Olen kohta kuusi vuotta ollut yksityisyrittäjällä työntekijänä, ja nykyisin vastaan yrityksestä kohta kuin omastani. Nautin siis todella hyvää luottamusta. Mutta kun... Enpä sitten muuta arvostusta saakaan, olenhan alun viidennelläkymmenellä, ja siis "vanha" työntekijä, johon ei pomon mielestä kannata panostaa aikaa eikä rahaa eli ei kannata kouluttaa/kurssittaa jos työntekijä ei tee sitä sitten omakustannusperiaatteella, mitä olen sitten joutunutkin tekemään syystä, että pystyisn pikkasen edes olemaan ajantasalla oman alan tehtävissä. Työ on kiinnostavaa, ja pidän ihmisten kanssa olemisesta eli nautin myös asiakaspalvelusta. Nyt olen jo pari vuotta miettinyt oman yrityksen perustamista toiselle paikkakunnalle, jossa kulkisin kotoa käsin, tai vuokraan pienen asunnon työpaikan lähettyviltä, varsinkin talvea varten.
Mutta epäröin hirveästi tehdä sitä lopullista ratkaisua, kun en ole oikein varma, mitä minun pitäisi tekemän, toisaalta kallistun omaan yritykseen, toisaalta tämän päivän epävarmuudet yritysmaailmassa laittaa epäröimään. Ja kuitenkin olen jo sen verran pitkälle mennyt asiassa, että olen pomolle vilauttanut tätä mahdollisuutta. Eipä tuo ole vastaankaan laittamassa. Sanoi vain, että katsot sitten uuden työntekijän kohdalta, että hän tulee hallitsemaan asiat siinä määrin, että pystyy itsenäisesti tekemään asioita samassa määrin kuin itsekin. Hmm...
Olen vaaka, ja siksi kai on tunnettua tämä epävarmuus heidän kohdallaan... Toisaalta: viimeisten vuosien aikana itsetuntoani on työpaikallani kolhaistu niin monet kerrat, etten enää oikein osaa luottaa itseeni, silloin kuin pitäisi jotain radikaalista tapahtuman.
Mutta epäröin hirveästi tehdä sitä lopullista ratkaisua, kun en ole oikein varma, mitä minun pitäisi tekemän, toisaalta kallistun omaan yritykseen, toisaalta tämän päivän epävarmuudet yritysmaailmassa laittaa epäröimään. Ja kuitenkin olen jo sen verran pitkälle mennyt asiassa, että olen pomolle vilauttanut tätä mahdollisuutta. Eipä tuo ole vastaankaan laittamassa. Sanoi vain, että katsot sitten uuden työntekijän kohdalta, että hän tulee hallitsemaan asiat siinä määrin, että pystyy itsenäisesti tekemään asioita samassa määrin kuin itsekin. Hmm...
Olen vaaka, ja siksi kai on tunnettua tämä epävarmuus heidän kohdallaan... Toisaalta: viimeisten vuosien aikana itsetuntoani on työpaikallani kolhaistu niin monet kerrat, etten enää oikein osaa luottaa itseeni, silloin kuin pitäisi jotain radikaalista tapahtuman.
Vastaukset 4
Vanhimmat
MIEHENI (VAAKA EX) on yritttäjä ja pohtii usein yrityksen laajentamisesta. Asioita puntaroidessa ja muille puhuessaan suunnitelmistaan kävi usein ,että ne muut veivät ideat häneltä.hehe.vaa´alla on hyvät yrittäjän lahjat ja menestyy varmasti siinä. mieheni jopa 30v nyt kesällä tuleee täyteen,joten älähä emmi nuori olet vielä ja idoita yrityksen pitämiseen sinulta löytyy ,kun tota kokemustakin sulla on. Mieti faktat ja tuumasta toimeen vaan ja onneahan sinulla onkin, kun olet jaksanut kamuja työpaikallasikin.
Hei nimimerkeille!
Kiitos kannustavasta viestistänne... Näinhän se on, että ideat voivat karata käsistä, jos niistä menee liikoja puhelemaan ja ennen aikojaan... Niinpä olen ollutkin suunnitelmistani hiljaa, lukuunottamatta siitä yritysajatuksesta, josta olen pomollekin jotain kertoilut, mutta en sitä, mitä aion suunnitella ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan...
Mutta tuo oli kyllä kauniisti sanottu, että nuori vielä olen,m 42-vuotiasko? Johan olen saanut kyllä kärsiä iikäni takia, mutta minkäs teen, kun olen syntynyt "väärällä vuosikymmenellä", hyvä ettei ihan vuosituhannella ;)
Siitä on jäänyt ikävä kaiku itelleni, enkä tahdo monesta muustakaan syystä uskoa sen takia mahdollissuuksiini, vaikka senssit sitten olisi kuinka hyvät, ehkä...
Kiitos teille nimimerkeille, kun jaksoitte ottaa kantaa ajatuksiini. ;)
Jos olet ammattitaitoinen, tulet aina löytämään leipätyötä mutta aina ei tule olemaan mahdollisuuksia aloittaa sitä omaa juttua. Kuten edellä oleva kirjoitteli: hyvät ideat viedään käsistä.
oma yrityksen perustaminen. Menin yrittäjäisäni kanssa hänen kirjanpitäjänsä luo ja kuvittelin, että siellä katsottaisiin yhdessä, mitkä mahdollisuudet suunnitelmillani olis yms. Sainkin paperit täytettäväksi ja hupsista, olin yrittäjä =) Kävi nopeasti ja kivuttomasti Leijonaisäni avustuksella.
Yrittäjänä ollessani elin elämäni toiseksi parasta aikaa, koska muissa työpaikassa ideani aina tallattiin ja lopulta jo arvostelujen tuloksena kuvittelin, että koulutus on mennyt minun kohdalla ihan hukkaan. Oli todella hyvä huomata omassa yrityksessä, kuinka asiakkaat olivat työhöni tyytyväisiä ja itsetunto ja usko omiin kykyihin palasi =)
Yrittäjyys kohottaa siis itsetuntoa, joten elämää parantamaan vain sinäkin =) Etsikööt pomo sitten uuden pompotettavan ja simputettavan. Sitä paitsi, sinusta tulisi varmasti tasapuolinen ja oikeudenmukainen pomo...vaikka sitten vain itsellesi =)