Sinua kannan rinnassani,
sydämeni sopukoista
pulppuavat haudatut
muistot.
Minun on niin ikävä, etten
tiedä miten olisin. Jos
voisin - lakkaisin olemasta,
hetkeksi katoaisin
ilman ikävää.
Rakkaus, se petturi,
joka ei kuollutkaan,
toivoo kuulevansa
naurusi ja näkevänsä
hymysi vielä kerran.
Se tahtoisi silittää
surun rypyt silmäkulmistasi
pois ja sulkea syliinsä
eksyneen.
Minulla ei ole tänään
voimia sitä vastustaa,
kun ei se ymmärrä
järkipuhetta.
sydämeni sopukoista
pulppuavat haudatut
muistot.
Minun on niin ikävä, etten
tiedä miten olisin. Jos
voisin - lakkaisin olemasta,
hetkeksi katoaisin
ilman ikävää.
Rakkaus, se petturi,
joka ei kuollutkaan,
toivoo kuulevansa
naurusi ja näkevänsä
hymysi vielä kerran.
Se tahtoisi silittää
surun rypyt silmäkulmistasi
pois ja sulkea syliinsä
eksyneen.
Minulla ei ole tänään
voimia sitä vastustaa,
kun ei se ymmärrä
järkipuhetta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.