Teak-pinnat istuinkaukaloon

Täällä olisi ruotsiksi jonkin feikkipinnoitteen asentamisohjeita.

Käväiseppä kurkkaamassa "sika"-sivuilla, siellä on heidän ohjeensa teak-kannen tekoon ja korjaamiseen.
Itselläni on veneessä n. 20 vuotta vanha kansi jota olen korjannut ilman ruuveja. Ne päät joissa on ollut ruuvit ovat halkeilleet ja päästäneet vettä alleen, josta seurauksena on ollut, että rimat ovat päistään irtoilleet.
Taltalla niitä sitten "lyhentelin" ja laitoin uusia pätkiä väliin.
Yksi hyvä keino on mielestäni, jos vaan on mahdollista, niin ruuvaa niitä ruuveja altapäin.
Valitse aika paksuja ja hyväkierteisiä, jotka eivät ylety yli puolivälin puussa.

Suosittelen sekä ruuvien että sikafleksin käyttöä. Sikaflex on se, joka varsinaisesti pitää teakin kannessa kiinni ja estää vuodot, mutta ruuveilla saat kuriin ne oikuttelevat teak-rimat, jotka haluaisivat vetää vähän kaarelle. Samaten jos kansi ei ole aivan platta-suora, niin ilman ruuveja joudut virittelemään monimutkaisia painovirityksiä.

Laitoin talvella -01 moottoriveneen etukannelle noin 2.5 kertaa 2 metrin alueelle teak-pinnoitteen, ja kun se oli niin komee niin jatkoin laittamalla kesällä -01 takakannelle suunnilleen 2 kertaa 1.8 metrin alueen.

Teak-rimojen hankinnassa käytin oikotietä, eli tein pahvista teak-rimoitettavien alueiden mallit ja vein ne Seppälän Venetarvikkeeseen Kotkan lähelle. Puuseppä teki rimat valmiiksi jiirisahauksineen, reunan urineen ja jopa ruuvinreikiä myöten. Sain valmiit rimat, tapit, liimat ja jopa ruuvit linja-autorahtina, ja sitten vain kokoamaan. Jos on omia työstömahdollisuuksia, niin teak-rimaa saa metritavarana ainakin Malmin Puukeskuksesta pohjois-Helsingistä.

Puhdistin alustan huolellisesti asetonilla ja koekokosin rimoitukset paikalleen niin, että laitoin joka riman vain parilla ruuvilla kiinni. Sitten teippasin huolellisesti kannen teakin ulkoreunaa myöten, jotta Sika ei leviäisi kantta tahrimaan. Ei ole huono ajatus teippailla muutenkin suojapapereita työstettävän alueen ulkopuolelle. Sikaflex ON tahraavaa!!! Rimoissa olevia ruuvinreikiä hyväksikäyttäen porasin vastaavat ruuvien alkureiät kanteen, siis joka peevelin reiän (niitä on monta...). Sitten irrotin rimat. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa varmistua siitä, että rimat on numeroitu niin että ne osaa latoa takaisin samassa järjestyksessä.

Levitin sitä maksamakkaran näköisissä pötköissä myytävää Sikafleksin mustaa kiinnitysmassaa hammaslastalla kanteen ja ladoin rimoja paikoilleen. Kun reiät oli porattu kanteen valmiiksi, niihin menee tässä yhteydessä kunnolla Sikaa eikä vuotoja tule. Ruuveja ei tarvitse kiristää hampaat irvessä, mutta sillälailla tasaisen kireälle. Sika alkaa tursuilla joka välistä. Tässä vaiheessa ymmärtää olla kiitollinen itselleen, jos on suojannut ympäröivät alueet huolellisesti ja varannut pari ylimääräistä paria hanskoja sekä roskiksen, johon kaiken tahraantuneen saa heitettyä helposti.

Ruuvien päälle liimaa ja teak-tappi. Olin mielestäni kamalan fiksu kun keksin tehdä liiman kanssa näin: varastin lääkekaapista sen 10 ml:n ruiskun, jolla lapsille on annettu yskänlääkettä suuhun. Sekoitin epoksiliiman paperimukissa ja imaisin sieltä liimaa ruiskuun. Sitten vain ruiskulla pieni turaus liimaa joka reikään, ja tapit päälle vasaralla napauttamalla. (Hankin sittemmin lapsille uuden yskänlääkeruiskun.)

Kun kaikki rimat ovat paikallaan, voi aloittaa saumaamisen. Sikaflex-firma suosittelee saumojen pyyhkimistä asetonilla ja primer-aineen penslaamista niihin ennen saumamassaa - olin kiltti poika ja näin tein. Kyllä se varmaan pitävyyttä parantaa. Saumamassan levityksestä on vähän eri koulukuntia, mutta minulle hommaa neuvonut kokeneempi kaveri piti tärkeänä kahta asiaa: 1) leikkaa tuubin kärki vinottain mutta ei liian leveäksi, jotta saumausaine varmasti puristuu sauman pohjaan asti eikä jätä ilmakuplia ja 2) laita niin paljon saumamassaa, että se on joka kohdasta selvästi kukkuralla. Massa hiukan kutistuu kuivuessaan, joten jos levität vain sauman piripintaan täyteen mutta ei enempää, jostain kohtaa se painuu kuitenkin kuopalle.

Jos saumattavaa on paljon, kannattaa harkita sähkökäyttöisen pusertimen vuokraamista. Muuten tulee käsi seuraavaksi päiväksi aika kipeäksi. Myös saumausainetuubien lämmittäminen noin 30-40 asteisiksi esim. lämpimässä vedessä voi auttaa massan juoksevuutta. Jos tuntuu älyttömän raskaalta, voi yrittää vähän suurentaa tuubin kärjen aukkoa.

Siitä ei kai ole mitään erityistä ohjetta, kumpi tehdään ensin, saumaus vai ruuvinreikien tapitus. Jos tapittaa ensin, voi ainakin olla varma ettei mene saumamassaa ruuvinreikiin tapitusta hankaloittamaan. Voi tehdä myös toisinpäin.

Kun saumamassa on kuivunut, leikkaa terävällä taltalla kukkurat pois. Samalla taltalla voi napsutella ruuvinreikien ylipitkät tapit lähemmäs kannen tasaa. Ei kuitenkaan ihan pinnasta, koska ainakin yksi tappi katkeaa kuitenkin vinoon niin, että katkeamiskohta on riman pinnan alapuolella! Sitten vain tasainen hionta yli koko pinnan, ja baanalle herättämään kateutta naapureissa.