Kertokaa tyhmälle, mitä eroa on skitsofrenialla, autismilla(lähinnä as), psykopatialla ja persoonallisuushäiriöillä? Jos joku täällä osaisi eron selittää ymmärrettävällä tavalla, niin olisin kiitollinen.
Mitä eroa näillä ?
päivänkakkara
426678
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Skitsofrenia=jakomielitauti=mielisairaus. Tällaisella henkilöllä on todellisuudentaju vääristynyt, käyttäytyy oudosti ja voi puhua sekavia.
Autismi=ensisijaisesti lapsuudessa alkava häiriö, jossa henkilö ei ota kontaktia ympäristön ihmisiin, vaan keskittyy omaan maailmaansa tai vaikka joihinkin esineisiin.
Persoonallisuushäiriöt ovat ryhmä tiloja, joita potevia henkilöitä voi vaikka kutsua yhteisnimellä hankalat. Psykopatia oli aiemmin käytetty termi yhdestä persoonallisuushäiriöstä. Persoonallisuushäiriöiset eivät yleensä huomioi muita ihmisiä ja käyttäytyvät itsekkäästi ja epäsosiaalisesti, osa käyttää päihteitä ja syyllistyy rikoksiin. Osa on taitavia muiden ihmisten hyväksikäyttäjiä.
Eikös jakomielitauti ole vain skitsofrenian ns. osa-alue? Skitsofreniallahan tarkoitetaan tautia jossa ihminen menettää todellisuudentajunsa pitkäaikaisesti, eikä välttämättä jakaudu persoonaltaan kahtia.
En ole varma, mitä tästä tulee, mutta kokeilen.
Eli skitsofrenia on aivokemiallinen sairaus, mikä johtuu välittäjäaineiden/hormonien eritysmäärien muuttumisesta epäluonnolliseksi. Se on siis sairaus, mikä puhkeaa syntymän jälkeen jonkin laukaisevan tekijän vaikutuksesta.
Skitsofreniaan tarvitaan kuitenkin synnynnäinen herkkyys, eli kaikki eivät siihen voi oikeastaan sairastua. Kuitenkin siihen vaaditaan joku henkisesti rankka asia laukaisijaksi.
Esim. lapsilla muita huonommat motooriset- ja sosiaaliset taidot voivat olla henkisesti rankkaa kokemus ja tästä saattaa seurata psykoosi.
Siksi assit ovat riskiryhmä psykoosiin sairastumisen kannalta, koko elämä on yhtä järkyttävää kokemusta. : )
Autismi taas on aivojen laaja-alainen kehityshäiriö, missä ohimolohkot ovat alikehittyneet jollain lailla. Autistin aistienkäsittely on vammautunut ja siksi aistien kokeminen on erilaista; aistienkäsittelykeskus ylikuormittuu ja aistit tuntuvat epätavallisen voimakkailta. Sitä huonompi tämä käsittelykyky on, sitä voimakkaammin se ylikuormittuu ja sitä painajaismaisempia ärsykkeet ovat koettavaksi.
Myös tunneaistumusten käsittely on vajvaista ja siksi autistin on vaikea saada hyvää itsetuntoa jne. Vaikea kokea empatiaa, vaikka olisi sisällään yliempaattinen. Sitä monimutkaisempaa on viestintä, sitä heikommin autisti pärjää. Automaattikäsittelyn puuttuessa, täytyy autistin ajatella taukoamatta ja käsitellä ja pohtia sellaisia asioita, mitä terve ei ehkä tiedä olevan olemassakaan.
Psykopatia on autismin tyyliin synnynnäinen kehityshäiriö, ja siinä on kyse tunnekäsittelyalueen vammautumisesta. Ulkoisille aisteille psykopaatti on hyvin tarkkaavainen ja hyödyntää aistitietoa poikkeuksellisen hyvin. Tunteita psykopaatti ei kykene tuntemaan lainkaan ja siksi hänellä ei ole omaatuntoa tai moraalia. Psykopaatti on käytännössä kone, joka yrittää saada kaikesta mahdollisimman suuren voiton itselleen ja mahdollisimman suuren tappion muille, hänelle ihmiset ovat esineiden kanssa samalla arvoasteikolla ja ainoa arvon mittari on raha.
Myöskin voivat laskea jonkilaista arvoa suosionsa perusteella.
