No niin, nyt on se aika, kun voidaan todeta lihavuuden muuttuneen Suomessakin kansanterveyden viholliseksi no. 1! Tältä kauhistukselta eivät ole turvassa niin lapset, nuoret, aikuiset, kuin vanhuksetkaan.
Tälle epidemialle on kuitenkin olemassa vanha ja muinainen rokote: liikunta. Kyllä, liikunta, liikunta, liikunta ja liikunta! Tulisi liikkua VÄHINTÄÄN 1 tunti päivässä hengästystä aiheuttavalla rasitustasolla. Liikutko sinä tätä lukeva lihava suositusten mukaisesti? Jos et liiku, niin kipin kapin muuttamaan elintapojasi
Ja nyt, suuri paljastus *rumpujen pärinää*: Henkilö, joka on välinpitämätön liikuntaa kohtaan, on myös erittäin todennäköisesti välinpitämätön terveellisiä ruokailutottumuksia kohtaan. Tutkittu juttu! Kun liikut, henkinen ja fyysinen olemuksesi paranee ja usein myös ruokailutottumuksesi paranevat.
Älkää turvautuko leikkauksiin, älkää turvautuko turhiin dieetteihin, turhiin lääkkeeisiin, turhiin luontaislööpereihin. Turvautukaa liikuntaan, sillä se on teidät pelastava!
Kotitehtävä: Mikä kaikkia lihavia lähes poikkeuksetta yhdistää?
a)epäterveellinen ruokavalio
b)mielenterveydelliset ongelmat
c)kilpirauhassairaus
d)VÄHÄINEN LIIKUNTA!
Heureka! ;0)
Tälle epidemialle on kuitenkin olemassa vanha ja muinainen rokote: liikunta. Kyllä, liikunta, liikunta, liikunta ja liikunta! Tulisi liikkua VÄHINTÄÄN 1 tunti päivässä hengästystä aiheuttavalla rasitustasolla. Liikutko sinä tätä lukeva lihava suositusten mukaisesti? Jos et liiku, niin kipin kapin muuttamaan elintapojasi
Ja nyt, suuri paljastus *rumpujen pärinää*: Henkilö, joka on välinpitämätön liikuntaa kohtaan, on myös erittäin todennäköisesti välinpitämätön terveellisiä ruokailutottumuksia kohtaan. Tutkittu juttu! Kun liikut, henkinen ja fyysinen olemuksesi paranee ja usein myös ruokailutottumuksesi paranevat.
Älkää turvautuko leikkauksiin, älkää turvautuko turhiin dieetteihin, turhiin lääkkeeisiin, turhiin luontaislööpereihin. Turvautukaa liikuntaan, sillä se on teidät pelastava!
Kotitehtävä: Mikä kaikkia lihavia lähes poikkeuksetta yhdistää?
a)epäterveellinen ruokavalio
b)mielenterveydelliset ongelmat
c)kilpirauhassairaus
d)VÄHÄINEN LIIKUNTA!
Heureka! ;0)
Vastaukset 40
Vanhimmat
Mielenterveys ei lienee kohdallaan ihmisellä joka valvoo yöt ja vatuloi mielessään ongalmaa joka ei sivua millään lailla hänen omaa elämäänsä ? Tämä oli vain sellainen rohkea arvaus . Enhän tiedä hänen painoaan .
Tulipa taas viisasta tekstiä! Tee väitöskirja aiheesta, sinulla kun tuota fiksuutta on vaikka muille jakaa.
Niin nii liikunta tekee iloiseksi. Vitut tee. Oon ite ainaki ihan saatanan vittuuntunu ku tuun lenkiltä.
Tiedätkö kuinka paljon ihmisen pitää liikkua kuluttaakseen esimerkiksi 100 gramman maitosuklaalevyn kalorit pois? (Vinkki: maitosuklaalevyssä, satagrammaisessa, on noin 500 kilokaloria.)
Aivan niin. Liikunta EI ole vastaus kaikkeen, tosin se on hyvin hyödyllistä ja kuuluu terveisiin elämäntapoihin & helpottaa painonpudotusta. Useimmat ihmiset Suomessa (lapset ja aikuiset) syövät kuitenkin niin paljon ja niin kaloripitoista ruokaa, ettei yksin liikunnalla sitä energiamäärää kuluteta. Jo yhdessä berliininmunkissa voi olla yli 400 kilokaloria. Ja lapset napostelevat rasvaisia sipsejä, nameja yms. ihan rutiininomaisesti samalla kun pelaavat tietsikkapelejä.
Minun ehdotukseni lihavuusepidemian voittamiseen:
1. Koteihin säännölliset ruoka-ajat! Tämä on erittäin tärkeää.
2. Tarjolle terveellistä kotiruokaa, kevyesti laitettuna, ei voita ja kermaa-sapuskoja. Ruokapöytään kuuluu salaatti, jota otetaan enemmän kuin vain koristeeksi.
3. Napostelu pois. Liittyy suoraan ykköskohtaan. Kun on ateriarytmi, niin mitään summittaisia välipaloja ei oteta. Ellei sitten ehkä porkkanaa tms.
4. Lisää liikuntaa. Kaksi tuntia päivässä pitäisi kasvavan lapsenkin sitä saada. Aikuisten esimerkki on tässä todella tärkeä.
5. Karkkipäivä takaisin. Ostetaan lauantaiksi se namupussi, mutta muuten ei mässäillä. Arki arkena ja juhla juhlana, silloin elämässä säilyy tasapaino.
6. Terveydenhuollon ihmisten on rohkaistava mielensä ja uskallettava puuttua ihmisten ylipainoon kohteliaasti mutta reippaasti. Erityisesti lapset ovat polttopisteessä, koska pienenä uudet elämäntavat oppii helpommin kuin isona.
Tässä minun ehdotukseni. Kaikkia noita kohtia tarvitaan, jos tosiaan tälle ongelmalle aiotaan tehdä jotain.
Nuo elintarvikkeista saadut kalorimäärät ovat muuten aivan valtavia. Koska en ole itse suklaan syöjä, en ole koskaan tullut ajatelleeksi, kuinka paljon kaloreita sieltä löytyy.
Mutta näin esimerkkinä: olen naisihminen ja harrastan juoksua. Arvatkaapa, kuinka paljon 50-kiloisen naisen pitää hölkätä kuluttaakseen nuo yhden satagrammaisen suklaalevyn kalorit?
Jos sykemittariin on uskominen (sinne on tallennettu ikäni, painoni ja sukupuoleni), niin minun täytyy juosta 10 kilometriä!!!
Eli jos söisin parikin kertaa viikossa suklaalevyn ja töissä vaikka tuon edellämainitun berliinimunkin, minun täytyisi juosta viikottain yksi puolimaratoni ja vielä 7-8 kilometrin iltalenkki, jotta en jäisi plussalle.
Eli kyllä se on se ruokavalio, jolla laihdutetaan.
P.S. Tottakai painavammalla ihmisellä kuluu rutkasti enemmän kaloreita, jo pelkästään painon vuoksi. Samoin syke on varmaan korkeampi, jos ei ole harrastanut jo aikaisemmin säännöllistä juoksua.
Sinä, Veerukka, olet muuten yksi niistä harvoista tällä palstalla kirjoittelevista henkilöistä, joilla on jotain asiallista sanottavaa.
Jos todella harrastat juoksua, niin tuo 10km:n lenkki on vähemmän, kuin mitä päivittäin suositellaan vähimmäismääräksi, eli 1 tunti liikuntaa rasittavalla sykkeellä (n. 150-160 b/min). Lisäksi palautuminen ja hikoilu kuluttavat runsaasti lisäenergiaa. Huonokuntoisen ihmisen ruumis kuluttaa jo levossa vähemmän kaloreita, kuin hyväkuntoisen.
Yleensä nuo muut palaset loksahtavat paikalleen, kun ihminen innostuu liikkumaan säännöllisesti ja reilulla teholla. Hyväkuntoisen ihmisen ruumis polttaa jo levossa enemmän kaloreita, kuin huonokuntoisen. Lisäksi palautuminen ja hikoilu kuluttavat runsaansti energiaa. Lisäksi liikunta edesauttaa ihmisen yleistä jaksamista ja terveyttä. Vai montako lihavaa aktiivikuntoilijaa tunnet?
