nimet kirjoitetaan lyhyin vokaalein?
Minusta on aina ollut itsestään selvyys pikkutytöstä asti, että lapseni nimi kirjoitetaan lyhyin vokaalein.
Miehenkin syttyi ajatukselle, ja poikamme saa mitä todennäköisemmin jomman kumman näistä nimistä:
Aron Josua Emil
Emil Josua Jonatan
Vokaalit lausutaan "puolipitkinä"
Onko muita, jotka pitävät enemmän nimistä niiden lyhyessä kirjoitusasuassa?
Minulla on toinenkin lapsi entisestä liitostani, ja henen nimensä on myös lyhytvokaalinen
Nora Julia Adelina.
Mukavaa kevättä linnun lauluilla, auringon säteillä ja hymyn pilkahduksilla höystettynä :)
Minusta on aina ollut itsestään selvyys pikkutytöstä asti, että lapseni nimi kirjoitetaan lyhyin vokaalein.
Miehenkin syttyi ajatukselle, ja poikamme saa mitä todennäköisemmin jomman kumman näistä nimistä:
Aron Josua Emil
Emil Josua Jonatan
Vokaalit lausutaan "puolipitkinä"
Onko muita, jotka pitävät enemmän nimistä niiden lyhyessä kirjoitusasuassa?
Minulla on toinenkin lapsi entisestä liitostani, ja henen nimensä on myös lyhytvokaalinen
Nora Julia Adelina.
Mukavaa kevättä linnun lauluilla, auringon säteillä ja hymyn pilkahduksilla höystettynä :)
Vastaukset 24
Vanhimmat
koska se on kansainvälinen tapa. Nimien ei tarvitse noudattaa muun kielen oikeinkirjoitussääntöjä.
Vai oikein kansainvälinen tapa? Muuta ulkomaille, jos ei Suomi ja suomalaisuus miellytä. Mikset muuten ole käynyt vaihtamassa omaa nimeäsi Lisa-Mariaksi, jos se kerran olisi niin hienoa ja kansainvälistä?
No jos nimi kirjoitetaan lyhyenä, niin se myös lausutaan lyhyenä. Nina on "nina" ja Niina on "niina". Sama pätee muissakin nimissä: Sara, Vera, Nora, Ida, Ada, Emil, Adam jne.
En näe syytä miksi suomea äidinkielenään puhuvat ja kirjoittavat ihmiset joutuisivat arvuuttelemaan nimien lausumista. Jos joku haluaa kirjoittaa nimen hienosti lyhyenä, mutta lausuu sen kuitenkin suomalaisittain pitkänä, niin johan on kummallista vänkäämistä...
jotka lausuttaisiin "nina", "tina" tai "vera". Älä tee itseäsi naurettavaksi! Tiedän yhden naisen joka lausui Tina-nimensä "tina" ja hänelle naurettiin yleisesti selän takana. Nimiin eivät päde tavalliset suomen kielen oikeinkirjoitus- tai taivutussäännöt.
Tällä kertaa sinä teit itsestäsi naurettavan, Liisa-Maria! Suomenkielessä lausutaan niin kuin kirjoitetaankin, vaikka kuinka sinä olisit asiasta eri mieltä. Nina lausutaan Nina, ei Niina jne. Kysy vaikka kielitoimistosta, jos et usko. Apukoulun äidinkielentunnilla ei tätä ilmeisesti opetettu?
Jos haluat, että lapsen nimi lausutaan esim. Veera tai Tiina, tulee se myös niin kirjoittaakin.
"Suomenkielessä lausutaan niin kuin kirjoitetaankin"
Hups heijaa. Eipäs ole näin. Nimien kohdalla on se poikkeus, että äännetään niinkuin henkilö haluaa. Esim. mun nimi on Elli, mutta mä haluan, että se äännetään Mariella on teoreettisesti mahdollista.
Tuo Nina -> Niina tulee ruotsista, siellähän lausutaan Tina Tiinaksi jne.
Ainakin ne kaksi Ninaa, jotka tunnen, ovat aina olleet "ninoja" eikä kukaan ole heidän nimiään selän takana ihmetelleet... :o
Täytyy kai kutsua Mika-nimistä miestäni Miikaksi tästä eteenpäin, ettei vaan kukaan nauraisi! :)
että sinua kutsutaan Mariellaksi, ei se tarkoita, että nimesi Elli lausuttaisiin noin. Se on vain yksinkertaisesti lempinimesi.
