vaeltamaan syksyllä ....

En tiedä kuinka tarkkoja täällä ollaan tuotemerkkien mainitsemisessa, mutta kokeilin retkimessuilla pari viikkoa sitten Partioaitan osastolla Meindlin Tunturisusi -kenkiä, ja tuntuma oli todella hyvä! Niitä on kehuttu muuallakin. Ainoastaan hinta jäi harmittamaan (199). Olen tähän asti tallustellut Columbian kengillä, jotka maksoivat 67 e. Eron huomaa kyllä selvästi. Lisää arvioita voisi löytyä esim. vaellusnet.comista. Joka tapauksessa kengät kannattaa hankkia ajoissa, että ne ehtii kävellä sisään. Lenkkarit yms. voi unohtaa (nekin on kokeiltu).

Hanwag Alaskat vai Meindlit?
Hinta-laatusuhde sama, lestin sopivuus ratkaisee valinnan. Leveään vai kapeaan jalkaan?

Karhunkierroksella pärjää hyvin matalammallakin kengällä, mutta sitten kun tekee mieli jo oikeisiin vaellusmaastoihin...

Suomessa hyvin toimivista 'monitoimi'kengistä Meindl Islandit oli aikoinaan minusta vähän pehmeät vaativampaan maastoon. No paritkin kengät tuli kuiten kulutettua. Nyt on menossa toiset Hanwag Alaskat. Muuten tosi meiluiset kengät, varsinkin hyvä lesti. Huonoa on minusta onneton kuivuminen. Nekö kastuu hiestä kunnolla, saa niitä sitten kuivatella. Aamusella kun kiskoo läpimärät kylmetykset jalkaan, niin avot... Keväällä taitaa olla Lowan Tibettien osto edessä. Saavat sitten olla loppuelämän kopukat. Pitäs kuulemma olla sitä huippua. Hyvä lesti niissä ainakin on, oon jo kokeillukki. --Jos vaikka harrastus onkin uusi, kannattaa hankkia vähän ylijäreältäkin tuntuvat kengät jo alussa. On sitten varaa suunnistaa vaikeampaankin maastoon. Lenkkarit ja nilkat, huh...

Kiersin viime elokuussa karhunkierroksen; n. 80 km. Sanon että kengät ovat ykköset ja tärkein sijoitus sekä vaellussukat heti sen jälkeen - monta hammastenkiristystä säästyy. Minulla on itselläni Meind Lady Island pro; erityishyvä nilkkatuki. Kävelen näillä kengillä työmatkat elokuusta toukokuun loppuun - joten kenkien kalleus ei ole ongelma; muita kenkiä et halua jalkaan laittaa kun olet kerran ollut kunnon kengissa ja sukat on sama juttu; kun ostat kunnon vaellussukat; ne kestää vuosia ja et kyllä vaihda niitä enää "tennissukkiin" - kun hyvään tottuu ei huonoa enää huoli - hyvä että jalatkin sen ymmärtää ;) Alkupäivien reitti on kevyempää; mutta parin viimeisen päivän kiipeilyt vaativat kyllä voimia - joten aikataulua ei kannata tehdä liian tiukaksi että matkan teosta ja maisemista voi nauttia täysin siemauksin - ja olla vaikka useammankin yön samalla paikalla jos nähtävyydet miellyttävät. Itse olen "tunturi-ihminen" - karhunkierros ei vetänyt vertoja edellisen kesän Hetta-Pallakselle tai Haltille.....jäin kaipaamaan tunturituulia...... Ja pikkasen tuota Karhunkierroksen reittiä muuttelisin jos uudelleen sen vaeltaisin; ikävä oli minusta kesken vaelluksen tulla asfalttitielle ja turistien infopaikalle - kioskeineen.....Vaelluksella haluais olla täysin "poissa sivistyksestä". Meitä on vaeltajiakin niin moneen lähtöön; itse nelivitosena en kuulu noiden 24 tunnin kierroksen kiertäjien joukkoon - nauttien ; ilman kelloa saa itsensä tyhjennettyä. Itse palaan syksyllä uudelleen Hetta-Pallaksen reitille tunturituulia haistelemaan. Niin; ja sen päätin viime kesänä että viimeisen kerran telttaa kannoin - oli noissa pystysuorissa seinissä muutenkin hikiset olot...ja muutaman vuoden kokemuksella olen todennut että aina johonkin autiotupaan on tilaa - viime kesänä Karhunkierroksella oli melkein autiutta. Eli tärkein sanomani tässä oli kengät on ykköset ja vaellussukat yhtä tärkeät :) ja jos niillä useamman vuoden "talsii" ei se kenkien vuosihinnaksi paljon tule....ja varmasti toteat reissun jälkeen "kahta en vaihda: kenkiä ja sukkia" ;)

Me käveltiin lenkkareissa ja kyllä niissäkin kuivalla ilmalla pärjää, vaikka mikä tahansa vaelluskenkä on parempi. Eli jos kerran elämässään käy mettässä on turha lähteä tekstiiliurheilijoiden kelkkaan. Kumisaapashemmon kanssa olen samaa mieltä että Karhunkierroksen metsäautoteillä kalliit vaelluskengät menee hukkaan.

Jos olet jo kiertänyt kierroksesi kerros miten kävi! Toivottavasti oli hyvä reissu

On tullut sekä Hanwag Alaskat että Meindl Tunturisudet tallottua loppuun. Sekä suota että pitkospuita kuin tunturinummia ja asfalttia tuli kuljettua tuhansia kilometrejä. Kuin myös tuo Karhunkierros kuusi kertaa. Sitten valaistuin. Suolla ja vesien äärellä on kumisaapas ehdoton. Ja tunturinummilla kuin kivikossakin ja suoralla pinnalla lenkkarit ylivoimaiset. Roskikseen lensi painavat ja tunnottomat monot ja alle vaihtui Adidaksen juoksukengät. Jo alkoi meno maistua. Ei tarvinnut enää kantaa telttaa eikä edes rinkkaa mukana kun saattoi kiihdyttää tahtia ja aina hölkätä reppu selässä tuvalle asti. Ja vaikka hörppää vettä välillä niin kuivuu muutamassa tunnissa. Ai eikö lenkkari tue nilkkaa. Kantakaa vähemmän tavaraa. Hartiat tykkää eikä nilkatkaan muljahtele 12 kilon repun kanssa. Ihmisen nilkka on luotu kestämään muutakin kuin suoraa tietä ja hiukan nilkan harjoitteita ennen reissua niin avot.. Nyt on vuorossa Kebnekaisen huiputus autolta ja takaisin 24h. Ja tietenkin lenkkarit jalassa.

Huomasit pöljä, vastasit viisvuotta vanhaan kysymykseen, kysyjä on jo kokemuksen kautta asian kanssa sinut.