Kiitos kohteliaisuudesta. Minusta tuntuu, että monelle tällainen palsta toimii trollaamisen välineenä, on helppoa saada ihmiset takajaloilleen.. Asiallinen keskustelu tästäkin aiheesta on kuitenkin toivottavaa, varsinkin kun ongelma ON vakava. Itsekin joskus mietin kaikenlaista, väestön ikääntymistä, hoitosuhteen huononemista yhteiskunnassa ja _samaan aikaan_ epidemisesti lisääntyviä elintasosairauksia. Ei hyvältä näytä. Erityisesti lapsista ja nuorista olen huolissani: ei todellakaan ole herkkua saada kakkostyypin diabetes nuorella iällä. :(
Harrastan todellakin juoksua, mutta ihmettelen suuresti suhtautumistasi asiaan.
Juoksen 3-4 kertaa viikossa, lenkit vaihtelevat tunnin ja reilun kahden tunnin välillä. Matkat noin 10-20 km. Keskisykkeeni on vauhdista riippuen 142-147. Hitailla lenkeillä vauhti on noin 6,6 min/km.
Eli oletko sitä mieltä, että pelkkä viikottainen liikuntamääräni ei riitä suositelluksi vähimmäismääräksi? Viikkokilometrejä kertyy keskimäärin 40-45, eli voinko olettaa olevani rapakunnossa?
Sori vain, mutta osoitit vastauksellasi juuri olevasi urheilun kotisohvafilosofi. Jos sinulla todella olisi tietoa asiasta, et puhuisi edes sykkeiden noin-arvoista. Jokainen asiaan vähänkin perehtynyt tietää, että sykerajat (esim. aerobisen ja anaerobisen liikunnan raja) ovat yksilöllisiä.
Mutta jos sinua on uskominen, juoksen aivan liian hitaasti (liian matalilla sykkeillä) ja muutenkin liian vähän. Oletko tullut ajatelleeksi, että hyväkuntoisilla ihmisillä on usein matala syke, sekä levossa että rasituksen aikana? Samoin oletko tullut ajatelleeksi, että juoksu ei ole verrattavissa esim. sauvakävelyyn, jonka aikana katsellaan vaikkapa näyteikkunoita?
Olen kovin pettynyt, koska on ilmeistä ettei sinulla ole hajuakaan asiasta.
Toope!
On produktiivisempaa vähentää syödyn energian määrää kuin yrittää kompensoida sitä liikunnalla.
Tottakai liikunta on erittäin tärkeää, ei pelkästään laihduttajalle vaan kaikille. Hyötyliikuntakin kuluttaa pari kaloria, ja kun siihen yhdistää pari reipasta kävelylenkkiä, niin kyllä se tekee hyvää.
Mutta ilmeisesti monellakaan laihduttajalla ei ole kuitenkaan käsitystä siitä, kuinka suuria energiamääriä he syövät. Mäkkärillä käydessä mittariin kilahtaa herkästi yli tuhat kaloria. Samoin iso pussillinen perunalastuja sisältää aivan julmetusti kaloreita. Puhumattakaan limuista, kekseistä, munkeista jne.
Ja lapsethan syövät sitä mitä heille annetaan, vanhempien velvollisuus on huolehtia siitä, että lapset ja nuoret kiinnittävät huomiota ruokavalioonsa.
Moni ylipainoinen ihminenkin pystyisi varmaan elämään kevyempää elämää, jos he tosissaan karsisivat roskaruoan ruokalistaltaan.
Liikunta on erittäin tärkeää, mutta laihdutus täytyy aloittaa ruokailutottumuksista!
"Hitailla lenkeillä vauhti on noin 6,6 min/km."
Eli vauhdiltaan reipasta kävelyvauhtia.
"Eli oletko sitä mieltä, että pelkkä viikottainen liikuntamääräni ei riitä suositelluksi vähimmäismääräksi?"
Ei se riitäkään, sillä liikuntaa tulisi harrastaa JOKA päivä. Juoksun sijasta voit pyöräillä välipäivinä. Tuskin olet rapakunnossa, mutta parantamisen varaa kunnossasi varmasti on.
"Jokainen asiaan vähänkin perehtynyt tietää, että sykerajat (esim. aerobisen ja anaerobisen liikunnan raja) ovat yksilöllisiä."
No eiköhän tämä kerro kaiken olemattomista tiedoistasi. Se, että tuottaako lihaksisto tarvitsemansa energian hapettomasti, riippuu hapen määrästä lihaksistossa ja tarvittavasta tehosta, ei sykkeestä. Aerobista liikuntaa voi harrastaa vaikkapa maksimisykkeellä. Mutta tämänhän varmasti tietäisit, jos olisit asiaan oikeasti perehtynyt tai ymmärtäisit luonnontieteistä jotain.
"Mutta jos sinua on uskominen, juoksen aivan liian hitaasti (liian matalilla sykkeillä) ja muutenkin liian vähän."
Kuta kuinkin juuri niin. Periaatteessa tuollaisilla sykkeillä on mahdollista kehittää peruskestävyyttä, mutta tällöin vaaditaan useiden tuntien yhtäjaksoinen suoritus.
"Oletko tullut ajatelleeksi, että hyväkuntoisilla ihmisillä on usein matala syke, sekä levossa että rasituksen aikana?"
Taidat olla tietämätön, mutta myös tyhmä? Syke on rasituksen aikaan suoraan verrannollinen suoritustehoon. Tietysti jos hyväkuntoinen ja huonokuntoinen juoksevat SAMALLA nopeudella, niin tällöin hyvänkuntoisen syke on alhaisempi. Leposyke myös on yleensä hyväkuntoisilla alhaisempi.
Veerukka sun kirjoitukseen voin täysin yhtyä, sillä niitten ohjeitten mukaan laihdutin vajaassa vuodessa, reilut 25kg. Näin jälkeenpäin ajatellen,niin aika helposti.Ylimääräiset kilot on pysyneet poissa.
Mutta ei se kuitenkaan laihduttaminen ole noin yksinkertaista kuin kirjoitat, sillä siinä tarvitaan henkistä voimaa ja aikaa, että jaksaa työstää muutokset. Jos ajatuksissa pidettävä jatkuvasti esim. työasiat ja perhe, niin ei siinä riitä enään ajatuksia siihen, mitä suuhunsa pistää.
Jatka sinä vain juoksemista maksimisykkeillä, sehän on mielestäsi aerobista liikuntaa.
Minä satsaan ennemminkin pk-harjoitteluun ja vauhtikestävyyteen. Ja ennenkaikkea myös lepoon!
Saa nähdä, kumpi meistä on seuraavalla HCM:llä ennemmin maalissa.
Lainaus tekstistäsi:
""Hitailla lenkeillä vauhti on noin 6,6 min/km."
Eli vauhdiltaan reipasta kävelyvauhtia."
Katsohan uudelleen tuota vauhtia. Kestävyysjuoksijat ja maratoonarit ilmoittavat vauhtinsa usein minuuttiaikoina, eli klassisella tavalla laskettuna nopeudeksi tulee 9,09 km/h. Kyllä se on juoksua eikä reipasta kävelyä.
Neuvoja on tässä asiassa selkeästi oikeassa ja Leonhard väärässä. Leonhardin tietotaso on lisäksi niin heikko, että hän tuskin treenaa ollenkaan. Maksimisykkeellä ei todellakaan harrasteta aerobista liikuntaa, koska lihasten työskentelytaso on niin korkea ja hapenkuljetuskyky loppuu niin nopeasti, että mennään pakosta anaerobiselle puolelle jo ennen kuin maksimisyke saavutetaan.
Neuvojan treenimäärät ovat oikein hyviä peruskuntoilijalle. Jos jokainen suomalainen treenaisi samalla tavalla, ei lihavuusongelmaa olisikaan.
Treenaamisen ongelma painonpudotuksessa on kuitenkin se, että useimmat selvästi ylipainoiset henkilöt ovat samalla myös niin huonossa kunnossa, etteivät he pysty liikkumaan niin paljon, että sillä kulutettaisiin riittävästi energiaa laihtumiseen, mikäli ruokailutottumukset ovat perseellään.
Kulutus perustuu aineenvaihduntaan eli metaboliaan. Toisilla on luonnostaan vilkkaampi PERUSAINEENVAIHDUNTA, toisilla taas hitaampi. Kunnolla ei sen kanssa ole paljonkaan tekemistä. Suosittelen sinulle haettavaksi kirjastosta muutamia anatomian- ja solubiologian kirjoja ja tutustumaan, miten ihmeellinen kehomme toimii ihan solutasolla.
On mahdollista kävellä huomattavasti tuota suuremmilla nopeuksilla ja juoksun aktiiviharrastajalle tuon pitäisi todellakin olla reipasta kävelyä.
"Maksimisykkeellä ei todellakaan harrasteta aerobista liikuntaa, koska lihasten työskentelytaso on niin korkea ja hapenkuljetuskyky loppuu niin nopeasti, että mennään pakosta anaerobiselle puolelle jo ennen kuin maksimisyke saavutetaan."
Sinähän puhut ihan silkkaa paskaa, ei millään pahalla. :) Vai loppuu se hapenkuljetuskyky kesken. Kuulehan poju, hapenkuljetuskykyä on mahdollista lisätä maksimisyykkeeseen asti, koska vasta tällöinhän hapenkuljetuskyky on maksimissa. Jos liikut tällä maksimitasolla, niin liikunta on edelleen aerobista. Joskus olisi hyvä, jos ihmiset osaisivat käyttää tervettä järkeä, eivätkä vain pieksää suutaan. Sinunkaan kommentissasi ei ollut väitöksiäsi perusteltu laisinkaan ja eiväthän ne järkevään ajatteluun sovikaan.
Jos olisit joskus käynyt VO2max-testissä tai edes lukenut sellaisesta, niin ymmärtäisit asiasta varmasti jotain edes jogurttipurkinkannennuolaisutasolla. :)
Olet kyllä niin hukassa, että löydätköhän enään takaisin? :)
Voi herranjestas. Ensinnäkin olen kyllä ollut (suorassa) VO2max-testissä. Tulos oli hieman päälle 60. En siis ole varsinaisesti kestävyysurheilija.
Tietenkin lihakset käyttävät myös aerobista energiantuottoa maksimisykkeellä liikuttaessa, mutta ei sitä silti kutsuta aerobiseksi liikunnaksi vaan anaerobiseksi. Todellisuudessahan molemmat energiantuotantomekanismit ovat koko ajan käytössä. Liikuntaa kutsutaan anaerobiseksi silloin, kun se ylittää ns. anaerobisen kynnyksen. Tämä havainnoidaan veren laktaattipitoisuuden nousuna.
Käytännössä maksimisykkeellä tai lähellä sitä ei kukaan jaksa rehkiä niin kauan, että sillä olisi merkitystä aerobisen suorituskyvyn kehittämiseksi. Missään tapauksessa ylipainoisia ihmisiä ei voi laittaa rehkimään maksimisykkeellä laihdutusmielessä. Se olisi sekä turhaa, että vaarallista.
..oli siinä, että tuo "aktiivijuoksija" pauhausi noista sykerajoista ja ilmoitti niiden olevan erittäin tarkkoja esim. mitattaessa anaerobista kynnystä. Jokainen, joka vähänkin asiasta tietää, ymmärtää, että tämä on paskaa. Vai harjoittelevatko bodaritkin kuntosalilla maksimisykkeillä? Eivät tosiaan ja heidän sykkeensä on satasen pinnassa, mutta energia tuotetaan todellakin anaerobisesti. Jos kuormaa nostetaan TASAISESTI PIENILLÄ KUORMANLISÄYKSILLÄ, niin hyvinkin lähellä maksimisykkeitä ja jopa maksimisyykkeellä voi runtata menemään ilman maitohappovyöryjä ja tämän tiedän moninkertaisesta kokemuksesta.
"Jos kuormaa nostetaan TASAISESTI PIENILLÄ KUORMANLISÄYKSILLÄ, niin hyvinkin lähellä maksimisykkeitä ja jopa maksimisyykkeellä voi runtata menemään ilman maitohappovyöryjä ja tämän tiedän moninkertaisesta kokemuksesta."
Jos tosiaan pystyt vetämään maksimisykkeellä juoksumatolla tai pp-ergometrillä pidempiä aikoja, niin hyvä, mutta et sinäkään sitä joka päivä tee, koska siitä ei palaudu kunnolla.
Ja mikä on aivan varmaa, on se, että joku kymmeniä kiloja ylipainoinen sohvaperuna ei moiseen pysty, vaan hänen lihaksensa hapottavat jo kauan ennen kuin maksimisyke saavutetaan ja liikunta loppuu siihen. Siksi ylipainoisten pitää harrastaa jotain sellaista liikuntaa, jota he jaksavat tehdä pidempään.