En ole koskaan ymmärtänyt niitä vanhempia, jotka kirjoituttavat lapsensa nimen Nina, mutta vaativat lausumaan sen Niina. Meillähän on olemassa Niina ihan virallisesti nimenä. Kaikille osapuolille olisi helpompaa, että nimi kirjoitetaan kuten se lausutaankin.
Minä en tiedä, miten nimet "oikeasti" tulisi lausua, mutta tunnen monta Ninaa ja Piaa, joiden nimet on aina (ihan alle kouluikäisestä asti) lausuttu Niina ja Piia. Samaten monta Ida-nimistä tyttöä ovat kavereiden ja perheenjäsentenkin keskuudessa Iidoja. Mika ja Miika ovat taas selkeästi eri nimiä, samoin kuin Sara ja Saara. Vera ja Veera sekä myös Tina ja Tiina ovat taas mielestäni ihan sama nimi. Ruotsinkieli tässä ehkä hiukan sotkee, mutta eiköhän me näiden juttujen kanssa kuitenin pärjätä.
joten paitsi säännöt myös poikkeukset ovat minulle tuttuja.
Nimissä on monenlaisia kerrostumia, jotkut nimet ovat jo hyvin suomalaistuneita kuten oma etunimeni Liisa, joka on lyhennys Elisabetista. Liisa kirjoitetaan suomeksi Liisa. Siitä ei liene mitään kiistaa.
Nina ja Vera voidaan toki kirjoittaa myös Niina ja Veera, mutta itse en kirjoittaisi niitä niin, koska nuo nimet ovat myöhäisempää nimistöämme, eivätkä mielestäni vielä tarpeeksi suomalaistuneita.
Verassa on vielä sekin, että se voi olla joko venäjää (kirkkoslaavia), jolloin se tarkoittaa uskoa, tai latinaa, jolloin sen merkitys on tosi. Venäjän Verassa ei ole pitkää e-äännettä vaan Vera ääntyy melkeinpä "viera". E-äänne on siis liudentunut. Paljon muitakin tällaisia asioita on syytä ottaa huomioon, joten annetaan ihmisten itsensä päättää, miten he haluavat lastensa nimet kirjoitettavan.
Monille tuntemilleni henkilöille on ollut ulkomailla haittaa heidän nimensä pitkävokaalisesta kirjoitustavasta. Eräskin opiskelutoverini, joka tekee kansainvälistä tutkijanuraa, on joutunut muuttamaan nimensä lyhytvokaaliseksi, kun se ulkomailla herätti jatkuvaa ihmettelyä. Hänellä on tavallinen kristillinen etunimi, jossa sinänsä ei ole mitään ihmeellistä, ja joka tunnetaan kaikkialla kristikunnassa.
Mika on lyhennys Mikaelista, siis arkkienkelin nimi. Miika on taas eräs Vanhan Testamentin pienistä profeetoista. Jos siis menet lausumaan Mika-nimen "miika", osoitat vain oman asiaan perehtymättömyytesi.
Sitäpaitsi nimiä, jotka ääntyisivät "pia" ja "nina" ei ole edes olemassa. Sen sijaan on olemassa nimi Nino. Se oli todennäköisesti Georgian kuningattaren Ninan (k. vuonna 335), kaikkien Ninojen kantaäidin, alkuperäinen nimi.
miten nimet lausutaan. serkkuni tyttö on nina ja lausutaan myös nina, ei niina, koska silloin, kuten serkkuni ilmoitti, tyttö olisi myös kastettu niinaksi.
ja minulla oli yläasteella pia-niminen luokkatoveri. nimi lausuttiin pia, ei piia...
lakkaa jo itsesi tekemisen naurettavaksi.
ja samoin te "lyhyttä" vokaalia miettivät: eiköhän nimi ole paree kirjoitta kuten lausutaankin. muutenhan tässä kaikki alkavat hienostella: anna lausutaanki "ännä" englantilaisittain. jane (ei muuten sovi suomeen, mutta kun semmoisia jo on niin otetaan eismerkiksi) lausutaan tsein...
Lapselle pitää antaa sellainen nimi, jonka ihmiset osaa ääntää ilman asiaan perehtymistäkin. Katso millaista kieltä ihmiset kirjoittavat keskustelupalstoilla, ei heillä tosiaan ole kiinnostusta perehtyä edes äidinkieleensä, niin luuletko, että jaksavat jotain nimiä miettiä. Lapsi siinä kuitenkin joutuu kärsimään, kun tyhmät aikuiset lausuvat väärin ja hän joutuu oikaisemaan.
