Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    yksin ei jaksa...

    Kyllä. Olen yksinäinen. Ja se vituttaa.
    Toisaalta välillä pidän yksin olemisesta,
    ja sen kun saa tehä "mitä vaan" mutta lopulta
    se vain rasittaa ja väsyttää...
    Tuntuu etten enää edes osaa puhua ihmisille,
    kaveritkin ovat jääneet, koska taidan aina aristaa niiden näkemistä tai pistän lenkkeilyn tmv niiden edelle... eikö olekin itsekästä?
    Tosin en käy koulua tmv vaan vietän arkipäiväni osastolla (kyllä, mielisairaalassa) ja viikonloppuisin kotona. Osastolla on kyllä muita nuoria, mutten tunne olevani yhtä "hyvä" kuin he. Tuntuu että elämääni ohjaa vain liikunta ja ruoka. Onnellisuus on aivan tyhjä käsite, en edes tiedä enää mitä se tarkoittaa...
    tai hauskan pito- MITÄ HELVETTIÄ? En tosiaan muista. Aivan liian pitkä aika.

    Joskus jopa mietin, että parempi olisi kuolla.
    Ja tuntuukin että tahdon miettiä sitä...
    Jos kuolisin ei olisi näitä rasittavia huolia,
    ja ehkä olisin siellä jossain onnellinen-
    tai ehkä minua ei enää olisi.
    1513
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    eikö sulle anneta terapiaa tms joka auttais? kaikkea hyvää kyllä sinäkin vielä näet valon vaikka nyt tuntuu toivottomalta!

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    nih kirjoitti:

    Kyllä. Olen yksinäinen. Ja se vituttaa.
    Toisaalta välillä pidän yksin olemisesta,
    ja sen kun saa tehä "mitä vaan" mutta lopulta
    se vain rasittaa ja väsyttää...
    Tuntuu etten enää edes osaa puhua ihmisille,
    kaveritkin ovat jääneet, koska taidan aina aristaa niiden näkemistä tai pistän lenkkeilyn tmv niiden edelle... eikö olekin itsekästä?
    Tosin en käy koulua tmv vaan vietän arkipäiväni osastolla (kyllä, mielisairaalassa) ja viikonloppuisin kotona. Osastolla on kyllä muita nuoria, mutten tunne olevani yhtä "hyvä" kuin he. Tuntuu että elämääni ohjaa vain liikunta ja ruoka. Onnellisuus on aivan tyhjä käsite, en edes tiedä enää mitä se tarkoittaa...
    tai hauskan pito- MITÄ HELVETTIÄ? En tosiaan muista. Aivan liian pitkä aika.

    Joskus jopa mietin, että parempi olisi kuolla.
    Ja tuntuukin että tahdon miettiä sitä...
    Jos kuolisin ei olisi näitä rasittavia huolia,
    ja ehkä olisin siellä jossain onnellinen-
    tai ehkä minua ei enää olisi.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu