KÄYNNISTYSKOKEMUKSIA!!!

Mun kokemukseni oli se et menin aamulla 8.30 sairalla ja laitettiin tipat sit rupes tulemaan ajan kuluttua supparit mut ilogaasu auttoi. Myöhemmin laitettiin epiduraali. Tipan kanssa kokoajan leikittiin et välillä vähemmän ja välillä enemmän laitettu... sitten joskus 22.00 meni vedet ja melko pian sain luvan ponnista. ponnistus kesti aika kauvan n. 2,5 h. Eli mul meni siihen todellakin koko päivä (synnitin 03.02)
Mutta olin mun parhan kaverin synnytyksessa sille kans käynestetiin. Hän tuli klo. 8.30. ja samantien kalvot puhkaistu koska oli kypsä tila. 12.00 laitetiin epiduraali ja 15.06 lapsi oli jo pihalla :) et se on niin erillaista!
Tseppia ja voimia sulle siihen synnytyksen!

Käynnistettiin ensin perjantaina, tipan määrää lisättiin kokoajan mutta ei alkanut tapahtumaan kuudessa tunnissa niin osastolle ottivat. Seuraavana aamuna uusiksi, tipalla taas, heti suuremmalla annoksella ja sitä lisättiin 30min-60min välein.. muutaman tunnin päästä alkoi paikat hitaasti aueta, viiden maissa iltapäivällä puhkaistiin kalvot ja sain epiduraalin (3cm auki), illalla ennen kymmentä syntyi iso poika, ponnistusvaihe n.50min

Mulla käynnisteltiin emättimeen laitettavilla hormonitableteilla, lähtötilanne oli: kohdunkaulaa puol cm jälellä ja suu kiinni. Pe aamulla 1 tabletti, aiheutti pieniä suppareita, illalla kaula hävinnyt. La aamulla toinen, kovemmat supparit, illalla auki 1,5cm. Sunnuntaina aamulla taas yks tabletti, samanlaiset supparit ku la. Iltapäivällä kahelta toinen tabletti, supparit koveni, viideltä 2,5cm auki, puhkastiin kalvot ja supparit vaan koveni. Puolisentoista tuntia kuumassa suihkussa, 4 cm auki, epiduraali, illokaasua ja tipalla lisättiin suppareita. Ennen kymmentä sain alkaa ponnistamaan, puolen tunnin ähellyksen jälkeen syntyi pieni prinssi 22.15. Alku oli hankalaa mutta kun lähti käyntiin, niin meni vauhdilla. Ja olen kiitollinen, että käytettiin "lempeitä" keinoja, eli tabletteja.

Minulla viikkoja oli 41 6 kun alettiin käynnisteleen. Aamulla kuudelta sain ensimmäisen puoli pilleriä ja siitä neljän tunnin välein aina puolikas pilleri. Kolmannen pillerin jälkeen alkoi supistelemaan ja illalla klo 21 meni lapsivedet ja siitä alkoi ihan hirveen kivuliaat supparit. klo 24 sain siirtyä synnytyssaliin ja noin tunnin otin ilokaasua ja sit sainkin epiduraalin joka vei kaikki kivut pois. Tyttö syntyi klo 4.48 !!! Kivut kyl unohtui täysin. Synnytyksen kesto oli 7 tuntia 48 minuuttia josta ponnistusvaihe kesti 30 minuuttia. Synnytyksestä on nyt 2 kuukautta ja tuntuu kyl että meidän perheen lapsiluku jäi kyl yhteen. :)

Käynnistettiin rv 41 3 syntyi rv 41 5

Alkutilanne: Yhtään supistusta ei tullut, Kaikki paikat kiinni, kohdunkaula tallella. Huom! tästä synnytyksestä on aikaa jo useampi vuosi!

Aikaa meni siitä kun käynnistettiin siihen että lapsi oli syntynyt 40 tuntia! Oli yhtä hel***. Lapsi syntyi lopuksi sektiolla. Mutta tästä huolimatta toinen syntyi 1v 5kk myöhemmin ja tarkoituksella.

Käynnistettiin osastolla eli otin neljänneksen tablettia. En nyt jaksa muistaa mikä oli tabletin nimi..mutta siitä se lähti. Kaksi vuorokautta väkersin polttojen kourissa pitkin sairaalaa, mistään helposta jutusta ei ollut kyse. Nukkumaan ei juuri pystynyt, vaivoin petidiiniruiskeen avulla. Olin näännyksissä ja kipujen repimä, päässäkin soi taukoamatta pmmp:n kappale Päiväkoti.. :) Synnytys käynnistyi todenteolla toisena yönä heti kolmelta yöllä, kun heräsin muutaman tunnin yöunten jälkeen jotka sain petidiinin ja unilääkkeen avulla, se olikin jo menoa. Lapsivedet menivät osastolla ja siinä vaiheessa puristin polttojen tullen sängyn päädystä ja ulisin ja vaikersin sen verran kun kehtasin osastolla jossa oli myös synnyttäneitä. Sitten vietiin mut nopeasti synnytyssaliin ja vauva oli parin tunnin päästä maailmassa. Toipuminen oli tuskien taival sinänsä, että pumppuhan tuossa kärvistelyssä kärsi vanhalla mammalla. Kukaan ei ekg: jälkeen loksauttanut korvaansakaan sydänvaivalleni ja niin sitä oltiin rintapuristuksien kanssa edelleenkin. Hikoilin, kuumeilin, olin heikkoakin heikompi ja äärettömän uupunut. Silti piti juosta ympäri sairaalaa, vauvaa imettämässä lastenosastolla kulkien eri kerrosten ja käytävien kautta välillä eksyen sinne väsymyksen vuoksi ja ruuat myös piti hakea ja viedä kärryihin vaikkei voimia ollut juuri mihinkään. No, mulla tapahtuu muutenkin kaikki aina vähän vaikeamman kautta, joten lohdutan muita ettei tarvinne pelätä tällästä kokemusta. Ja taysin remonttikin on jo valmis, ei siellä tarvi enää sukkuloida niin paljon ainakaan lastenosaston ja synnyttäneiden välillä jos sattuu vauva sinne joutumaan tarkkailuun..Vauvamme kuitenkin voi hyvin ja on terve, joten vaivani sai palkkansa.

perjantaiaamuna (rv 42 1) aloitettiin käynnistys 25 mikrog prostaglandiinimurusella (kohdunkaulalle siis tämä asetetaan). naapurisängyssä olleelle äidille samoin. iltapäivällä lääkäri tuli kyselemään ja tutkimaan ja kun mitään ei ollut tapahtunut, niin laitettiin uusi. huonetoverilla olivat supistukset jo alkaneet eikä lisää tarvittu ja hän lähtikin illalla synnyttämään. lauantaina jatkettiin vahvemmalla (50 mikrog) annostuksella, mutta ei vaikutusta (kohdunkaula ei kypsynyt, kohdunsuu auennut tai vauva laskeutunut). sunnuntaina lääkäri sanoi, että yksi 25 mikrog vielä ja jos mitään ei tapahdu niin maanantaiaamuna leikkauspöydälle. viideltä iltapäivällä alkoivat supistukset ja jatkuivat todella kivuliaina seuraavaan aamuun asti (yön noin 5 min välein). vauva ei kuitenkaan laskeutunut eikä kohdunsuukaan auennut kunnolla ja 9.18 kohdusta kaiveltiin 5415 grammainen miehuliini maailmaan.