Miksi tosiaan antaa lapselle nimeksi Nina tai Mia jos ne ääntyvät Niinaksi ja Miiaksi? Mikä vika Niinassa ja Miiassa?
Luulin jo kertaalleen selittäneeni. Eivät kaikki jälkeläisemme pyöri koko ikäänsä täällä Suomessa. Eihän sitä voi tietää, minne maailma meidänkin pikkupilttimme heittää. Nimen pitää olla sellainen, että se kelpaa myös ulkomailla eikä vain täällä kotona.
Kyllä on taas niin vahvoja argumentteja Lisa-Marilla, että oikein hirvittää. Lähdepäs jo kouluun siitä, välitunti loppuun kohta.
suomalaisten pitää nöyristellä ja miettiä kansainvälisiä nimiä pilteillemme JOS he joskus MAHDOLLISESTI vaikuttavat rajojen ulkopuolella. Kumma kun ei japanilaisilla tai ranskalaisilla tai muilla kansoilla ole moisia aatoksia.
Samantienhän sitten kaikkien pitää alkaa muuttamaan sukunimiään kansainväliseen muotoon, JOS he joskus MAHDOLLISESTI tulevat vaikuttaman ulkomailla.
Nyt kaikki Väänäset miettimään mikä olisi parempi nimi tuolla ulkona. Samoin Pöllänen on liian vaike. Ja kyllä se tavallinen Virtanenkin pitää saada kansainvälisempään muotoon.
Voi lakkaa jo. Nyt olet mokannut itsesi lopullisesti. Onneksi voit hiljaa häipyä palstalta ja vaihtaa nimimerkkiä, jolla voit sitten taas ihastella, että "hienoja nimiä, minä kuitenkin laittaisin..."
No tuo on jo aika naurettavaa..! Ihan niin kuin meidän pitäisi miettiä, että lapsesta tulee isona "se ja se hieno ulkomaalainen", jonka nimenkin täytyy sopia ulkomaalaisille. Huhhuh, mitä soopaa! Kyllä nimi kuin nimi kelpaa ulkomailla, jos on itsellä järkeä päässä ja perusterve itsetunto!
Täällähän on vain esitetty, että kaikkialla yleiset, kansainvälset nimet, kuten vaikka Vera, kirjoitettaisiin meillä Suomessakin Vera eikä Veera tai Viera. Suomalaiset nimet kuten Aino, Väinö ja Kyllikki ovat taas oma lukunsa. Ne kaikkialla ymmärretään suomalaisiksi nimiksi eikä kukaan arvostele niiden oikeinkirjoitusta.
En ihaile kaikkea ulkomaalaista kritiikittömästi, mutta en hyväksy myöskään kaikkia kielitoimiston ehdotuksia nimien kirjoitustavoista.
Kukaan ei käsittänyt sinua väärin. Poistu jo palstalta tyoerine juttuinesi
annoit, että päässäsi lienee kokokaupalla tyhjää. "nina-nimeä ei ole olemassakaan..."
nyt en voi lukea yhtäkään kommenttiasi miettimättä, että mitähän tuo bimbo taas tälläkin tarkoittaa... jos viisas olisit, poistuisit ja tulisit takaisin vaikka nimerkillä mari-liisi...
"En ihaile kaikkea ulkomaalaista kritiikittömästi"
No hyvä! Olisihan se uskomatonta, että joku Suomessa väittäisi, että suomalaiset nimet pitää kirjoittaa ihailtavassa ulkomaan muodossa. Tai, että tiettyjä nimiä ei edes ole olemassa, vaan sen takia kun joku idiootti on sitä mieltä.
mutta siinä on just se että ruotsinkielessä kirjotetaan esim Nina mutta lausutaan "Niina" koska heillä ei kitjiteta kahta ii:tä peräkkäin. en näe siinä asiassa mitän hölmöö!!
ruotsiks kirjotetaan esim Nina mutta silti sanotaan "Niina", ja sama Tina on sana kuin "Tiina"...
eli ittseni mielestä saa kirjoittaa nimen miten vaan ja lausutkoon miten tykkää mutta muistakaa että suomenkielessä ja ruotsinkielessä on ainankin nimissä eri "perjaate".
eli Tina on esim tosi hlmö, pistäkääpi vaikka sitte siinä tapauksessa Tiina! mutta Nina voih ihan hyvin lausuta lyhein suomenkielessä.