Olen kauris-nainen ja seurustellut kolmisen vuotta neitsyt-miehen kanssa. Emme asu yhdessä. Minulla on lapsia edellisestä liitosta, hänellä ei ole. Suhteemme on seksuaalisesti täydellinen, mutta muuten olomme on todella vaikeaa. Rakastamme toisiamme, muuten olisimme kyllä eronneet aikoja sitten. Riitelemme paljon. Koen että mieheni jyrää koko ajan ajatusteni ja mielipiteitteni päälle ja vain ainoastaan hänen mielipiteet on oikein. saamme valtavia riitoja aikaseksi jostain tyhjänpäiväisestä. Sitten toinen asia mikä hänessä raivostuttaa on että kun hän alkaa kertomaan jotain asiaa niin hän aloittaa sen aina jostain kaukaa mikä ei ole oleellista siihen ollenkaan. Turhaa jaaritusta, sitten minä keskeytän kun en jaksa kuunnella vaan haluan asian ytimeen ja riita on valmis kun hän huutaa mulle että aina keskeytän enkä anna hänen puhua loppuun. Meillä riidat on todella naurettavia, malliin olen jättänyt esim. kassini liian keskelle lattiaa, siitä hän löytää kaikenmaailman vaaroja jos kompastuu voi pää haljeta tms. minusta siitä on nyt turha ruveta pitämään puheita ja sitten olemme jo sellaisissa riidoissa että olemme jo eroamassa. Onko kauriiden ja neitsyiden suhde ainaista tappelua ja sitä "viimeisen sanan sanomista" olemme kuitenkin jo nelikymppisiä joten tuntuu niin lapselliselta tämmöinen.
millainen
suhde?
112017
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
meidänkin seurusteluajoilta ja yhdessäolon alkutaipaleelta. Nyt on oltu jo kauan yhdessä ja riidat ovat kyllä huomattavasti vähenneet. Kyllä se aluksi tuntui monesti silti, että loppu tulee kun oli niin kovia riitoja, mutta eihän sitä seurustelua voinut lopettaa kun ei voitu olla ilman toisiamme. Ja sama täällä kaurisN ja neitsytM. Hyvät merkit toisilleen, kannattaa vaan jatkaa, kyllä se siitä.
Asetelma oli päinvastainen omassa jo edesmenneessä suhteessani; eli minä olen neitsyt-nainen. Emme oikeastaan koskaan edes pystyneet riitelemään, koska riidoissamme päällimmäiseksi asiaksi muodostui se, kumpi saa sanoa viimeisen sanan. Tämä kauris-mieheni osasi lisäksi olla ilkeä ja teki kaikkensa, että 'riita' sekoittaisi 'plasmani' ja minä jäisin alakynteen. Tulee muuten tässä saman tien mieleen, että olisikohan niin, että neitsyt-mies ja kauris-mies muistuttavat toisiaan; eli jos heidän parinaan ovat kauris-nainen ja neitsyt-nainen niin suhteista muodostuu samankaltaisia.
Kauriin ja neitsyen luonteiden samankaltaisuus minusta syö suhdetta vähitellen. Tilanteesi, ainakin minusta, vaikuttaa siltä, että vaikeuksia on edessä. Pystyttekö puhumaan asioista muuten kuin riitelemällä? Mitä netsyt-miehesi sanoo, jos otat esiin hänen ikävät puolensa jossain muussa kuin riitatilanteessa?
muuten mustasukkainen? Ajattelin vaan, kun itse olin silloin alkuaikoina ja siitäkin johtui paljon ne meidän riidat. Joo, neitsytM jaarittelee tosiaan ja tekee analyysin vaikka sun paidan napista jos sikseen tulee. Puhe voi alkaa vaikka muinaisista roomalaisista, ja sitä rataa.. Kauris taas haluaa mennä heti ja vain asian ytimeen. Mutta jos olette jossain porukassa, jossa sinulla ei sattuisi olemaan niin paljon puhuttavaa, niin se sun neitsytM kyllä hoitaa sen puhepuolen - se hyvä puoli siinä on. Kyllä kaurisN:llä ja neitsytM:llä on paljon yhteistä, ajattele sitä ja neitsytM:ssä, ainakin omassani on paljon hyviä puolia. Ne riidat kyllä vähenee kun ollaan vähän varmempia toisistaan, ajan myötä, näin on ainakin meille käynyt.