"tuo "aktiivijuoksija" pauhausi noista sykerajoista ja ilmoitti niiden olevan erittäin tarkkoja esim. mitattaessa anaerobista kynnystä."
Väärin, aktiivijuoksija sanoi sykerajojen olevan yksilöllisiä, mikä pitää myös paikkansa. Hän ei missään vaiheessa puhunut siitä, että sykerajat olisivat tarkkoja.
Sinähän se tarjoilit tuolla sykkeiden ohjearvoja, joilla laihduttajien pitäisi liikkua. Turha mennä edes ehdottelemaan kenellekään, että heidän tulisi liikkua sillä ja sillä sykkeellä, jos et tunne heidän suositusalueitaan ja terveydentilaansa.
Ai, sinun mielestäsi reilu 9 km/h on reipasta kävelyä?
Aktiivijuoksija on ilmeisesti pienehkö ihminen, mikäli tuo aiemmin esitetty 50 kiloa oli hänen painonsa. Ja kyseessä on ilmeisesti nainen. Eli kyllä hän silloin mielestäni aika hyvää vauhtia menee, jos tuo on hänen hitaiden lenkkiensä keskivauhti. Hän juoksi muistaakseni myös parikin kymmentä kilometriä tuolla vauhdilla, eli kyseessä lienee aika hyväkuntoinen ihminen (suurin osa harrastaja maratoonareista (naisista) juoksee sinne neljän tunnin pintaan, alle ja yli).
Mites sinä, kauanko sinulla menee puolimaratoonilla? Ja millä sykkeillä juokset sen?
Samat sanat sinulle besser wisser! Jonkun kuntoilukurssin käyminen ei tee sinusta vielä mitään asiantuntijaa. Mutta, todella, jos kiinnostaa ihmistieteet, on olemassa hyviä opuksia, jotkut tosin englanniksi, mutta ainahan noin viisas mies englantia ymmärtää. Vaikka kyseessä olisi solubiologia ja genetiikka.
Harrastan lähinnä pyöräilyä, mutta toki tulee juostuakin silloin tällöin. Jos lenkkinin kestää n. tunnin, on keskisykkeeni poikkeuksetta yli 180, koska kyseessä on tempoharjoitus. Useamman tunnin lenkeillä se pyörii siinä 170:n molemmin puolin. Joskus peruskestävyyskaudella tulee harjoiteltua niinkin alhaisilla sykkeilla, kuin 150-160. Puolimaratoonia en ole kilpailumielessä juossut, mutta varmaan runttaisin sen reippaasti yli 180 sykkeellä. Aikaa en osaa sanoa, koska en ole mittaillut juoksuaikojani sen kummemmin. Cooperissa juoksen n. 3800m, mutta kuten sanoin, en olekaan mikään aktiivijuoksija.
"Useamman tunnin lenkeillä se pyörii siinä 170:n molemmin puolin."
Et todellakaan ole mikään aktiivijuoksija, eikä sinulla näköjään ole hajuakaan kestävyysjuoksusta. Kukaan lajia tosissaan harrastava (saati sitten muut) ei tee useamman "tunnin lenkkejä". Paitsi ehkä ultran juoksijat, mutta eivät maratoonaritkaan mitään useiden tuntien harjoituslenkkejä vetele.
Pitkien lenkkien suositeltava "maksimikesto" pyörii siinä 2,5-3 tunnin paikkeilla. Muuten ortopedinen rasitus kasvaa suhteettoman suureksi.
Jos juokset lenkkisi jatkuvasti noilla sykkeillä, peruskestävyydessäsi on todennäköisessä parantamisen varaa. Peruskestävyys on kestävyysjuoksun a ja o, pelkkä vauhtikestävyys ei riitä.
Paljonko on maksimisykkeesi?
Sanoin harrastavani pyöräilyä ja puhuin pyöräilylenkeistä. Juoksussa toki vedetään pienemmillä sykkeillä, koskapa tehotkin ovat täysin eri luokkaa ja ratkaiseva tekijä on juoksutekniikka ja kehon energiatalous. Huippujuoksijat sivakoivat 10km paljolti alle 300 watin tehoilla, kun taas kovimmat aika-ajajat pyöräilyssä runttaavat parhaimmillaan tunnin verran n. 450 watin teholla.
