Moi.
Katsoittako Täällä pohjantähden alla?
Siinä oli todellista maaseudun homojen elämää ja vanhemmat oli kans mukana kundien elämässä positiivisella ja kannustavalla asenteella.
Kundit niin tavallisia kuin olla voi ja kaukana homojen sterotypioista.
Kertokaa mitä tykkäsitte...
Katsoittako Täällä pohjantähden alla?
Siinä oli todellista maaseudun homojen elämää ja vanhemmat oli kans mukana kundien elämässä positiivisella ja kannustavalla asenteella.
Kundit niin tavallisia kuin olla voi ja kaukana homojen sterotypioista.
Kertokaa mitä tykkäsitte...
Vastaukset 13
Vanhimmat
Todella hyvä että kerrankin näytettiin tavallisia poikia eikä mitään narttuja kuten esim. Sillä silmällä neidit. Jyrki ja Simo tekivät todella hyvän teon kun suostuivat ohjelmaan. Ja Jyrki oli tietenkin ihana.
Kieltämättä hyvä, että nähtiin tavishomoja eikä baarineitejä aina!
julkisuuteen! lehtihaastatteluja tv-juttuja.
Ei nää ole julkisuushakuisia ollenkaan,
vaan pitkään harkitsivat suostuvatko ollenkaan tähän tv-ohjelmaan.
Heillä on asiat hyvin omalla pikku paikkakunnallaan, eikä tilanne ainakaan parane julkisuuden kautta.
Taitaa tosiaan olla päinvastoin niin, että niitä ihan tavallisia pareja saa metsästämällä metsästää julkisuuteen. Kun tavalliset ihmiset ei kaipaa elämäänsä hirveesti sitä, että joka toinen tien päällä tunnistaa. Saattaa olla ihan vieras asenne meidän seiska-iltalehti-idols-nuorisolle mutta yllätys yllätys - aika monet on ihan tyytyväisiä hyvään, mukavaan elämäänsä ilman minkäänlaista salamavalojen vilkahtelua.
Täytyy olla todella rohkea, että uskaltaa elää poikaparina 1000 asukkaan paikkakunnalla, keskellä keskustalaisuuden ja lestadiolaisuuden paatosta. Pitkästä aikaa tunsin itsekin hieman ylpeyttä homoudestani.
Jasu -75
Ihan hyvä varmaan itselleen tuollainen, olla sellainen kuin on. Mutta kysymys kuuluukin? Mitä rakkaus on, vai onko sitä laisinkaan. Ja tarvitseeko sitä yleensä ollakkaan.
Varmaan heteroissakin on paljon sellaisia, ettei parisuhteessa sitä varsinaista "rakkautta" ole laisinkaan. Vaan suhde perustuu tarpeeseen, olla toisen lähellä. Saadakseen siitä tyydytyksen, niin henkisen kuin kehollisenkin. Henkinentyydytys tulee siitä, kun yhteiskunta katsoo sinut kelvolliseksi.
Mutta saako miespari henkisentyydytyksen, jos elävät yhdessä. Vai pitääkö siinä löytää "aitorakkaus", ennenkuin kannattaa alkaa yhteiselämä. Sillä yhteiskunnan kannalta hyväksyntää on turha odottaa.
Tietysti tälläiset ajatukseni saavat alkunsa siitä, kun en oikein jaksa uskoa minkäänlaiseen rakkauteen. Vaan uskon parisuhteiden johtuvan juuri edellämainitsemistani tarpeista, saada hyväksyntää ja kehollista tyydytystä säännöllisesti.
Minun mielestäni juuri tuollainen ullavanpoikien tapainen kaveruus olisi ihanne. Jos ei olisi mitään homofopioita, vaan suhtauduttaisiin niinkuin heteropareihinkin. Sillä hyväksyntä näyttäisi tulevan usein vasta sitten, kun omassa suvussa joku rohkea uskaltaa olla oma itsensä.
Tässä oli tosi hyvää se, että ohjelma sijoittui omille lähikulmille siis Suomeen... Se että ohjelmassa ei ollut metropolikeskeisiä bilehileitä ollenkaan on ohjelmalle vain plussaa, heitä on muutoin ruutu tulvillaan. Näistä tavallisimmin ruutuun pomppaavista homokundeista moni kaveri saa ehkä turhia paineita kun ei tunne vetoa trendikkääseen menoon kaikkine kotkotuksineen vaan tietää tyykkäävänsä toisesta tavallisesta miehestä... Tahtoisi vain elää omaa elämäänsä oman kultansa kanssa sukunsa keskellä. Tässä heidät näytettiin nimenomaan sukujensa jäseninä. Ehkäpä useampikin ns. "heteronoloinen" mies saa rohkeutta elää ja valita kuten sydämessään haluaa. Todella positiivista ohjelmassa on myös se, että siinä kuvataan myös vanhempien ja sisarusten rehellistä suhtautumista suhteeseen. Kiitos tästä panoksesta kaikille ohjelmaan osallistuneille, toivon sydämestäni, ettei kukaan käytä näkemäänsä millään lailla teitä vastaan vaan saatte elää elämäänne kuten tähänkin asti.
En ehtinyt katsoa kuin puolet, mutta olin lukenut joskus aiemmin Z-lehden jutun näistä kahdesta...Täytyy katsoa huomenna uusintana! Hienoahan se on, että uskaltaa elää tuollaisella pienellä paikkakunnalla ihan omana itsenään. Eikä ne vanhemmat ihmiset sydäreitä ole tuollaisen takia saaneet, mitä nyt vähän perheen jatkoa harmittelivat. On sitä jo ehtinytkin kyllästyä sillä silmällä -tyyppisiin hinuleihin...
Kaikki vanhoinapoikina elelevät maanviljelijät eivät siis välttämättä halua sitä emäntää sinne maatilalle. Senkin tästä oppi taas.
Katsoin ohjelman ja olen tyytyväinen serkkuuni ja hänen naiseensa. =) Kannustan ihmisiä kertomaan suoraan ja avoimesti asioistaan!!
Ohjelma oli todella hyvä!!!
on tosi mukavaa et jotku uskaltaa tulla julkisesti esille,ja pojat on tosi mukavia kun tunnen heidät jollaintavalla.itse tulin kaapista 96 ja senjälkeen on ollu paljon helpompaa asua myös pienellä n.3000 asukkaan keskustalaisessa kunnassa itä-suomessa ja myös työskennellä itse myös maatalousyrittäjänä ja myös eri luottamustehtävissä.ja myös minun kaveri on otettu hyvin vastaankyläyhteisössä
Näin jutun osaksi. Todella upeita poikia täytyy sanoo. Nostan hattuu!