olin aika mustasukkainen mutta en enää, mieheni ei ollut alussa ollenkaan, ei ainakaan näyttänyt sitä mutta nyt on kyllä. Hyviä puolia hänessä on, rehellisyys ja tosiaan se että juttu puolen hän hoitaa aina jos hiljaista meinaa tulla, itse olen aika sulkeutunut. Mutta se analysointi aiheesta kuin aiheesta saa minut välillä raivon partaalle. ja jos telkkarista tulee jotain hänen mielestä ärsyttävää ohjelmaa niin manaus alkaa ja sitä kestää kauan, ei voi vain kääntää kanavaa ja unohtaa se. Alussa minä en uskaltanut edes katsoa sellaisia ohjelmia mistä tiesin hänen ärsyyntyvän vaikka olisin kuinka halunut. Nyt asia on onneksi muuttunut. Minä pidän pääni ja hän on oppinut vähän hillitsemään itseään siinä asiassa, tosin manausta tulee, mutta aika on lyhentynyt. Paljon on meilläkin riidat vähentyneet mutta ihan liikaa on vieläkin ja kaiken lisäksi kun ne on ihan tyhjänpäiväisistä asioista. Olimme melkein puoli vuotta erossa koska minä en kestänyt niitä riitoja ja oma itsetuntoni kärsi niistä paljon, päätin että tämä loppuu tähän. Mutta ei se loppunut koska erossakaan ei osaa olla. No ehkä tämä tästä vielä rauhoittuu.
on tosi kriittinen, mutta hyvä henkinen tuki kauriille. Neitsyt osaa myös vähän keventää raskassoutuisen kauriin rankkaa elämää ja keksiä jotain kivaakin yhteiselämään. Tulee varmasti olemaan sinun puolella aina, jos päätätte yhdessä jatkaa, on uskollista tyyppiä. Näin ainakin meillä tähän asti ollut.
Kuulostaapa NIIN tutulta, kaurisN ja neitsytM myös täällä. Tuo jaarittelu homma. Mua oikeen hävettää, kun jostain puhetta jonkun ulkopuolisen kanssa, joka kysyy jotain ja neitsytM alkaa vastata...just tyyliin 'jo muinaiset roomal...' nykysin mun on PAKKO sanoa, miten se tähän liittyy??? vastaa jo siihen mitä kysyttiin!!!tulee olo, ettei hän ole älynnyt kysymystä. Ja varsinkin jos pitäisi joutua jonnekin, niin apua, jaaritellaan päivä. Meillä ei mene hyvin kyllä millään osa-alueella enää, ehkä parempi jo luovuttaa...
kuitenkaan luovuta, vaikka välistä tuntuu jossain asioissa, että haluaisi luovuttaa. Mutta periksihän ei anneta. Kyllä kauriskin osaa, ei vai neitsyt, et silleen.
olla aika tyypillistä meille kauriille, että jaarittelu saa miltei tuskanhien otsalle. Harvase päivä tunnen olevani tilanteessa, jossa tekee mieli sanoa, "Koita/koittakaa jo päästä asiaan".
Mainitsit: "vastaa jo siihen mitä kysyttiin";
Minua myös ikävystyttävät sellaiset "ummet-ja-lammet" vastaukset, joissa jaarittelusta johtuen alkuperäinen kysymys jää toisarvoiseksi.
Lähipiirissäni viiden tähden jaarittelija on kylläkin skorppioni eikä
kauriille se olennaisen sanominen ei sinällään aina ole niin helppoa, jos se totuus ei välttämättä sitä kuulijakuntaa miellytä, kauris kun yleensä on aika hienotunteinen; mutta luulisi, että neitsyt ja skorppioni ei niin paljon välitä, vaikka ei vastaus aina miellytä kuulijaa (että niinkuin sen takia jaarittelisivat). Menikö vaikeeksi?
vaikeaselkoista.
Liekö esim. meikäkauriilla samoin kuin kaurissysterilläni vaisto, joka sanoo, miten asiat kenellekin esittää ja kenen kohdalla on syytä olla hienotunteinen.
Eri ihmisille ilmaistaan sama asia eri "kiellä".
Kieltämättä tuo vaisto ei kuitenkaan ole ihan 100 prosenttisesti aina toiminut :)
ja jaarittelun mestari. Kaurismiesystäväni odottelee useimmiten tuskissaan, ja enimmäkseen kauhuissaan tarinan päättymistä. Minä en asiaa noteraa sen enempää kuin että totean vaan että eihän sen tietenkään oo pakko kuunnella, voi sulkea korvansa tai haihtua savuna ilmaan, jos ei niinku kestä :)