Miten metsäkoneen kuljettaja oppii?

Usein sanotaan, että virheistä oppii ja tekemällä oppii. Nämä sanonnat vain eivät taida päteä metsäkoneen kuljettajiin.

Metsä näyttää tehdyt virheet vasta vuosien päästä enkä muista koskaan kuulleeni, että kuljettaja olisi tullut 3 vuoden päästä oppimaan virheistään kys. metsässä ja kehittämään itseään uusien tilanteiden varalle. Ts. nämä kaverit tekevät niinkuin tekevät eikä ole mitään kehityspyrkimystäkään. eihän virheistään voi oppia jos koskaan ei edes kohtaa virheitään.
1810011
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Ihan turha yleistää,kyllä monet kuskit käy katsomassa työnsä jälkia vuosienkin päästä.

Äänestä

Kun pyörii vuosia samalla alueella niin useinkin sattuu että muutaman vuoden päästä hakataan viereisessä metsässä ja siinä samalla voi ihailla niitä työn jälkiä mitä on tehnyt aikasemmin..

Äänestä
  • Ensio on niitä yleispäteviä metsänomistajia, joka osaa ja tietää kaiken eikä tee mitään virheitä työssä tai vapaa-ajalla.Kyllähän kaikki sen tietävät että meistä kuljettajista ei löydy yhtään kelvollista tekijää yksityismetsiin.Pitää jokaisen hakata ja ajaa omatpuunsa niin ei tarte valittaa.Kun vielä jokainen hankkii omat koneet sillä perintömetsällä niin ei ole sitten kiire mihinkään. Mutta sen tiedän että viisaus vähenee kun metsä ohenee.Kiitos kuitenkin palautteesta,negatiivinen palaute kehittää tyhmempääkin.

    Äänestä

Onko Ensiolla jäänyt jotain hampaankoloon hakkuun jälkeen. Ota yhteyttä työn suorittaneeseen metsäfirmaan tai urakoitsijaan ja keskustele asiasta.

Äänestä
  • Tähän tautiin ei keskustelut kallonkutistajan kanssa auto mitään, vaan tarvitaan iso nippu rahaa.

    Äänestä

moi no kyllä se on niin kontrolloitua ja vain oppineet yleensä on töissä , ajokoneella sellaset hommissa mitkä ei osaa harvennella kunnolla...

Äänestä
  • Ajokoneellako saa sotkea ja tössiä vapaasti?

    Äänestä

  • Ensio kirjoitti:

    Ajokoneellako saa sotkea ja tössiä vapaasti?

    niin kun moto kuskiksi ei oo asiaa niin voi osata ajaa ajokonetta , sä et taida kumpaakaan..

    Äänestä

  • Jaa että ajokoneella harvennellaan eikös se ole se moto vai puhuitko yhdistelmäkoneesta?

    Äänestä

  • tyhmä? kirjoitti:

    Jaa että ajokoneella harvennellaan eikös se ole se moto vai puhuitko yhdistelmäkoneesta?

    no mä kyllä nytten ajan ajokonetta ku ei saa ajokonekuskia mistään ,, kaikki kannot on käännetty mut ei oo niin ei oo kuskia ,,, sais vielä vaki homman et ei mitään tilapäis apulaisen vierkaa niin mä pääsisin takasin moton puikkoihin takasi..

    Äänestä

  • 901 kirjoitti:

    no mä kyllä nytten ajan ajokonetta ku ei saa ajokonekuskia mistään ,, kaikki kannot on käännetty mut ei oo niin ei oo kuskia ,,, sais vielä vaki homman et ei mitään tilapäis apulaisen vierkaa niin mä pääsisin takasin moton puikkoihin takasi..

    Moi!
    Siis ymmärrinköhän mä oikein, siis ajokonekuskia ei löydy. Ajattelis että moton puikkoihin ei niin vaan löydy ihmistä, vaikka tietokonehan sitä avittaa melko paljo mut pitäähän sen kuskinki jotain ymmärtää. En silti tarkoita vähätellä ajokonekuskeja. Tärkeitä ovat molemmat. Näin naisen logiikalla ajateltuna...