Ja toisekseen, aktiiviharrastuksen este ei todellakaan ole siinä, että harjoittelee eri tavalla kuin naistenlehtien suunpieksäjät tai ammattiurheilijat
208 b/min...
mitä kirjoitit:
"Harrastan lähinnä pyöräilyä, mutta toki tulee juostuakin silloin tällöin. Jos lenkkinin kestää n. tunnin, on keskisykkeeni poikkeuksetta yli 180, koska kyseessä on tempoharjoitus. Useamman tunnin lenkeillä se pyörii siinä 170:n molemmin puolin. Joskus peruskestävyyskaudella tulee harjoiteltua niinkin alhaisilla sykkeilla, kuin 150-160. Puolimaratoonia en ole kilpailumielessä juossut, mutta varmaan runttaisin sen reippaasti yli 180 sykkeellä. Aikaa en osaa sanoa, koska en ole mittaillut juoksuaikojani sen kummemmin. Cooperissa juoksen n. 3800m, mutta kuten sanoin, en olekaan mikään aktiivijuoksija. "
Siis sinä puhut tuossa nimenomaan juoksemisesta! Turha alkaa nyt perumaan sanojaan kun huomasit itse, ettei sinulla ole hajuakaan asiasta!
mieluummin joko matkaa ja matkaa, tai aikaa ja aikaa keskenään.
"Huippujuoksijat sivakoivat 10km paljolti alle 300 watin tehoilla, kun taas kovimmat aika-ajajat pyöräilyssä runttaavat parhaimmillaan tunnin verran n. 450 watin teholla."
Ei verrata omenoita päärynöihin!
Maksimisykkeesi on huomattavan korkea. Tämä kannattaisi mainita noita sykearvoja ilmoittaessa tai mieluummin ilmoittaa arvot suoraan prosentteina maksimisykkeestä. Esim. henkilö, jonka maksimisyke on 190 ei taatusti vedä mitään lenkkiä tuntia 180 sykkeellä.
"Siis sinä puhut tuossa nimenomaan juoksemisesta!"
No itse asiassa tuosta ei käy ilmi, kummasta puhun, koska puhun vain lenkeistä, mutta joka tapauksessa sykkeet on otettu pyörälenkeistä, että turha sinun on siinä niistä inistä. Tuon olisi kuka tahansa asian ymmärtävä tajunnut jo siitä, että juoksussa ei mitään 1 tunnin tempoharjoituksia tehdä, pässi.
Teho on se kaikkein tarkin mittapuu. Mitään matkaa ja aikaa voi todellakaan pyöräilyssä ja juoksussa verrata. Huippujuoksijat heittävät 10km hieman alle puolen tunnin, kun taas huippupyöräilijät tekevät saman kymmeneen minuuttiin.
Sen sijaan aika paljon kertoo se, että juoksijat vetävät tuon alle PUOLEN TUNNIN maksimisuorituksen alle 300 watin tehoilla, kun taas huippupyöräilijät vetävät TUNNIN kestävän maksimisuorituksen n. 450 watin tehoilla. Jos et tuosta osaa tehdä päätelmiä, niin aika vajukki olet.
Koska pyöräilyssä yleensä painetaan kovemmalla teholla menemään, niin siksi sykkeetkin ovat korkeampia.
Ja nimenomaan se pyöräily on ylipainoisille sopivaa liikuntaa, kun taas juoksu ei. Eli myös sellaisille, jotka eivät jaksa juosta, kuin 140 sykkeellä, niin kannattaisi parantaa hapenottokykä pyöräilemällä.
Hohhoh, vai että muka pyöräily tapahtuu kovemmilla sykkeillä? Sinulla ehkä, koska juoksukuntosi on niin huono.
Buahhhaaaa!
Haukut täällä läskejä näissä ketjuissa ja esiinnyt jonain personal trainerinä, ja kuitenkaan sinulla ei ole edes perusasiat saati sitten lukutaito ja ulosanti hallussa.
Hohhohhoohhooooooo! (nauraa kippurassa)
...eiköhän kuitenkin se ole varmaa, että sinä et ymmärrä näistä asioista hölkäsen pölläystä. ;)