Voisi sanoa, että psykopaatti on täydellisen paha ihminen.
Persoonallisuushäiriö on syntymän jälkeen tapahtunut vikakehitys ihmisen persoonassa. Persoonallisuushäiriöönkin on olemassa herkkyys ja kaikki eivät eivät ole alttiita häiriön kehitykselle. Persoonaliisuushäiriö syntyy, kun sille altis lapsi kasvaa jollain lailla epäterveissä olosuhteissa, tai hän jää jotain vaille lapsuudessa tai saa jotain liikaa...
Se on vikaan kehittynyt vaihe jossain persoonan kehitysvaiheessa. Persoonallisuushäiriöstä voi parantua, mutta se on epätodennäköistä ja hankalaa aikuisiässä.
Autisteilla on muuten suuri todennäköisyys saada persoonallisuushäiriö edellämainitusta syystä.
Persoonallisuushäiriössä jotkut kehitysvaiheet ovat jääneet kesken, eli ei ole kehittynyt jollain alueella normaalisti.
Tätä pitäisi tähdentää enemmän. Käytännös esimerkki:
Jo ristikkotehtävää otsalohkot toimivat ylikierroksilla. Ne käyvät kuumiksi ja kasvot punoittaviksi.
Sama kaikessa ajatustyötä koskevissa tehtävissä...kanssaihmiset
reagoivat tähän kiusaantuneina. Joudun poistumaan tilanteesta ristiriitaisin tuntein.
Aivolohkojen yhteytyminen on jäänyt puutteelliseksi, välittäjäaineet
toimivat vähän arvontamyllyn tapaan.
Väitän, optimaalisissa lapsuudenolosuhteissa As voisi jäädä niin lieväksi,
ettei se täyttäisi dg-kriteerejä.
Tyypillinen assi, autistisesta henkilöstä puhumattakaan leimautuu
helposti ympäristönsä ihmisten toimesta. Noidankehä itsensä ja ympäristönsä kanssa voi johtaa itsetuhoisiin tai aggressiivisiin käyttäytymismalleihin.
Tahtoisin korjata että Psykopatialla ja Autismilla ei ole mitään yhteistä. Tuo on vain joidenkin rivipsykiatrien väite jotka ovat töissä joissain mielenterveystoimistoissa, eivätkä ole ammattitaitoisia. Yleensä AS ja Autistit saavat luonnehäiriöisen diagnoosin koska nämä rivipsykiatrit eivät ole koskaan lukeneet Autismin kirjoon kuuluvista sairauksista eikä heitä kiinnosta se tieto. Aina he vaan väittävät että potilaalla on epävakaa persoonallisuushäiriö tai määrittämätön toistuva masennus.
niin voisikohan sen sanoa niin, että assi on naiivi, luonnevikainen ilkeä, skitsofreenikko neuroottinen ja psykopaatti paha. Ja hyviä puolia: assi on pitkäjännitteinen työssään, skitso inspiroitunut, psykopaatti saa aikaan tuloksia (käyttämällä toisia), ja luonnevikainen saa yleensä oman halunsa läpi (mikä ei välttämättä ole hyvä).
Tämä nyt oli tällainen täysin epätieteellinen yksinkertaistamisyritys:)
autistinen varmaan laatisi jonkinlaisen yksityiskohtaisen oppaan tai sanakirjan, puurtaisi sen parissa vuosia, ja käyttäisi siihen jokaisen liikenevän hetken. Olisi hyvin ylpeä tuloksesta - ei ehkä inspiroitunut mutta hyvä ja hyödyllinen opus.
Psykopaatti kirjoittaisi jonkinlaisen toisia manipuloivan kirjan, tai ehkä thrillerin, tai omaelämäkerran, jossa kuvailisi omia valtavia saavutuksiaan (ehkä vankilasta käsin:).
Skitsofreenikko kirjoittaisi hyvin omintakeisen romaanin tai ehkä runokokoelman. Tai kirjan omista kokemuksistaan, tunteistaan.
Luonnevikainen kirjoittaisi ilkeän juorukokoelman omista sukulaisistaan ja tuttavistaan, tai kirjoittaisi heistä paikallislehtiin. Hän ei koskaan kirjoittaisi itsestään, koska hän ei tunne itseään.
Tarkoittavatko ne samaa suomen kielessä? En ole asunut siellä pitkään aikaan, ja kieli muuttuu.