    Äänestä

  • Tyhmä? kirjoitti:

    Moi!
    Siis ymmärrinköhän mä oikein, siis ajokonekuskia ei löydy. Ajattelis että moton puikkoihin ei niin vaan löydy ihmistä, vaikka tietokonehan sitä avittaa melko paljo mut pitäähän sen kuskinki jotain ymmärtää. En silti tarkoita vähätellä ajokonekuskeja. Tärkeitä ovat molemmat. Näin naisen logiikalla ajateltuna...

    kyllä mä tiedän yhen motokuski naisenki joka ajaa 770 timperiä ja muutaman joka ajaa ajokonetta ,,, naisestakin on kuskiksi ku on vaan oikeenlainen asenne ..

    Äänestä

  • moto1 kirjoitti:

    kyllä mä tiedän yhen motokuski naisenki joka ajaa 770 timperiä ja muutaman joka ajaa ajokonetta ,,, naisestakin on kuskiksi ku on vaan oikeenlainen asenne ..

    En ite aja minkäänlaista metsäkonetta, autoa vaan.
    Mut isäntä on ajanu jo muutaman vuoden ajokonetta. Sen juttuja on tullu kuunneltua ku ei ne aiheet ole paljo muuta ku metsäkoneis...

    Äänestä

Motokuski olettaa aina olevansa viisaampi
kuin tusina metsälautakunnan tai yhdistykse
tai oman firman pomot yhteensä. Joten kuka
tai mikä voisikaan neuvoa kaikkitietävää.
Jos kysyt kuskilta miksi teit näin , saat enem-
män selityksiä kun hävinneeltä jääkiekkoilialta.
Olen kokeillut, joten tiedän.

Äänestä

moi mä oon ollut alalla jo 11v suunnilleen ja tekemällä oppii ja seuraan laatua vieläkin ja keskustelen maan omistajan kanssa jos sillä on toivomuksia ja sitten töihin,,, virman miehet on koittanut saada otannoillaan mua niinkuin et oon tehnyt susia mut ei oo ollut mitään sanomista et ihan oikea tiheys on ollut aina ,,, ensin oli haku ammuntaa mut kyllä parin leimikon päästä ku pääsi jyvälle niin nykyään tulee hyvää jälkeä , väliin kyllä käyn katsomassa maastossa millasta jälkeä tulee niin pysyy silmä vireessä kyseiseen hommaan...

Äänestä
  • Luin noita kirjoituksia korjuun jäljestä ja tuli mieleen joku asia. Aika ratkaisevasti korjuun onnistumiseen vaikuttaa oikein valittu korjuun ajankohta. Usein kuitenkin koneet viedään metsänomistajan vaatimuksesta sulan aikaan kohteille, joihin meikäläinen suosittelee talvikorjuuta. Syynä moisiin vaatimuksiin on yleensä rahapula.Toisaalta tehtaiden huutaessa puuta saattaa meikäläinenkin panna moton kohteelle, joka olisi parempi tehdä talvella. Tämä tapahtuu kuitenkin aina myyjän suostumuksella.
    Kun puuta korjataan metsistä, syntyy aina korjuuvaurioita. Valtaosa näistä vaurioista on puuntuotannollisesti merkityksettömiä. Metsänomistajien "ymmärrys" tässä asiassa vaihtelee paljon. Suurin osa ymmärtää tilanteeen, mutta kaikkia tydyttävää korjuuta ei ole olemassakaan.
    Mielestäni nykyiset sopimusyrittäjät ovat kyllä näissä asioissa erittäin vastuullisia.Ainakin meillä (UPM) aina ennen hakkuun aloitusta hakkuukoneen kuljettaja on yhteydessä metsänomistajaan. Tällöin myyjällä on mm. mahdollisuus kertoa hakkuuta koskevia toivomuksiaan.
    Puuta myyvät metsänomistajat ovat pääosin fiksua porukkaa, mutta suureen joukkoon mahtuu muitakin.
    Ainakin omalla alueellani toimivien koneyrittäjien työmoraali ja asenne työhön kelpaavat esimerkiksi minkä tahansa alan toimijoille

    Äänestä

  • Mtiopisto kirjoitti:

    Luin noita kirjoituksia korjuun jäljestä ja tuli mieleen joku asia. Aika ratkaisevasti korjuun onnistumiseen vaikuttaa oikein valittu korjuun ajankohta. Usein kuitenkin koneet viedään metsänomistajan vaatimuksesta sulan aikaan kohteille, joihin meikäläinen suosittelee talvikorjuuta. Syynä moisiin vaatimuksiin on yleensä rahapula.Toisaalta tehtaiden huutaessa puuta saattaa meikäläinenkin panna moton kohteelle, joka olisi parempi tehdä talvella. Tämä tapahtuu kuitenkin aina myyjän suostumuksella.
    Kun puuta korjataan metsistä, syntyy aina korjuuvaurioita. Valtaosa näistä vaurioista on puuntuotannollisesti merkityksettömiä. Metsänomistajien "ymmärrys" tässä asiassa vaihtelee paljon. Suurin osa ymmärtää tilanteeen, mutta kaikkia tydyttävää korjuuta ei ole olemassakaan.
    Mielestäni nykyiset sopimusyrittäjät ovat kyllä näissä asioissa erittäin vastuullisia.Ainakin meillä (UPM) aina ennen hakkuun aloitusta hakkuukoneen kuljettaja on yhteydessä metsänomistajaan. Tällöin myyjällä on mm. mahdollisuus kertoa hakkuuta koskevia toivomuksiaan.
    Puuta myyvät metsänomistajat ovat pääosin fiksua porukkaa, mutta suureen joukkoon mahtuu muitakin.
    Ainakin omalla alueellani toimivien koneyrittäjien työmoraali ja asenne työhön kelpaavat esimerkiksi minkä tahansa alan toimijoille

    niin ruvetaan tekemään kaupppaa noista korjuu vaurioista lahon ottaneista järeistä kuusen tyvipölkyistä...jos vaikka Pellokselle toimitat sitten ne.....

    "Kun puuta korjataan metsistä, syntyy aina korjuuvaurioita. Valtaosa näistä vaurioista on puuntuotannollisesti merkityksettömiä. "

    Jos pölkyn tyvessä kahden sormen levyinen kolhusta tullut ruskea laho, niin eiku selluks hintaan 10 euroa motti...UPM varmaan maksaa niistä sen 48 euroa...

    Kierron aikana jos metsää 2-3 kertaa harvennetaan ja aina se 4-5 % puista kolhitaan ja juuristo vauriot päälle ,niin päätehakkuussa metsässä ei kovin montaa tervettä puuta ole...

    Kyllä valveutuneet metsänomistajat syystä ovat huolissaan.

    Äänestä

  • yhteystietosi kirjoitti:

    niin ruvetaan tekemään kaupppaa noista korjuu vaurioista lahon ottaneista järeistä kuusen tyvipölkyistä...jos vaikka Pellokselle toimitat sitten ne.....

    "Kun puuta korjataan metsistä, syntyy aina korjuuvaurioita. Valtaosa näistä vaurioista on puuntuotannollisesti merkityksettömiä. "

    Jos pölkyn tyvessä kahden sormen levyinen kolhusta tullut ruskea laho, niin eiku selluks hintaan 10 euroa motti...UPM varmaan maksaa niistä sen 48 euroa...

    Kierron aikana jos metsää 2-3 kertaa harvennetaan ja aina se 4-5 % puista kolhitaan ja juuristo vauriot päälle ,niin päätehakkuussa metsässä ei kovin montaa tervettä puuta ole...

    Kyllä valveutuneet metsänomistajat syystä ovat huolissaan.

    harvinaisuus näiden "metsänomistajien" joukossa, koska osaat laskea (siis euroja ja prosentteja) ja ajatteletkin vielä mokoma ainakin "yhden kiertoajan" puitteissa.

    Voi, kyllä niillä metsäfirmoilla ja firman miehillä ajat kovenenee, kun muutkin "metsänomistajat" oppivat vastaavat taidot.

    Taitaa tämä olla provosoivaa, mutta olkoon!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ensio kirjoitti:

Usein sanotaan, että virheistä oppii ja tekemällä oppii. Nämä sanonnat vain eivät taida päteä metsäkoneen kuljettajiin.

Metsä näyttää tehdyt virheet vasta vuosien päästä enkä muista koskaan kuulleeni, että kuljettaja olisi tullut 3 vuoden päästä oppimaan virheistään kys. metsässä ja kehittämään itseään uusien tilanteiden varalle. Ts. nämä kaverit tekevät niinkuin tekevät eikä ole mitään kehityspyrkimystäkään. eihän virheistään voi oppia jos koskaan ei edes kohtaa virheitään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu