikein merkitsee? Minä kun ihastelen niiiiin paljon ujoja miehiä, olen suorastaan hulluna. Mutta olenkin tainnut ainoastaan kuvitella heidät sellaisiksi... Sellaisia miehiä ei ole olemassa. Jos mies on kiinnostunut naisesta, hän menee heti juttelemaan eikä lainkaan emmi. Jos empii, se ei ole kovin vahvaa kiinnostusta. Miehet valitsevat naisensa ja naisten täytyy vain periaatteessa tyytyä siihen "tarjontaan", mitä osakseen saavat. Jos nainen näyttää avoimesti tunteensa miestä kohtaan ja mies on hämmentyneen oloinen, niin se johtuu siitä että mies miettii miten kertoa naiselle ettei häntä kiinnosta. Mies on sen verran hienotunteinen, ettei kuitenkaan uskalla tehdä sitä välttämättä aina. Mutta siinä miehet -jokaikinen- ovat rohkeita, että menevät heti siltä sekunnilta juttelemaan, jos huomaavat mielestään kiinnostavan naisen. Nainen, joka "jahtaa" miestä, on ällöttävä koska mies kyllä itse olisi tehnyt jo ajat sitten aloitteen, jos olisi ollut vähääkään innostunut asiasta. Mies haluaisi sanoa tuolle ällöttävälle naiselle, ettei kiinnosta, mutta jotta saisi sittenkin pidettyään miehistä rooliaan yllä, mies ei viitsikään sanoa yhtään mitään. Mies ajattelee, että hän kohtelee kaikkia naisia korrektisti ja voi tuntea näin ollen itsensä enemmän mieheksi ("minä olen mies ja kohtelen naista naisen tavoin"). Vaikka nainen olisi siis kuinka vastenmielinen, mies ei sano rumaa sanaa eikä myöskään sitä paljastusta, ettei häntä kiinnosta. Mies ainoastaan vihjailee naiselle asiasta. Se vihjailu tapahtuu siten, että mies näyttelee ujoa. Koska kukaan mies ei voi olla ujo, niinsanottu "ujo käyttäytyminen" tarkoittaa ilmiselvästi sitä ettei mies jaksa välittää koko tilanteesta. Joo... tuo kaikki järkyttää aikalailla.
Tämä asia järkyttää
13
1276
Vastaukset
- nainen_86`
inhoaa p*rseen nuolemista miehiltä! Kaiken maailman ovenavaukset sun muut... Hyi helvetti!!
Sukuelinkö sen ratkaisee, avaako mies oven vai ei? ("avaan oven vain naisille"). Varsinaista hyötyajattelua.........
Minnun mielestä kaikkein mukavimmat miehet ovat ujoja ja syrjäänvetäytyviä. Heille olisi niin kiva mennä juttelemaan, piristämään heidän päiväänsä ja samalla saaman informaatiota tuollaisesta salaperäisestä tyypistä :)
Mutta... MUTTA!!! HEITÄ EI OLE OLEMASSAKAAN.
Jos joku mies vaikuttaa ujolta, hän on vain väsynyt sillä hetkellä. Esim. nukkunut vain kaksi tuntia viime yönä ja siitä tuollainen käytös johtuu.
Aivan loistavaa...... kohta taitaa multa lakata kokonaan sukupuolinen viehätys yhtään kehenkään!
Minä en halua tuollaista pinnallista paska-aivo materialisti miestä, joka on aina niin sanavalmis
eikä koskaan häkelly mistään. Kaikki on hänelle "ennalta tuttua" eikä hän sure asioita minuuttia kauempaa. Ei murehdi, huolehdi, ei mitään tuon tapaista, vaan elää HETKEN KERRALLAAN. Juu... ja naisia tulee ja menee. Mies itse päättää omat naisensa (-> jokatoisen kohdalla: "tuo on viehättävä... tuo taas ei! mutta tuo on.."). Jos tuollaiset ovat MIEHET, niin voi helevetti sentään mä sanon.- nainen_86`
Herrasmiesmäinen käytös mieheltä iljettää minua...... En suinkaan tarkoita, että miehen täytyisi olla mikään aggressiivinen (ei missään nimessä!), mutta en myöskään haluaisi että noin lipevä.
Minun mielestäni välittäminen ei ole sitä, että noudattaa toisen seurassa etikettejä (esim. "autan naista istuutumaan tuoliin"), vaan sitä että on puhtaasti oma itsensä koko ajan ja tuntee samalla olonsa hyväksi toisen seurassa. Pidän miehistä, jotka ovat luontevia. Voi mies olla silti minun makuuni, vaikka olisikin rohkea, mutta täytyy sanoa että noista kahdesta vaihtoehdosta (ujo vai rohkea) ujo olemus viehättää kahta enemmin. Mutta pääasia kuitenkin että on luonteva!! Yleensä se on niin, että vain ujot miehet ovat luontevia. Rohkeat miehet sen sijaan flirttailevat jatkuvasti ja ovat käytökseltään hyvin teennäisiä (kaiken maailman ovenavaus-perseennuolemiset). Ai niin... meinasin unohtaa. Ujoja miehiä, onko heitä? Sanotaan, etteivät pojat itke. Sanotaan, etteivät pojat haaveile. Sanotaan, etteivät pojat harkitse. Onko siis todella näin... miehet ovat omien seksuaalisten viettiensä varassa, vailla mitään sen syvempiä tunteita, ja painavat sitä naista ketä sillä hetkellä huvittaa? Miehet näkevät naisen "hankkeena", vapaana olevana uomana. Jos eivät seksiasiat avioliitossa suju, mies joko jatkuvasti pettää makaamalla muiden naisten kanssa tai sitten hakee eron. Aineellisuus on ensimmäisenä listassa ja nainen valitaan etupäässä ulkonäön perusteella. Toki mies voi ottaa jonkun ei-niin-hyvännäköisen, mutta kaikkein ensimmäisenä hän kiinnostuu niistä "parhaimman näköisistä" (minkälainen maku kullakin sitten on...).
Tuo järkyttää! Tuollaista skeidaa.... kunnon paska-aivomiehiä.......... - nainen_86`
nainen_86` kirjoitti:
Herrasmiesmäinen käytös mieheltä iljettää minua...... En suinkaan tarkoita, että miehen täytyisi olla mikään aggressiivinen (ei missään nimessä!), mutta en myöskään haluaisi että noin lipevä.
Minun mielestäni välittäminen ei ole sitä, että noudattaa toisen seurassa etikettejä (esim. "autan naista istuutumaan tuoliin"), vaan sitä että on puhtaasti oma itsensä koko ajan ja tuntee samalla olonsa hyväksi toisen seurassa. Pidän miehistä, jotka ovat luontevia. Voi mies olla silti minun makuuni, vaikka olisikin rohkea, mutta täytyy sanoa että noista kahdesta vaihtoehdosta (ujo vai rohkea) ujo olemus viehättää kahta enemmin. Mutta pääasia kuitenkin että on luonteva!! Yleensä se on niin, että vain ujot miehet ovat luontevia. Rohkeat miehet sen sijaan flirttailevat jatkuvasti ja ovat käytökseltään hyvin teennäisiä (kaiken maailman ovenavaus-perseennuolemiset). Ai niin... meinasin unohtaa. Ujoja miehiä, onko heitä? Sanotaan, etteivät pojat itke. Sanotaan, etteivät pojat haaveile. Sanotaan, etteivät pojat harkitse. Onko siis todella näin... miehet ovat omien seksuaalisten viettiensä varassa, vailla mitään sen syvempiä tunteita, ja painavat sitä naista ketä sillä hetkellä huvittaa? Miehet näkevät naisen "hankkeena", vapaana olevana uomana. Jos eivät seksiasiat avioliitossa suju, mies joko jatkuvasti pettää makaamalla muiden naisten kanssa tai sitten hakee eron. Aineellisuus on ensimmäisenä listassa ja nainen valitaan etupäässä ulkonäön perusteella. Toki mies voi ottaa jonkun ei-niin-hyvännäköisen, mutta kaikkein ensimmäisenä hän kiinnostuu niistä "parhaimman näköisistä" (minkälainen maku kullakin sitten on...).
Tuo järkyttää! Tuollaista skeidaa.... kunnon paska-aivomiehiä..........Kanoja on tunkiolla paljon, mutta on vain tasan yksi kukko.
Heh hee........ Voi miten kiva fiilis!!!!!