Minusta persoonallisuus on tehtyä, opetettua, pintaa. Luonne on syvemmällä. Kun puhun luonneviasta, tarkoitan noita ihmisiä, joita käsittääkseni joskus Suomessa kutsuttiin rajatilapersooniksi, ja yhä kutsutaan nimityksellä 'borderline personality disorder' muissa maissa. Persoonallisuushäiriö kuulostaisi minun korvaani enempi huonolta käytökseltä, pahantapaisuudelta. Onko näin?
En tiedä mitä huumorin lajija Ritalin käytti, mutta autismi on synnynnäinen ominaisuus. Autismin piirteet näkyvät pienessä ja alle kouluikäisessä lapsessa puhtaimmillaan.
Skitsofreniaa ei diagnosoida lapsuudessa enää, sillä sen katsotaan puhkeavan vasta teini-iässä. Psykoosi on sen oire ja sen puhkeamiseen vaikuttaa ympäristön paineet. Autistilla saattaa olla myös psykoosia, mutta vasta vanhempana.
Persoonallisuushäiriön puhkeamiseen vaikuttaa pääosin ympäristötekijät. Lapsen huonot kokemukset ja nuoruusiän kärsimyset saavat aikaan vääristyneen vuorovaikutuksen ympäristön kanssa.
Eli Autismi on synnynnäistä. Synnynnäiset tekijät altistavat psykoosin puhkeamiseen ja persoonallisuushäiriö on sosiaalisen kehityksen häitiö, joka ei ole perinnöllinen, vaan vääristynyt tapa selvitä hankalista tilanteista.
Autismi synnynnäistä? Ja perustelut oli?
tämä
http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/autismi.htm
Ei siinä synnynnäisyydestä kyllä puhuta, mutta autismi voidaan huomata jo ihan vauvasta.
"En tiedä mitä huumorin lajija Ritalin käytti, mutta autismi on synnynnäinen ominaisuus."
Eli ilmeisesti oletit, että olisin ollut sitä mieltä, että autismi ei ole synnynnäistä? Minkä perusteella?
Olen kyllä saanut itse sellaisen kuvan, että autismi ja psykopatia ovat synnynnäisiä ja skitsofrenia ja persoonallisuushäiriö syntymän jälkeen "puhjenneita", joskin mahdollisesti perinnöllisen herkkyyden ansiosta.
Kiinnostaa vaan tietää, että mitä halusit parantaa... En mä nyt niin varma sen tekstini tasosta olekkaan.
Autismilla tai aspergerilla ei ole mitään tekemistä psykopatian kanssa vaikka Hans setä käytti nimitystä lapsuuden psykopatia paremman nimen puutteessa Psykopatia (persoonallisuushäiriö) on vääristyneen vuorovaikutuksen tulos. Autistinenkin ihminen saattaa muuttua psykopaattiseksi vaikeassa elämäntilanteessa puolustaessaan itseään kiusaajiltaan.
Joo, tiedän, että se lapsuuden psykopatia oli nimityksenä vain siksi, että silloin kaikista sen tyyppisistä oireyhtymistä/sairauksista käytettiin nimeä psykopatia.
Mutta jos palataan nykyaikaan, niin on erotettavissa kaksi erilaista narsismia: narsistinen persoonallisuushäiriö ja psykopatia. Psykopaatilla on PET-kuvauksissa todettu joidenkin aivoalueiden kehityshäiriö; mm. amygdala oli viturallaan.
Psykopatiassa siis on kyse synnynnäisestä tunteiden puuttumisesta. Narsistinen persoonallisuushäiriö muistaakseni F62.2 on kuten sanoit: "(persoonallisuushäiriö) on vääristyneen vuorovaikutuksen tulos." Ja on käsittääkseni asseilla jopa yleisempää, kuin terveellä väestöllä.
As on siis käytännössä herkkyys mielisairauksin ja persoonallisuushäiriöihin.
kun väität "As on siis käytännössä herkkyys mielisairauksiin ja persoonallisuushäiriöihin."
En usko, että aspergerin syndroomalla on mitään tekemistä mielisairauksien tai luonnevikojen kanssa - joillakin heistä noita voi olla, kuten myös joillakin, joilla ei ole aspergeria.
Asperger ei ole sairaus. Se on ominaisuus. Ehkä tulevaisuudessa osoitetaan jotain muuta, mutta tietääkseni kukaan ei ole vielä osoittanut sitä sairaudeksi.
