Tämä palstahan on ruotsinsuomalaisten asioista.
Tässä karu kuvaus mikä on tilanne Ruotsissa:
http://www.suomenkuvalehti.fi/?id=7394
Suomen kieltä ei saa opiskella. Siitä pitää maksaa erikseen.
Miksei naapurimaan kieltä saisi osata Ruotsissa ja mksi kaksikielisyys ei olekaan rikkaus!
Tässä karu kuvaus mikä on tilanne Ruotsissa:
http://www.suomenkuvalehti.fi/?id=7394
Suomen kieltä ei saa opiskella. Siitä pitää maksaa erikseen.
Miksei naapurimaan kieltä saisi osata Ruotsissa ja mksi kaksikielisyys ei olekaan rikkaus!
Vastaukset 9
Vanhimmat
on tarpeetonta. Sinä vain pahanhajuisia SuoLikaasujasi suollat.
on meille suomalaisille tarpeetonta.
suomen kieli ruotsissa on tarpeeton.
Suomessa ruotsin kielipoliittiseen malliin.
Mitä enemmän luen tämän palstan puheenvuoroja, sen vakuuttuneemmaksi olen tullut siitä, että Ruotsin noudattama kielipoliittinen malli on ylivertainen nykyiseen käytäntöömme verrattuna:
1) Kielienemmistön kieli (= suomen kieli) on valtakunnan julkishallinnon ainoa kieli (mm. lainsäädäntö on vain enemmistön kielellä).
2) Enemmistön kielellä toimiva koulujärjestelmä tasapuolisesti kaikille.
3) Kielivähemmistöt opettelevat enemmistön kielen koulussa.
4) Enemmistöltä poistetaan vähemmistökielen opiskelupakko.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskouluissa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta, ei lapsen perhe.
6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityiskouluissa, jos haluavat opiskella kotikieltään. Valtionapu on kuitenkin pienempi niissä kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa.
7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä paitsi muutama kunta, joissa asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata sitä (tulkki- ja käännöspalvelut). Tämä täyttää myös Euroopan Neuvoston suositukset.
8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta, vaan jokaisessa virassa on osattava valtakunnan enemmistön kieli.
9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan suomalaisiksi ilman äidinkieltä (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla. Tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomen esimerkki osoittaa. Malli löytyy Ruotsin tilastollisesta vuosikirjasta).
10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Näin osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti maa ottaa vastaan ulkomaalaisia. (Kts. Ruotsin tilastollinen vuosikirja).
11) Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavat/muuttaneet ovat tietenkin ulkomaalaisia maahanmuuttajia (ei paluumuuttajia).
12) Vähemmistökieliä ei mainita perustuslaissa. Laki kirjoitetaan enemmistön kielellä tasapuolisesti kaikille. Kaikessa muussa lainsäädännössä todetaan, että maassa puhutaan perinteisesti joitain vähemmistökieliä.
13) Eduskunnan ainoa virallinen kieli (asiakirjat ja keskustelu) on enemmistön kieli.
14) Valtio voi määritellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (kts. Ruotsin esimerkki ”meänkielestä”) kuten esimerkiksi niin, että Suomessa puhuttu ruotsia muistuttava kieli nimetään ”vårtspråkiksi”.
15) Vähemmistöjä koskevat kysymykset käsitellään tarvittaessa maatalousministeriössä (Ruotsin esimerkin mukaisesti), jos Euroopan Neuvosto vaatii mitä tahansa kieliä koskevia selvityksiä.
16) Katukilvet ja tienviitat ovat vain enemmistön kielellä. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voivat anoa erikseen vähemmistökielistä kilpeä enemmistökielisen alapuolelle oikeusistuimelta. (Kts: Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa)
17) Kielikiintiöt yliopistoista ja muista opetuslaitoksista poistetaan. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti enemmistön kielellä.
18) Vähemmistökieliset yliopistot lakkautetaan, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan enemmistön kielellä.
19) Kaikki armeijayksiköt toimivat vain enemmistön kielellä (Vrt. Ruotsi, siellä ei tarvita erillisiä yksikköjä vähemmistökieliä puhuville, ja näin myös saadaan merkittäviä säästöjä)
20) Kansalaisten rekisteröinti kielen perusteella lakkautetaan, koska yksilön intimiteettisuoja menee sen edelle. Valtion ei ole syytä urkkia kansalaisten kieli-identiteettiä. (Vrt. Ruotsi ja Norja)
21) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään kielletä.
NÄLVIT samoja päättömyyksiä itsestäs!?
Asiahan on JO AIKAISEMMIN ollut esillä ja sen kun vain luet uudestaan, jos nyt "tuli unohdettua" nuo TOISTEN kommentit!
Vai Oletko HUMALASSA?
Nehän yleensä saivartelee samaa asiaa MUUTAMAN kerran tunnissa ja sinullahan näyttää olevan samanlaiset oireet!
KÄYTÄ sitä MUISTIsolua siellä pääkopassasi, vai onko se "hävinnyt" jonnekin!?
käsitelty tällä palstalla aikaisemmin.
Turha tulla vääristeltyjen lehtijuttujen kanssa tälle palstalle.
Minä kirjoitin tuosta Hesarin keskuteluihinkin.
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=19901&tstart=0
>ei ole oikein asioista perillä. Tämä aritikkeli oli huono esimerkki ja harhaanjohtava suomenkielen asemasta Ruotsissa.
Kyseinen tyttö vaihtoi koulua ns. yksityiseen eliittikouluun ja sitten vasta alkaa narista ettei saa suomenkielenopetusta. Jos hän olisi pysynyt tavallisessa kunnallisessa koulussa hän olisisi saanut suomenkielenopetusta.
Ruotsinsuomalaisten keskusliitto ajaa näitä asioita, eikä yksikään suomalaisten vamhempien lapsi ole jäänyt ilman suomenkielenopetusta jos vanhemmat ovat sitä vaatineet.
Sitä paitsi on olemassa täsyin suomekielisiä kouluja ja suomenkielisiä luokkia.
http://www.rskl.se/
Suomen Kuvalehti halusi nähtävästi olla mukana "hurrikampanjassa" ja siksi otsikoi artikkelinsa väärityneenä.
Suomessa ruotsinkielisiä kouluja on vain rannikkokunnissa, joissa ruotsinkieliset asuvatkin. Voipi olla vähän vaikeampaa käydä ruotsinkielistä koulua jossain Pohjois-Karjalassa!
Ja me ruosut asumme täällä hyvin hajallaan ympäri Ruotsia, siksi voi olla vaikeata alkaa perustaa suomalaisia kouluja, jos kunnassa on vain muutaman suomenkielinen oppilas kuten minun kotikunnassani täällä.
Onhan täälläkin suomenkielisä kouluja monilla paikkakunnilla kuten Eskilstunassa ja Tukholmassa. Miten mukava asuinkunta Tukholma tai Helsinki sitten olisi lapsille, siitä voi olla montaa eri mieltä.
Oliko 2004 vai 2005 kun Jyväskylään perustettiin ruotsinkielinen koulu eikä siihen tarvittu kuin 3 lasta.
Korjatkaa joku jos olen väärässä.
Tällä palstalla ei ole sheriffiä. Silti palstalta häipyy kirjoituksia pois.
Saa nähdä saako tämä jäädä.