Tottakai ymmärrän sen, että miehen hormoonitoiminta on ihan erilaista kuin naisilla ja siksi seksuaaliset halut ovat paljon vahvempia. Mutta kyllä silti väitän, että kyse on myös ihmisen itsekurista. Ihminen voi omalla asennoitumisellaan päättää sen, miten menettelee eri tilanteissa. Tuossa on ehkä suurin ristiriita mikä miehissä on: miehillä on heikko itsekuri, mutta ei juuri lainkaan tunteita. Jos ajatellaan yleisesti ottaen, niin eikö ihmisellä jolla on vastaavasti vahva itsekuri, ole tunteet vasta kakkossijalla? Sellainen ihminen on vähän niinkuin robottimainen ja siksi ei niin tunteikas. No, tyypillinen mies ON robottimainen, mutta häneltä juuri nimenomaan puuttuu tuo itsekuri! Siis naisten suhteen. Voi hyvänen aika sentään, kun ottaa pattiin! ÄÄÄÄÄ... ihan surkeata... - nainen_86`
nainen_86` kirjoitti:
Kanoja on tunkiolla paljon, mutta on vain tasan yksi kukko.
Heh hee........ Voi miten kiva fiilis!!!!!
Tottakai ymmärrän sen, että miehen hormoonitoiminta on ihan erilaista kuin naisilla ja siksi seksuaaliset halut ovat paljon vahvempia. Mutta kyllä silti väitän, että kyse on myös ihmisen itsekurista. Ihminen voi omalla asennoitumisellaan päättää sen, miten menettelee eri tilanteissa. Tuossa on ehkä suurin ristiriita mikä miehissä on: miehillä on heikko itsekuri, mutta ei juuri lainkaan tunteita. Jos ajatellaan yleisesti ottaen, niin eikö ihmisellä jolla on vastaavasti vahva itsekuri, ole tunteet vasta kakkossijalla? Sellainen ihminen on vähän niinkuin robottimainen ja siksi ei niin tunteikas. No, tyypillinen mies ON robottimainen, mutta häneltä juuri nimenomaan puuttuu tuo itsekuri! Siis naisten suhteen. Voi hyvänen aika sentään, kun ottaa pattiin! ÄÄÄÄÄ... ihan surkeata...ei tarvitse uskoa, mutta minä olen neitsyt. Housut ovat pysyneet jaloissa, kun ei ole juonut...
Mutta joka tapauksessa, hirvittää vain, sen sanon!
Tunteellisia ja "nössöjä" miehiä ei ole olemassakaan - nainen_86`
nainen_86` kirjoitti:
ei tarvitse uskoa, mutta minä olen neitsyt. Housut ovat pysyneet jaloissa, kun ei ole juonut...
Mutta joka tapauksessa, hirvittää vain, sen sanon!
Tunteellisia ja "nössöjä" miehiä ei ole olemassakaanJos olet jaksanut lukea nuo kaikki edelliset viestit, taputan sinua olalle. Mutta jos et ole, en aio ottaa itseeni, koska ketäpä kiinnostaisi ventovieraan ihmisen pikät höpinät.
No niin, sitten itse asiaan (vasta!)
Tämä asia mietittää minua ("onko ujoja miehiä olemassa?"), koska olen kiinnostunut eräästä miespuolisesta. Hän on samassa opiskelupaikassa kuin minä. Hän on luennoilla todella rohkea ja uskaltaa aina viitata ja ottaa kantaa asioihin. Hän on hirveän terävä-älyinen, sen olen tullut huomanneeksi. Eräs hämmentävä seikka on hänessä se, että hän kulkee aina yksin. Olen ihmetellyt, että onkohan hänellä jo tyttöystävä, kun hän ei jaksa ollenkaan jutella muille ihmisille koulussa. Hän on miellyttävän näköinen ja jollain lailla kiehtova persoonana (siis se vaikutelma, minkä olen hänen persoonastaan saanut). Haluaisin todella tutustua tuohon mieheen, mutta pelkään torjumista. "ujoja miehiä ei ole olemassa".....hän ei siis voi ujostella minua, jos menisin puhumaan, vaan hän olisi tympääntynyt minuun. Häntä ei kiinnostaisi hevonv*ttuakaan että tulisin siihen ja siksi vihjailisi olemalla ujo. En ole vielä raaskinut kokeilla onneani, koska pelkään rukkasia kahville kutsuun. Tiedän, että yhdet rukkaset eivät vaikuttaisi elämääni millääntavoin, mutta kun olen ihmisenä niin herkkä etten kestäisi sitä. Itkisin monta kuukautta putkeen, jos saisin selville ettei minusta ollakaan kiinnostuneita. En mitenkään kuitenkaan oleta, että hän olisi minusta nyt sen ihmeemmin kiinnostunut. Ajattelin vain sitä, että hän voisi KIINNOSTUA, jos pyytäisin häntä vaikka kahville. Sen verran ihastuttava mies on... Ihailen häntä aina kaukaa. En ole vielä varsinaisesti lääpälläni, mutta hyvin hyvin kiinnostunut hänestä. - nainen_86`
nainen_86` kirjoitti:
Jos olet jaksanut lukea nuo kaikki edelliset viestit, taputan sinua olalle. Mutta jos et ole, en aio ottaa itseeni, koska ketäpä kiinnostaisi ventovieraan ihmisen pikät höpinät.