Munasta tulee sopivissa olosuhteissa hautomalla sievä pääsiäistipu. Keitettäessä sisältö kovettuu.
- sopivissa olosuhteissa meistä tulee sievä assitipu - keitettäessä kovetumme psykopaatiksi.
Luonneviat eivät ole synnynnäisiä. Ritalin - olemme kaikki kovia kokeneet - siksi näitä psykopaatin piirteitä löytää peiliin katsessaan. Pohjalla on kuitenkin ihminen - eikä kivi.
Aivokuvat eivät voi todistaa synnynnäisistä luonnehäiriöistä - luoonehäiriöt on kasvatukesn tulosta - Pavlovin koira ongelma. Kaikki olemme enemmän tai vähemmän ympäristömme tulosta. Geenit ovat siellä pohjalla. Autisteilla kyllä löytyy yhteistä geeniperimää - se on fakta.
Autistit ovat herkkiä ympäristön paineille ja he reagoivat voimakkaasti sosiaalisiin tilanteisiin ja aistiärsykkeisiin. Siksi heidän stressioireensa usein sekoitetaan psykoosiin. Laadullisesti on kysymys eri asiasta.
Luonnehäiriö tulee kun lapsi väärin ymmärretään. Assi on totuudentorvi - kun häntä ei kuunnella ja uskota. Jos häntä väitetään valehtelijaksi joka päivä - eikö hänestä voida tehdä luonnevikaisen?
Näin on mm. Gillberg todennut autisteista, joita on hoidettu lpsykopaateille käytetyillä menetelmillä - tulos on ollu päivastainen kuin tavallisilla ihmisillä - assista on tehty luonnevikainen.
As-diagnoosin aikoinaan lääkäri kertoi, että herkälle Assille ei tule sopimaan rankka psykoterapia jos sille tarvetta esiintyy.
Mennään ojasta allikkoon psykoterapiaan turvautumalla. Masennus diagnosoitiin parin vuoden kuluttua Assista.
Kuntoutus on jatkunut miltei katkeamatta ja masennuksesta on tullut krooninen.
Tuntuu siltä, että se seuraa koko loppuelämän.
Kuntotuksena on ollut toimintaterapia ja siihen sisällytettyjä keskusteluja, mutta psykoterapian mahdollisuuden pidämme ulkopuolella.
Lääkärin arvio perustui juuri Gillbergin kokemuksiin psykoterapian vaikutuksista As-potilaalle - erityisesti lapselle ja nuorelle.
Oma lapseni - tytär - on erityisen tunneherkkä, myös aistiherkkä, joskin iän myötä on tullut aistiherkkyyteen sietokykyä.
aivot kehittyvät valtavasti syntymän jälkeenkin. Niissä ilmenevät häiriöt voivat olla joko synnynnäisiä tai myöhemmin syntyneitä.
Aivojen kehittymiseen vaikuttaa hyvin suuressa määrin kontakti läheisiin ihmisiin. Tunnekontakteja vaille jääneen aivot kehittyvät eri tavoin kuin sellaisella jolla on lämpimiä tunnekontakteja.
Olettaisin että asperger-lapsen aikuisuus on paljon helpompi jos hän on kasvanut NT perheessä kuin jos hän onkasvanut AS-perheessä.
En tiedä, että kuinka otit tuon lauseeni:
As on siis käytännössä herkkyys mielisairauksiin ja persoonallisuushäiriöihin.
Eli minä yritin tuolla lauseella sanoa, että assilla on suurempi vaara sairastua esim. skitsofreniaan, tai narsismiin, kuin NT:n.
Siitä narsismiin ja persoonallisuushäiriöihin taipuvaisuudesta on voinut tulla kaupunkilegendan kautta, mutta kyllähän se on aika ilmeistä, että as saattaa kommunikointivaikeuksiensa takia joutua olemaan sellaisessa epäterveessä vuorovaikutussuhteessa ja yleensä assit varmaan joutuukin. Joten olisi tietenkin assin halpompi saada persoonallisuushäiriö, kuin ei assin.
Skitsofreniaa on todistetusti asseilla normaalia enemmän.
Siis en tarkoittanut, että as sairastuisi poikkeuksetta, vaan että as voi johtaa ihmisen sellaisiin elämänkokemuksiin, missä helposti sairastuu.
