Ystäväni, joka on masentunut kuuntelee aina melankolista musiikkia. Miksi ei kuuntelisi iloisempaa onko kaverilla masennus joku tahtotila jota oikein pitää buustata alaspäin moisella tavalla.
Itsekin kärsin ajoittain masennusfiiliksiä, sain kyllä itsekin buustattua fiilikset alas kun kuuntelin samaa musiikkia. Sitten kun laitoin vaikka reggaen soimaan niin en huomannutkaan kun masennusfiilis oli poissa. Toimiiko muilla sama idea?
Tuosta linkistä löytyy internetradioasemia mistä voi kokeilla eri tyyppisiä musiikki lajeja.
http://www.shoutcast.com/directory/?sgenre=Reggae
Itsekin kärsin ajoittain masennusfiiliksiä, sain kyllä itsekin buustattua fiilikset alas kun kuuntelin samaa musiikkia. Sitten kun laitoin vaikka reggaen soimaan niin en huomannutkaan kun masennusfiilis oli poissa. Toimiiko muilla sama idea?
Tuosta linkistä löytyy internetradioasemia mistä voi kokeilla eri tyyppisiä musiikki lajeja.
http://www.shoutcast.com/directory/?sgenre=Reggae
Vastaukset 13
Vanhimmat
masennukselta. Elämä taas hymyilee ja ulkonakin paistaa auriko kuten Jamaikalla.
Hiukan vaati töitä asentaa toi Winamppi ja saada musiikki kuulumaan.
Luv and peace man
"Let the grass grow"
Just, musiikillapa on voimakas vaikutus, se varmaan parantaisi minkä vain sairauden...
musiikki vaikuttaa mielialaan. Tää on ihan todistetusti tutkittu!
Niin vaikuttaa mielialaan, tyhmäkin sen tietää, mutta MASENNUS on SAIRAUS!
mieliala paranee. Tietysti masennus on sairaus nimenomaan mielisairaus. Ja jos musiikki vaikuttaa mielen niin kyllä se vaikuttaa siihen sairauteenkin sitten.
Se masennus ei ole yleensä mikkän elinperäinen fyysinen sairaus, vaan ulkoisten tekijöiden aiheuttama tila.
lääkenarkkari, kuvittelee, että kaikki hoituu kun lääkäri määrää punaisen pillerin ja välillä sinisen. Ja sivuoireisiin keltaisne.
niin ja kaikki mikä mieleen vaikuttaa, vaikuttaa myös siihen mielisairauteenkin.
Ihan niinkuin ne ulkopuoliset lääkkeetkin, tässä prosessissa vain oma keho tuottaa niitä mielialaan tarvittavia kemikaaleja musiikin avulla.
Just joo hoida sä vaan itseasi lääkkeillä onhan ne niin tehokkaita aikansa, kunnes toleranssi kasvaa ja aivojesi kemiatasapaino on lopulta niin pielessä, ettet voi koskaan elää ilman lääkkeitä.
Jos olisit kokenut masennuksen niin tuskin edes kirjoittaisit noin, koska siinä vaiheessa kun masennus on pahimmillaan ei todellakaan auta mikään muu kuin lääkkeet...tottakai myös terapia, mutta liian moni kärsii turhan kauan masennuksesta,juuri sen vuoksi kun on noita sinunlaisia jotka paheksuvat lääkkeit ja pelottelevat niistä! Onhan syövän hoitoonkin lääkkeet myrkkyjä, mutta niitä on vain pakko ottaa!!Tulisko mieleen alkaa moralisoimaan esim.
syöpää sairastavalle hänen lääkkeitään??
Itse olen sairastanyt koko ikäni masennusta TURHAAN, koska ajattelin myös lääkkeistä samanlailla kuin sinä ja moni muukin...Kävin parivuotta terapiassa ja SÖIN lääkkeitä mikä oli minun pelastukseni..nyt jaksan eteenpäin ja oloni on turvallinen, koska tiedän että jos sairastun vielä niin voin ja osaan hakea heti apua eli LÄÄKKEET. Eli on ihan paskan jauhamista toi lässytys lääkkeistä ja niiden haitoista..käyttäjällä on aina itsellään kuitenkin vastuu ettei käytä lääkkeitä väärin ja jos tulee ongelmia niistä pitää mennä keskusteleen lääkäreitten kanssa.
On tutkittu ja todettu että masentuneen ihmisen aivoissa on selviä muutoksia jos verrataan terveeseen ihmiseen...ja lääkkeet vaikuttavat aivojentoimintaa...välittäjäaineisiin yms. en edes viitsi selittää, ota selvää..kaikenlaiset tänne kirjoittaakin...
tapahtunut. Masennus vaikuttaa aivojen kemiaan. Vaan mistä se masennus alkaa. Yleensä jostain ympäristötekijästä, työttömyys tai muu puolison kuolema etc...
Koko ihmisen ajatteluhan on lopulta kemiaa, niin asia toki liittyy siihen.
Ihminen itse tuottaa niitä endorfiinejä dopamiinejä etc...
