Canon 350D ja objektiivit

Miten sen lasken...?

Mikä on näennäispolttoväli?

Onko sillä muuten mitään vaikutusta kuvanlaatuun jos 350D:hen laittaa kinofilmijärkkärin objektiivin kiinni?

Kiitos taas etukäteen!

O.B. Jektiivi kirjoitti:

Miten sen lasken...?

Mikä on näennäispolttoväli?

Onko sillä muuten mitään vaikutusta kuvanlaatuun jos 350D:hen laittaa kinofilmijärkkärin objektiivin kiinni?

Kiitos taas etukäteen!

Kinovastaavuus eli näennäinen polttoväli lasketaan seuraavasti: Objektiiviin merkitty todellinen polttoväli, esim. 100 mm x 1,6 = 160 mm.
Polttoväli ei miksikään muutu, vaan pienikennoinen digi ottaa kuva-alasta sellaisen osan, että kuva näyttää 160 millisellä otetulta.

Tästä seuraa se, että digiin on vaikea saada suuria laajakulmia, mutta teleominaisuudet on hyviä.
2,8/200 mm antaa saman tuloksen tuossa digissä kuin 2,8/320 mm kinossa, mutta 28 millinen on vain "normaaliobjektiivi", eikä laajakulma.

Näin** kirjoitti:

Kinovastaavuus eli näennäinen polttoväli lasketaan seuraavasti: Objektiiviin merkitty todellinen polttoväli, esim. 100 mm x 1,6 = 160 mm.
Polttoväli ei miksikään muutu, vaan pienikennoinen digi ottaa kuva-alasta sellaisen osan, että kuva näyttää 160 millisellä otetulta.

Tästä seuraa se, että digiin on vaikea saada suuria laajakulmia, mutta teleominaisuudet on hyviä.
2,8/200 mm antaa saman tuloksen tuossa digissä kuin 2,8/320 mm kinossa, mutta 28 millinen on vain "normaaliobjektiivi", eikä laajakulma.

Tuo EF 28-90mm f/4-5.6 II objektiivi vastaa siis digipuolella 144mm polttoväliä?

Eli 90 x 1,6 = 144

Did I get it? :-)


Kiitos taas jo etukäteen!

O.B. Jektiivi kirjoitti:

Tuo EF 28-90mm f/4-5.6 II objektiivi vastaa siis digipuolella 144mm polttoväliä?

Eli 90 x 1,6 = 144

Did I get it? :-)


Kiitos taas jo etukäteen!

Se on juuri tuollainen yksinkertainen kertolasku.
Eli tuolle zoomille on kinovastaavuus 350 D:lle 44.8 - 144 mm riippuen zoomin säätöasennosta.

On kuitenkin huomattava, että Canonilla on muunkin kokoisia kennoja, myös kinokoko, eli pitää aina katsoa kamerakohtaisesti.

Näin** kirjoitti:

Kinovastaavuus eli näennäinen polttoväli lasketaan seuraavasti: Objektiiviin merkitty todellinen polttoväli, esim. 100 mm x 1,6 = 160 mm.
Polttoväli ei miksikään muutu, vaan pienikennoinen digi ottaa kuva-alasta sellaisen osan, että kuva näyttää 160 millisellä otetulta.

Tästä seuraa se, että digiin on vaikea saada suuria laajakulmia, mutta teleominaisuudet on hyviä.
2,8/200 mm antaa saman tuloksen tuossa digissä kuin 2,8/320 mm kinossa, mutta 28 millinen on vain "normaaliobjektiivi", eikä laajakulma.

Juuri askarruttanut (" vaan pienikennoinen digi ottaa kuva-alasta sellaisen osan"). Asettaakohan se "pieni" kenno suuremmat vaatimukset lasille?

on minua kirjoitti:

Juuri askarruttanut (" vaan pienikennoinen digi ottaa kuva-alasta sellaisen osan"). Asettaakohan se "pieni" kenno suuremmat vaatimukset lasille?

Periaatteessa asettaa, kuvaa suurennetaan tuon croppikertoimen verran enemmän, jolloin linssin virheet tulevat samassa suhteessa paremmin esiin. Tosin ne virheet ovat yleensä siellä reuna-alueella, joka tässä tapauksessa rajautuu pois.
Käytännössä tuskin mitään merkitystä.

mutta....................... kirjoitti:

Periaatteessa asettaa, kuvaa suurennetaan tuon croppikertoimen verran enemmän, jolloin linssin virheet tulevat samassa suhteessa paremmin esiin. Tosin ne virheet ovat yleensä siellä reuna-alueella, joka tässä tapauksessa rajautuu pois.
Käytännössä tuskin mitään merkitystä.

Pienestä kenosta on haittaa ja hyötyä.
Jos objektiivi on pehmeä se tekee croppikertoimen verran pehmeämmän kuvan.
Etuna on se, että kino-objektiivien pehmeät reunat leikkautuu pois, eli jälki on "tasaisempaa" koko kuva-alalla ja keskimäärinen suorituskyky voi olla parempikin kuin täyskokoisessa käytettynä.

Pienikennoisiin tarkoitetut on asia erikseen ja niissä tulee objektiivin reunavinjetointi selvästi näkyviin, jos sitä on.

Mielestäni pienikennoisiin tarkoitettuja linssejä ei kannata hankkia kuin laajakulmia, joita ei ehkä muuten kameraan saa. Täyskokoiset objektiivit mahdolistaa myös "täysikoko" kameroiden käytön pienikennoisten rinnalla.

asia on kirjoitti:

Pienestä kenosta on haittaa ja hyötyä.
Jos objektiivi on pehmeä se tekee croppikertoimen verran pehmeämmän kuvan.
Etuna on se, että kino-objektiivien pehmeät reunat leikkautuu pois, eli jälki on "tasaisempaa" koko kuva-alalla ja keskimäärinen suorituskyky voi olla parempikin kuin täyskokoisessa käytettynä.

Pienikennoisiin tarkoitetut on asia erikseen ja niissä tulee objektiivin reunavinjetointi selvästi näkyviin, jos sitä on.

Mielestäni pienikennoisiin tarkoitettuja linssejä ei kannata hankkia kuin laajakulmia, joita ei ehkä muuten kameraan saa. Täyskokoiset objektiivit mahdolistaa myös "täysikoko" kameroiden käytön pienikennoisten rinnalla.

vaihtaa laajakulmaa esim. pienessä tilassa ja kovalla kiireellä kuvatessa. Silloin on pienen kennon zoomi ainut..

ei viitsisi kirjoitti:

vaihtaa laajakulmaa esim. pienessä tilassa ja kovalla kiireellä kuvatessa. Silloin on pienen kennon zoomi ainut..

Jos aikoo ikuisesti pysyä pienikennoisissa.
Silloinhan voi kaikki linssit olla pienikennoisiin.