No niin, sitten itse asiaan (vasta!)
Tämä asia mietittää minua ("onko ujoja miehiä olemassa?"), koska olen kiinnostunut eräästä miespuolisesta. Hän on samassa opiskelupaikassa kuin minä. Hän on luennoilla todella rohkea ja uskaltaa aina viitata ja ottaa kantaa asioihin. Hän on hirveän terävä-älyinen, sen olen tullut huomanneeksi. Eräs hämmentävä seikka on hänessä se, että hän kulkee aina yksin. Olen ihmetellyt, että onkohan hänellä jo tyttöystävä, kun hän ei jaksa ollenkaan jutella muille ihmisille koulussa. Hän on miellyttävän näköinen ja jollain lailla kiehtova persoonana (siis se vaikutelma, minkä olen hänen persoonastaan saanut). Haluaisin todella tutustua tuohon mieheen, mutta pelkään torjumista. "ujoja miehiä ei ole olemassa".....hän ei siis voi ujostella minua, jos menisin puhumaan, vaan hän olisi tympääntynyt minuun. Häntä ei kiinnostaisi hevonv*ttuakaan että tulisin siihen ja siksi vihjailisi olemalla ujo. En ole vielä raaskinut kokeilla onneani, koska pelkään rukkasia kahville kutsuun. Tiedän, että yhdet rukkaset eivät vaikuttaisi elämääni millääntavoin, mutta kun olen ihmisenä niin herkkä etten kestäisi sitä. Itkisin monta kuukautta putkeen, jos saisin selville ettei minusta ollakaan kiinnostuneita. En mitenkään kuitenkaan oleta, että hän olisi minusta nyt sen ihmeemmin kiinnostunut. Ajattelin vain sitä, että hän voisi KIINNOSTUA, jos pyytäisin häntä vaikka kahville. Sen verran ihastuttava mies on... Ihailen häntä aina kaukaa. En ole vielä varsinaisesti lääpälläni, mutta hyvin hyvin kiinnostunut hänestä.oletteko todella sitä mieltä, että teidän täytyy aina tehdä aloite? Onko se todellakin niin lapsellista pilkunviilaamista, että MIES tekee aloitteen? Ja nainen, joka tekee aloitteen, ei kunnioita itsensä naisena, vaan on oikeastaan ihan pihalla kaikesta (ei tiedä, etteivät naiset yleensä tee niin!).
Seurustelu ei ole mikään pakkomielteeni. Mutta jos kiinnostun jostain ihmisestä, haluan todella hänet. Silloin ei ole kiva kuulla keneltään "no, kyllä sä vielä jonkun muun löydät". Kyse ei ole etsimisestä tai löytämisestä, vaan siitä että on unelma... unelma olla jonkun ihmisen kanssa. Jos ei muuten, niin sitten edes tutustua häneen kaverina. Minulle rukkaset ovat kaikkein loukkaavinta, mitä voi tapahtua. Jos saisin päättää, niin mielummin vaikka joku täysin vieras, tavanomainen mies haukkuisi minut lyttyyn kuin että saisin korrektit "ujoiksi näyteltyt" rukkaset joltain ihmiseltä, kenestä olisin ollut kiinnostunut. Rukkaset satuttaa... kyse ei ole todellakaan siitä, että "apua! nyt en saa poikaystävää", vaan ihan vain siitä että se tuntuu niin pahalta. Kahdet rukkaset olen saanut tähän mennessä. Ties vaikka nyt sitten kolmannetkin..? Ei kai sillä väliä, mutta loukkaavaahan se on! - nainen_86`
nainen_86` kirjoitti:
oletteko todella sitä mieltä, että teidän täytyy aina tehdä aloite? Onko se todellakin niin lapsellista pilkunviilaamista, että MIES tekee aloitteen? Ja nainen, joka tekee aloitteen, ei kunnioita itsensä naisena, vaan on oikeastaan ihan pihalla kaikesta (ei tiedä, etteivät naiset yleensä tee niin!).
Seurustelu ei ole mikään pakkomielteeni. Mutta jos kiinnostun jostain ihmisestä, haluan todella hänet. Silloin ei ole kiva kuulla keneltään "no, kyllä sä vielä jonkun muun löydät". Kyse ei ole etsimisestä tai löytämisestä, vaan siitä että on unelma... unelma olla jonkun ihmisen kanssa. Jos ei muuten, niin sitten edes tutustua häneen kaverina. Minulle rukkaset ovat kaikkein loukkaavinta, mitä voi tapahtua. Jos saisin päättää, niin mielummin vaikka joku täysin vieras, tavanomainen mies haukkuisi minut lyttyyn kuin että saisin korrektit "ujoiksi näyteltyt" rukkaset joltain ihmiseltä, kenestä olisin ollut kiinnostunut. Rukkaset satuttaa... kyse ei ole todellakaan siitä, että "apua! nyt en saa poikaystävää", vaan ihan vain siitä että se tuntuu niin pahalta. Kahdet rukkaset olen saanut tähän mennessä. Ties vaikka nyt sitten kolmannetkin..? Ei kai sillä väliä, mutta loukkaavaahan se on!Mutta jos en yritä, en saa ikinä tietää...
Kyse ei ole siitä että haluaisin aivan välttämättä seurustella, vaan siitä että tulen kiinnostuneeksi joistakin ihmisistä. Minkäs sille mahtaa...
En tiedä, jaksoiko kukaan lukea tätä itsekirjoittamaani ketjua.
Jos kukaan ei jaksanut, minkäs sille mahdan? Ainakin tuli purettua oloani... :) - Born In '86
nainen_86` kirjoitti:
Mutta jos en yritä, en saa ikinä tietää...
Kyse ei ole siitä että haluaisin aivan välttämättä seurustella, vaan siitä että tulen kiinnostuneeksi joistakin ihmisistä. Minkäs sille mahtaa...
En tiedä, jaksoiko kukaan lukea tätä itsekirjoittamaani ketjua.
Jos kukaan ei jaksanut, minkäs sille mahdan? Ainakin tuli purettua oloani... :)Minä ainakin jaksoin lukea koko ketjusi!
Ja kiitos, palautit juuri uskoni siihen että sinunlaisiasi on olemassa. Ja älä huoli, kyllä ujoja miehiä on olemassa!
Et ole yksin, minuakin oksettaa ne lipevät sliipatut gigolotyypit joita tuntuu notkuvan nykyään joka nurkalla. Niistä on kaukana se sinunkin peräänkuuluttamasi luontevuus ja uskottavuus kaukana.
Minua on melko ujona ihmisenä ihmetyttänyt tämä "mies tekee aloitteen-naiset eivät"-asenne. Eihän siitä ole kenellekään hyötyä. Uskon että monet ihmissuhteet jäävät kokonaan tapahtumatta vain siitä syystä ettei mies uskalla ujouttaan tehdä aloitetta, eikä nainen ettei vain leimaudu "epätoivoiseksi itsesä tyrkyttäjäksi".
Minä ainakin olisin oikein otettu jos minulle tultaisiin juttelemaan ihan spontaanisti.
Ei ole minullakaan ollut onnea. Ne kerrat kun olen osoittanut jonkunlaista kiinnostusta ihastuksiani kohtaan, rukkaset on tullut joka tytöltä. Yhteenkin olin ihastunut varmaan 5 vuotta. Kun sitten ihan lukion lopulla sain kerättyä rohkeutta pyytää tätä ulos, oli vastaus tietenkin se perinteinen: varattu, eikä kiinnosta.