Sittenkun jokin ympäristötekijä on laukaissut masennuksen. Niin jos pääpaino on vain aivojen kemiatasapainon korjaaminen lääkkeillä niin silläkö homma on hoidettu.
Tunne tyyppejä jotka kuvittelevat asian olevan näin ravaavat vain etsimässä uusia lääkkeitä. Pää jumissa. Olen nähnyt usean ihmisen kohdalla miten lääkket on lopulta tuhonnut heidät.
Alkuperaiset masennukseen johtaneet syyt ovat jääneet hoitamatta.
Kuin syöpä.
Huumeriippuvuskin on määritelty sairaudeksi.
Alkoholiriippuvuus on sairaus.
Molemmat itse aiheutettuja sairauksia.
Ilman ao. päihteitä ei olisi noita sairauksia.
Molempien sairauksien syyt eivät ole aineissa vaan ihmisen muissa ongelmissa. Päihteet vain ovat se pakopaikka mihin ongelmia paetaan.
Filosofia masennuksessa menee jotakuinkin samoin. Sairaus puhkeaa ympäristötekijöiden vaikutuksesta. (ei itseaiheutettu) Jotkut ovat sille taipuvaisia. Lääkkeillä ei voi hoitaa kuin masennuksen oireita, sitä alkuperäistä syytä mikä aiheuttaa masennuksen ei lääkkeet voi poistaa. Eli lääkkeet toimivat kuten alkoholi tai huumeet, turruttavat ihmisen mielen, jotta ei olisi paha olla. Jos ei muuta hoitoa ole kuin lääkehoito ei ihminen varmasti parane. Joten aivan turha väittää, ettei jollain musiikilla olisi merkitystä, että lääkkeita vaan ja ongelmat on poissa.
Masennus on länsimaisen maailman trendisairaus. Kun perehtyy alkukantaisiin kulttuureihin, ei siellä ao. sairautta tunneta.
Suomessa määrätään mielestäni liian helposti kaikenmaailman tabletteja. Jos pikkusen on unettomuutta niin heti saa rauhottavia. jos toisinaan masentaa, kuten jokaista varmasti niin, siihen kyllä saa lääkityksen helposti.
Tiedän 7- vuotiaan pojan jolle määrättiin rauhottavia pelkästään, koska oli sosiaalisesti kehityksestä jäljessä ja oli koulussa häiriöksi. Älyllisesti poika oli muita edellä, joten kun hän teki tehtävän minuutissa ja muilla meni tunti. Hän pitkästyi ja alkoi olla häiriöksi.
Sitten annettiin hänelle 6- luokan tehtäviä, jotta aika ei kävisi pitkäksi. No niissä oli haastetta, mutta turhautti, mitä hän eka luokalla tekee sitten. No "mieto" lääkitys määrättiin rauhoittamaan. Nyt pojan nuppi on niin jumissa, hyvä että nimensä osaa kirjoittaa.
No lääketehtaat tarvitsevat rahansa. Ja markkinointi on tehokasta, ei sivuoireista puhuta.
Minusta tuo musiikin vaikutus mieleen ei ole ihan näin yksiselitteinen asia. Itselläni myös vahva taipumus masentuneisuuteen, ja ainakin minulla kaikenlainen iloinen musiikki vain masentaa enemmän. Melankolinen tunnelmointi sen sijaan toimii jotenkin lohduttajana, johon uppouduttuaan mieli tuntuu vähemmän raskaalta. Voisi sanoa, että tuskan kautta puhdistuminen, katharsis, tapahtuu sen kautta. En voisi luopua melankolisen musiikin kuuntelusta, se on minulle eräänlaista sielunravintoa.
Tiedä sitten mitkä perimmäiset syyt, mutta myös vuodenajoilla sama vaikutus, kevät ja kesä masentavat, kun taas syksyllä mieliala on parempi ja talvi on minulle parasta aikaa. Nautin pimeydestä.
Mutta jokaisen on syytä kuunnella sellaista musiikkia, joka kullekin toimii parhaiten mielialojen tasaajana.
Siitä saa vähän virtaa, mutta ei se kovin pitkälle kanna. Vain sen kappaleen ajan ja sitten hyytyy taas. Eikä sen musiikin voimallakaan hirveästi aikaan saa, ehkä jotain ihan pientä. Sitten väsyy siihen ränkytykseen lopulta. Masismusalla on vähä samanlainen vaikutus. Kappaleen ajan vaan vaikuttaa, kun musiikki loppuu mielen valtaa se tavanomainen olotila. Kuuntelen aika paljon tuollaista rähinämusiikkia koska siitä tulee agressiivinen olo, mikä on parempi kuin ei-minkäänlainen-olo..
Olen ihminen joka kuuntelen musiikkia aina ja kaikkialla. Kuuntelen fiiliksen mukaista musiikkia; kun olen surullinen kuuntelen surullista musiikkia, menofiiliksiin on omat menobiisit. Masentuneena en kuunnellut mitään musiikkia. Enkä syönyt, enkä nukkunut. Masennus on kamala olotila, sille tunnetilalle ei olemassa edes musiikkia!