"Luonneviat eivät ole synnynnäisiä."
Niinpä. Mielestäni kuitenkin F62.2 ja psykopatia ovat kaksi eri asiaa.
Olen samaa mieltä, että luonneviat eivät ole synnynnäisiä, mutta väitän, että psykopatia ei olekkaan luonnevika, vaan kehityshäiriö. Narsistinen luonnevika on myös olemassa, mutta se on hieman erilainen...
Esim. sosiaalisuudessa psykopaatti on huippusosiaalinen, kun taas narsistisen luonnehäiriön omaava on varsin epäsosiaalinen ja helposti yksinäinen.
Kanadalaisessa rottakokeessa todettiin, että hippokampuksen säätelyalueen metylaatio liittyy siihen kuinka paljon poikanen saa hoivaa. Paljon läheisyyttä saavilla pikasilla metylaatio purkautuu ensimmäisten elinviikkojen aikana. Tällöin reseptorivalkuaista syntyy hippokanpuksessa. Jos poikaset saavat vähemmän hellää hoivaa, reseptorigeeni pysyy metyloituneena, valkuaista ei synny ja palautejärjestelmä häiriintyy. Tämä johtaa etenkin stressitilanteessa herkästi hyperkortisolismiin, jota on havaittu mm. vakavaa masennusta sairastavilla ihmisillä.
Lähde: Tiina Paunio: Epigeneettiset vaikutukset psykiatristen häiriöiden taustalla Duodecim 5/2006
viitteet:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?CMD=search&DB=pubmed
...asiallisesta ja luotettavasta lähteestä. Ei tainnut vastata ihan ketjun aloittajan kysymykseen mutta vastapainona noille viesteille joissa tyrkytetään lähteeksi sitkeästi sitä wikiwikiskeidaa tällainen viesti oli oikein erinomainen. Onnittelut onnistuneesta tiedonhausta!
ei johda mihinkään
Valitettavasti tuli laitettua suojatun sivuston linkki. Duodecim - lehteä voi lukea suurimmissa kirjastoissa.
Googlettamlla: Weaver: Epigenetic Programming
löysin mm. seuraavan artikkelin:
http://www.zoology.ubc.ca/veg/Weaver et al 2004 Nature Neuroscience.pdf
Testasin että toimii
ystävällisin terveisin
Tom
wikiskeidan toimittaja
Ps. Mielelläni otan vastaan wikiskeidaan kohdistuvaa kritiikkiä!
Ei autistisuus näy erityisesti alle kouluikäisissä: Meillä autistisuus huomattiin n, kaksi vuotiaana, kun puhetta ei tullut ja nyt sitten koko ajan tulee autistisuuteen viittavia piirteitä lisää. Minä olen varma siitä ettei kukaan olisi voinut antaa lapseelleni diagnoosia hänen ollessaan yksi vuotias. Olen näin jälkeen päin kelannut vauva aikaa enkä muista mitään erityistä, videoilta kun katson lastani yksi vuotiaana en näe autistisuutta. Mutta kun katson tämän hetken videokuvaa se on autistisen lapsen käytöstä. Mielestäni lapseni ei ollut autistinen syntyessään, niin katkeraksi en kuiteenkaan ryhdy että pohtisin tai hakisin syyllistä, sehän voi kuitenkin olla ettei autistisuus näkynyt hänessä ennek kahden-kolmenvuoden ikää vaikka hän sitä jo olisi ollut. Olen myös nähnyt melko paljon autistisia aikuisia ja yli kuusivuotiaita ja kyllä autistinen käytös ja asioissa toimimisen huomaa. Ettet sinä nyt vain sekoittaisi asioita koska autistinen ihminen voi olla hyvin viehättävä vaikka ei nyt aina toimisikkaan niin kuin kuulluu. Ja olkonäöstähän autistia ei tunne vain käytöksestä.
Autismin "puhkeamiseen" ei ole mitän tiettyä ajankohtaa. On otettava huomioon, että kullakin lapsella kehitys on erilaista. Autimiakin määritellään kuutta erilaista tyyppiä, joiden sisällä on vielä paljon vaihtelua.
Koska autimi usein havaitaan vasta n. 3-ikäisenä, vanhemmat luulivat että autismi liittyy tässä iässä saataviin rokotuksiin. Rokotusten ja autimin yhteys on epäselvä. Autimi liittyy lapsen kommunikaatiotaitoihin. Pieneltä lapselta ei odoteta yhtä hyviä viestintätaitoja, kuin vanhemmalta lapselta. Niimpä autismi selviää yleensä vasta kun ihmetellään puheen viivästymistä.
Omalla lapsellamme todettiin kommunikaatio-ongelmat vasta 9-vuotiaana. Vasta 11-vuotiaana tuli diagnoosi High Functioning Autism. Nyt kun asiaa tarkastelee - kyllä lapsella on ollut koko ikänsä autismiin viittaavat kommunikaatiotavat. Kotioloissa niitä vaan pidettiin lapsen persoonallisuuteen liittyvinä ominaisuuksina.
Tämä asia mietityttää lähinnä sen vuoksi kun miettii autistin sisaruksia ja jos tässä vielä itse jaksaisi lisää lapsia mahdollisesti mailmaan laittaa. Niin minun autistinen lapsi käyttäytyi n. kahden vuodenikään asti kuin tavallinen lapsi. Olen kyllä aika suvaitsevainen ja varmasti omassa lapsessa on helpompi hyväksyä poikkeavia piirteitä. Mutta minä en tosiaankaan huomannut mitään ennen kahden vuoden ikää. Toisaalta olisi varmasti ollut parempi tietää jo heti lpsen synnyttä tai ehkäpä ei kuitenkaan osaampa ainakin nähdä autistisen lapseni ilman diagnoosia.
"Kotioloissa niitä vaan pidettiin lapsen persoonallisuuteen liittyvinä ominaisuuksina."
No sitähän ne nyt onkin hyvänen aika. Niille persoonallisuuteen liittyville ominaisuuksille on vaan nyt sitten ruvettu antamaan oikein diagnoosikin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000469&posting=22000000008632537
Niin, etkö tosiaan huomannut mitään poikkeavaa alle 2v lapsessasi? Meillä oli selkää "outoa" käytöstä jo ihan vauvasta. Pojallani katsekontakti oli normaali ja piti sylissä olemisesta ja oli seurallinen iloinen pienipoika, mutta ei juurikaan itkenyt. oikeastaan alkoi itkemään vasta 1/2v ikäisenä. Syöminen oli alusta asti todella vaikeaa(autistista)
Liikkumaan lähti vasta 9kk ikäisenä ryömimällä ja konttaamaan aloitti vajaa 1v, vauhtia tosin riitti. Käveli vasta 1v 4kk.
Huomattiin että ei juuri koskaan pistänyt leluja taikka tavaroita suuhunsa ja jos pisti niin haisteli esinettä ensin(autistinen piirre). Alkoi pyörittämään esineitä 1v(autistista), ei siis leikkinyt leluilla normaalisti kuin vasta 4v jälkeen. Ei osoittanut sormella koskaan tarkoittaen, "äiti katso".
3v:nä huomattiin että ei puhunut/ymmätänyt sanaakaan, vaikka jokelteli jo 9kk iässä ensimmäisiä sanoja pu = lamppu.
Nyt tosin hänen kehityksensä on puheterapian ja toimintaterapian ansiosta ollut huimaa. päällepäin ei huomaa enää mitään vikaa vaikka tunne-elämä ja ihmiskontakti on heikkoa. Edelleen hyvin naurava iloinen 5v poika, mutta enää lievästi autistinen. diagnoosi muuttunee joskus johonkin muuhun.
Mutta voi Miksi olisit katkera? minulle tämä lapsi on enemmä kuin ylpeyden aihe ja elämäni valo vaikka rankkaa onkin ollut. =) Jaksamista sinullekin!