Eli ei ujous todellakaan aina tarkoita että mies ei ole pätkääkään kiinnostunut. Uskoisin että päinvastoin, useammin kuin uskoisikaan.
Ja etteivätkö miehet haaveile? Voi, armeijassa olen tällä hetkellä, eikä siellä voi juuri muuta kuin haaveilla. Että löytäisi vielä joskus jonkun, ja että heinäkuu ja kotiutuminen tulisivat nopeasti.
Nyt pitää kohta taas lähteä sinne vekaranjärvelle. Tässä voisi jaaritella pidempäänkin. Jos tahdoisit vaihtaa ajatuksia, tai muuten vaan purkaa oloa, sähköpostiosoitteeni on tämän näköinen: emeritus86(at)gmail.com
En tuon armeijan takia pysty vastaamaan posteihin välittömästi (ellei sitten varaa sotkusta nettikoneelle vuoroa), mutta lomilla kylläkin; kävi säkä ja e-kaudella on viikonloppuvapaat joka viikko.
Mutta joka tapauksessa, hyvää jatkoa ja jaksamista sinulle! :) - nainen_86`
Born In '86 kirjoitti:
Minä ainakin jaksoin lukea koko ketjusi!
Ja kiitos, palautit juuri uskoni siihen että sinunlaisiasi on olemassa. Ja älä huoli, kyllä ujoja miehiä on olemassa!
Et ole yksin, minuakin oksettaa ne lipevät sliipatut gigolotyypit joita tuntuu notkuvan nykyään joka nurkalla. Niistä on kaukana se sinunkin peräänkuuluttamasi luontevuus ja uskottavuus kaukana.
Minua on melko ujona ihmisenä ihmetyttänyt tämä "mies tekee aloitteen-naiset eivät"-asenne. Eihän siitä ole kenellekään hyötyä. Uskon että monet ihmissuhteet jäävät kokonaan tapahtumatta vain siitä syystä ettei mies uskalla ujouttaan tehdä aloitetta, eikä nainen ettei vain leimaudu "epätoivoiseksi itsesä tyrkyttäjäksi".
Minä ainakin olisin oikein otettu jos minulle tultaisiin juttelemaan ihan spontaanisti.
Ei ole minullakaan ollut onnea. Ne kerrat kun olen osoittanut jonkunlaista kiinnostusta ihastuksiani kohtaan, rukkaset on tullut joka tytöltä. Yhteenkin olin ihastunut varmaan 5 vuotta. Kun sitten ihan lukion lopulla sain kerättyä rohkeutta pyytää tätä ulos, oli vastaus tietenkin se perinteinen: varattu, eikä kiinnosta.
Eli ei ujous todellakaan aina tarkoita että mies ei ole pätkääkään kiinnostunut. Uskoisin että päinvastoin, useammin kuin uskoisikaan.
Ja etteivätkö miehet haaveile? Voi, armeijassa olen tällä hetkellä, eikä siellä voi juuri muuta kuin haaveilla. Että löytäisi vielä joskus jonkun, ja että heinäkuu ja kotiutuminen tulisivat nopeasti.
Nyt pitää kohta taas lähteä sinne vekaranjärvelle. Tässä voisi jaaritella pidempäänkin. Jos tahdoisit vaihtaa ajatuksia, tai muuten vaan purkaa oloa, sähköpostiosoitteeni on tämän näköinen: emeritus86(at)gmail.com
En tuon armeijan takia pysty vastaamaan posteihin välittömästi (ellei sitten varaa sotkusta nettikoneelle vuoroa), mutta lomilla kylläkin; kävi säkä ja e-kaudella on viikonloppuvapaat joka viikko.
Mutta joka tapauksessa, hyvää jatkoa ja jaksamista sinulle! :)En aio mailata, koska en ehtisi mailata kuin yhden tai kaksi mailia... (kesällä saatan muuttaa kodista pois, joten aika on poikkeuksellisesti nyt kortilla)
Minulle tuli ensin aivan ihana olo, kun luin vastaustasi. Kaikki kuulosti minun näkökulmastani niin mukavalta, kunnes... töks!
Luin lauseen: "Yhteenkin olin ihastunut varmaan 5 vuotta." Ja arvaas mitä? TULIN MUSTASUKKAISEKSI
On varmasti todella typerää tulla vieraasta ihmisestä mustasukkaiseksi, mutta tuo tilanne otti jotenkin niin paljon aivoon. Sinä olit ujo ja herkkä ja maltillinen, mutta tuo tyttö taas ei. Ja tuo tilanne on niin älyttömän harvinainen, että se menee juuri noin päin... Yleensä nainen on se "odottaja" ja mies se tunteeton. Tosiaan jännä juttu, että sinun tapauksessasi se ei mennyt niin.
Kaikkea hyvää sulle! :) - miiinä
nainen_86` kirjoitti:
Mutta jos en yritä, en saa ikinä tietää...
Kyse ei ole siitä että haluaisin aivan välttämättä seurustella, vaan siitä että tulen kiinnostuneeksi joistakin ihmisistä. Minkäs sille mahtaa...
En tiedä, jaksoiko kukaan lukea tätä itsekirjoittamaani ketjua.
Jos kukaan ei jaksanut, minkäs sille mahdan? Ainakin tuli purettua oloani... :)En jaksanut aivan kaikkea lukea :( Joo mut kyllä niitä ujojaki miehiä löytyy. Mäki satun olemaan sen verran ujo, että olen alkanut epäillä löydänkö koskaan minkäänlaista naista :(
- nainen_86`
miiinä kirjoitti:
En jaksanut aivan kaikkea lukea :( Joo mut kyllä niitä ujojaki miehiä löytyy. Mäki satun olemaan sen verran ujo, että olen alkanut epäillä löydänkö koskaan minkäänlaista naista :(
Kiva kuulla, että jo kaksi on "tunnustanut" olevansa ujoja =)
Ellei tuo sitten ollut vain pelkkä heitto sinulta (myötätunnosta)?
No joo, oli miten oli, niin tuskinpa se ihan niin on että joku olisi KOKO ELÄMÄNSÄ ajan yksin, koska on niiin ujo. Väkisinhän ihmisten kanssa joutuu olemaan, esim. työpaikalla.
Mutta tsemppiä sulle... oletpa totuudenpuhuja tai et :) - Born In '86
nainen_86` kirjoitti:
Kiva kuulla, että jo kaksi on "tunnustanut" olevansa ujoja =)
Ellei tuo sitten ollut vain pelkkä heitto sinulta (myötätunnosta)?
No joo, oli miten oli, niin tuskinpa se ihan niin on että joku olisi KOKO ELÄMÄNSÄ ajan yksin, koska on niiin ujo. Väkisinhän ihmisten kanssa joutuu olemaan, esim. työpaikalla.
Mutta tsemppiä sulle... oletpa totuudenpuhuja tai et :)...Ainakaan minulta.
Mutta, ala vain oikeasti jutella ihmisille ja tehdä aloitteita. Tuo on juuri mitä kolhittu itsetuntoni kaipaisi, veikkaan että moni muukin on tuollaisen huomion tarpeessa. Jo pelkkä aktiivisempi kiinnostuksen osoittaminen olisi balsamia kolhituille itsetunnoille.
Olen havainnut ensikontaktien tekemisen vastakkaiseen sukupuoleen itselleni lähes ylivoimaisen vaikeaksi.
Muistan jostain lukeneeni että ihmiset joilla ei ole ollut siskoja, olisi keskimääräistä vaikeampi luoda kontakteja tyttöihin/naisiin; ei luulisi koskevan minua, kaksi pikkusiskoa löytyy perheestä. Ensimmäinen paraskaverikin jonka muistan, oli tyttö. 1 ja 2-luokilla oltiin todellakin parhaat kaverit, perheineen muutti sitten kolmannelle luokalle siirryttäessä kauemmas (ja eri kouluun), ja kaveruus vain kuihtui kasaan niinkuin usein käy.
Asiaa tarkkaan pohdiskeltuani tulin siihen lopputulokseen että syynä tähän masentavaan tilaani on 8. luokalla saadut tylyt pakit. Kyseessä oli 1. ihastukseni. Hänet huomattuani aloin ensin moikkaamaan kohdattaessa, hän vastasi aina tervehdyksiin. Tästä tuumasin etten voi olla hänestä täysin vastenmielinen, ja aloin jutustella kaikkea pientä. Sitten tein sen virheen että menin yhdellä tunnilla yrittämään katsekontaktia.
Se iski kuin ruoska.
Tyly ja armoton: "Mitä sä tölläät?!" ja "Älä töllää!"