Sinulla ei taida olla autistista lasta. Voin kertoa autistisella lapsellani olevan sisaruksia ja tiedän mikä menee normaalin rajoihin alle 2v ja mikä ei.Meillä lapsi oppi syömään ja liikkumaan, kävelemään normaalisti, verraten tavallisiin sisaruksiin, rattaissa viihtyi sisaruksiaan kauvemman. Sairasti myös rankan korvatulehduskierteen. Iho-kontakti oli myös tosi tärkeä, imetinkin häntä kauvan.(Iho-kontakti haku olikin mielestämme ensimmäinen kummalllinen käyttäytymisen muoto)Sitten opittujen sanojen pois jäänti... Nyt sitten autimi näkyy jo selvästi.(mielestäni suurin hankaluus kun näkyy vain käyttäytymisessä ja ympäristö ei ymmärrä, kuinka noin sievä lapsi voi käyttäytyä noin "kurittomasti") , Nyt autistinen lapseni on Yli 5v ja voin sanoa: onneksi!!!! meillä on diagnoosi. Hukassa olisimme ilman tukitoimia ja tukitoimia ei ilman diagnoosia saa. Me vanhemmat emme diagnoosia muuhun tarvita. Meidän lapsemme on sama ihana valloittava persoona oli diagnoosia tai ei. Jaksamista ja kärsivällisyyttä kaikille autististen lasten vanhemmille, sitä sitä me tässä kovassa ja niiiiin usein usein ymmärtämättömässä maailmassa tarvitsemme.
en kiellä etteikö ole vaikeaa autistisen lapsen kanssa. Mielessä oli enemmänkin korkeatasoiset autistit ja asperger.
Mutta korvatulehduskierre ei johdu autimista.
Hienoa että imetit häntä pitkään. Liian nopeasti lopetetaan nykyisin, jos imetetään ollenkaan.
Toivotan teille hyviä päiviä tästä eteenpäin. Ja voimia.
"Mutta korvatulehduskierre ei johdu autimista."
Pitkään jatkunut imetys ja immuniteettihäiriöt kyllä vaikuttavat...
Korjaus.Edellisestä viestistä puuttui osa Korvatulehdus ei todellakaan kuulu autismiin mutta meillä lapsella oli monta korvatulehdusta n.1-2v joten olen paljon miettinyt korvatulehdusten yhteyttä autismiin,josko olisin laittanut sairastelun piikkiin jotain ei siihen kuuluva. Olen myös miettinyt josko lääkkeet, hoidot, lääkärissä käynnit ja pakottamiset olis laukaissut autismin.
sieltä missä niitä ei ole.
Autismi kulkee geeneissä, ei aiheudu ulkopuolisista tekijöistä.
Moneen kertaa on kerrottu miksi autismi ilmenee usein juuri tuossa iässä. Hae tietoa paitsi suomeksi myös englanniksi, niin opit ymmärtämään syitä.
Äidit helposti syyllistävät itseään. Aivan turhaan.
Syy siihen että toivoisin että autismi ei kulkisi perimässä on autistisen lapsen sisarukset ja heidän tulevat lapsensa. En etsi syyllistä enkä tunne syyllisyyttä, olen paras vanhempi autistiselle lapselleni.
Taisin olla vähän enemmän väsynyt kun rustasin tuon tekstin. Siis sori jos loukkasin jotakin se ei ollut tarkoitukseni. Niin ja onnellinen olen lapsestani. Mutta haluan vielä kertoa että meillä oli tavallinen lapsi 2v asti sitten tuntui tapahtuvan jotain puhe taantui ja oikeastaan siitä lähtien kehitys ei ole paljoakaan edennyt, siis sisaruksien kehitykseen verrattuna. olen myös miettinyt että elämä olisi aika tylsää ja tarkoituksetonta, paljon olisi jäänyt näkemättä ja kokematta.
Se ei johdu ympäristötekijöistä.
Perustele ja mielellään niin ettei jää mitään jossitelun varaa, eipä tarvisi meikäläisen ja monen muunkaan enää pähkäillä.
että lähdet itse tutkimaan asiaa niin saat paljon muutakin asiatietoa luulon sijaan.
Kirjoita Googleen Autismi, valitse kieleksi suomi. Saato jo paljon asiatietoa.
Jos kielitaito riittää, ja tässä asiassa olisi hyvä olla kielitaitoa, niin kirjoita Googleen Autism, valitse kieleksi englanti. Saat mahdottoman paljon hyvää tietoa, kun vain valitset sieltä ne asiapitoiset lähteet etkä erehdy huuhaasivuille.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000202&posting=22000000015064180
Asseilla ei ole herkyyttä luonnehäiriöihin vaan pelkästään mielenterveysongelmiin. Ammattitaidottomat rivipsykiatrit vaan selittävät että Autismin kirjoon kuuluvilla on luonnevikoja koska eivät tunne autismia ollenkaan. ADHD ihmisillä on taas luonnehäiriöitä paljonkin mutta mielenterveyshäiriöitä ei oikeastaan yhtään.