Sillä hetkellä en juuri asiaa murehtinut, nyt kylläkin olen huomannut tuon yksittäisen tapauksen vaikutuksen itsetuntooni ja käsitykseen itsestäni. Samoihin aikoihin huomasin tämän pitkäaikaisimman ihastukseni, mutta arvata saattaa etten enää tuon 1. murskaavan kokemuksen jälkeen juuri uskaltanut lähestyä häntä (enkä muitakaan). Tästä 8. luokan tapauksesta lukion loppuun ihailin häntä, haaveilin hänestä, mutten koskaan pystynyt kertomaan hänelle tunteistani.
Tällä välillä ihastuin muutamaan muuhunkin, mutta arvata saatta miten niitten kanssa kävi...
Mutta lukion kolmannen luokan syksyllä tapahtui jotain joka paransi itsetuntoani suunnattomasti. Yhdellä biologian kurssilla yksi tyttö alkoi katsella minua, Sitä oloa ei voinut sanoin kuvailla. joku voisi sittenkin ehkä olla minustakin kiinnostunut!
Tämä tyttö olikin sitten varattu, kun tätä pyysin ulos (kirjelapulla, uskokaa tai älkää, mutta niin vaikeaa se on minulle) mutta oli kuulemma imarreltu pyynnöstä. Tästä rohkaistuneena sain pyydettyä sitten juuri ennen lukion loppua tätä pitkäaikaisinta ihastustani ulos. Vastaus oli taas vähän tylympi, "varattu, eikä kiinnosta". Kyllä minullekin on se tyttö jossain, mutta sitä on vain nyt armeijassa melko keljua mietiskellä. Sitä vain kaipaa sen oman tyttöystävän kainaloon, pois kasarmilta, metsästä, armeijasta ylipäätään...
Siinä on suurin piirtein koko seurustelemattomuuteni lyhyt historia. Kyllä helpotti kun pääsi ainakin purkamaan mieltään tästä asiasta. Kiitos.
Ja tottakai, neuvot tästä sosiaalisesta kuopasta pääsemiseksi ovat erittäin tervetulleita. Tai jos kellään on samankaltaisia kokemuksia, tähän voisi olla hyvä niitä jakaa.
Kiitos vielä kerran.
- seffffff
Itse kun puhun jollekin naiselle, josta olen kiinnostunut, eivät sanat meinaa tulla ulos suusta,
jos taas puhun jollekkin, mitä vastaan minulla ei ole mitään tunteita, 'minua ei kiinnosta' enkä siis ole yhtään jännittynyt enkä ujo...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nuorille miehille ei kelpaa enää paljon käytetty nainen
"En ikinä huolisi mitään kyläpyörää", Tomi täräyttää TikTokissa https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/27182b8f-7759-49d0-83132936Persut eivät ole kertoneet euronkaan edestä säästökohteita
Mutta änkyttävät kysellä niistä muilta jatkuvasti. Vaikuttaa ettei persuilla ole kykyä omaan ajatteluun ja päätöksenteko1972796Marinin hallituskaudella Suomen BKT sentään kasvoi
Tämä ns. kauhukabinetti ei ole saanut aikaan kuin vahinkoa. Otti ennätysvelat rikkaiden veroalennuksiin ja sai työttömyy532405Drone-epäily Uudellamaalla
Ihmisiä kehotetaan siirtymään sisätiloihin. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012008358.html1661474Oho! Martina Aitolehti teki radikaalin hiusmuutoksen - Uskaltaisitko itse?
Martina Aitolehti on menestyvä yrittäjä. Nyt hän on mukana Erikoisjoukot-realityssä. Erikoisjoukoissa Aitolehti nähdään521209Loppuiko MTV3 näkymästä? Vinkki, miten näet mm. Salatut elämät jatkossa
MTV:n maksuttomien tv-kanavien (MTV3, MTV Sub, MTV Ava) näkyvyys Elisan palveluissa päättyi 12.5.2026. Tämä aiheutti har171202- 58873
Muistatko? Pete Parkkonen kohahdutti intiimillä videolla - Katso se tästä!
Pete Parkkonen sai kohujulkisuutta Kohta sataa -videolla. Nyt Parkkonen voi kohahduttaa Euroviisuissa ainakin silloin, j13844- 19789
- 77784