Eheys tarkoittaa sitä että tiedosto ei ole muuttunut muuten kuin omistajansa toimesta. Tiedoston eheyden voi todeta laskemalla tiedostosta tarkisteen. Tarkiste on lyhyt yksisuuntainen tiedoston kuvaus, yleensä desimaaliluku tai heksadesimaaliluku. Yksisuuntaisuus = tarkisteen perusteella ei pysty päättelemään tiedoston sisältöä. Eheyden toteamista ei pidä sekoittaa salaukseen, tarkistetta laskettaessa tiedostoa ei muuteta mitenkään.
Miksi tarkiste? Miten huomata pieni ja usein oleellinen muutos suuressa tiedostossa? Tiedoston sisällön muistaminen ulkoa on usein käytännössä mahdotonta sen suuren koon vuoksi. Olisi aika turhauttavaa käydä läpi koko tiedosto tavu tavulta. Tarkiste muuttuu heti kun yksikin tiedoston tavu muuttuu vähänkin. Tarkiste siis helpottaa tiedoston eheyden toteamista kohtuullistamalla käyttäjän työmäärän.
On toki mahdollista luoda useita tiedostoja joilla on sama tarkiste kuin alkuperäisellä tiedostolla mutta sellaiset tiedostot on helppo erottaa väärennöksiksi sisällön epämielekkyyden perusteella. Epämielekkyydellä tarkoitan merkkisotkua verrattuna leipätekstiin ja onhan selvää ettei minkälainen binääritiedosto tahansa ole tietokoneelle ajokelpoinen tai tee yhtään mitään järkevää. Tarkisteen laatua eli luotettavuutta voi mitata väärennöstiedostojen epämielekkyydellä ja myöskin tarkisteluvun vaihtoehtojen lukumäärällä.
Unix sisältää useita avoimia ja standardisoituja tarkistelaskentamenetelmiä. Standardisoinnin johdosta hyvällä tuurilla löydät internetistä valmiiksi lasketun tarkisteen ohjelmatiedostostasi. Unix sisältää seuraavat kolme käskyä joilla voi tutkia yksittäisen tiedoston eheyden:
wc sananlaskin. Soveltuu vain tekstitiedostojen, lähinnä leipätekstin, eheyden tarkistamiseen. Paljastaa sanojen tippumisen. Laskee annettun tiedoston sisältämien sanojen, rivien tai merkkien lukumäärän. Melko heikko tarkiste mutta huomattavasti parempi eheyden suoja kuin ei mitään.
[matti@localhost n]$ wc -w tarkiste.txt
278 tarkiste.txt
cksum (cyclic redundance checksum) Soveltuu sekä tekstitiedostoihin että binääritiedostoihin. Laskee tarkisteen (desimaaliluku) jonka perusteella voi todeta onko tiedosto saapunut perille ehjänä. Tulostaa lisäksi tiedoston koon. Eri Unix-versiot laskevat tarkisteen hieman eri tavoin.
[matti@localhost n]$ cksum /media/USB_DISK/n/tarkiste.txt
1494688946 1964 /media/USB_DISK/n/tarkiste.txt
md5sum Laskee 128-bittisen tarkisteen ja tulostaa sen heksadesimaalilukuna tai vertaa sitä annettuun tarkistelistaan. Ei tulosta tai tarkista tiedoston kokoa. Tiedoston luontikellonaika tai oikeudet eivät vaikuta tarkisteeseen.
[matti@localhost n]$ md5sum -b /media/USB_DISK/n/tarkiste.txt
9d374a9abd4a204b0e4362895ca275b2 */media/USB_DISK/n/tarkiste.txt
Käskyt cksum ja md5sum ovat lähes yhtä nopeita. Käsky md5sum on vain hieman hitaampi mutta sen laskema tarkiste on huomattavasti luotettavampi ja aina 32 merkkiä pitkä.
Miksi tarkiste? Miten huomata pieni ja usein oleellinen muutos suuressa tiedostossa? Tiedoston sisällön muistaminen ulkoa on usein käytännössä mahdotonta sen suuren koon vuoksi. Olisi aika turhauttavaa käydä läpi koko tiedosto tavu tavulta. Tarkiste muuttuu heti kun yksikin tiedoston tavu muuttuu vähänkin. Tarkiste siis helpottaa tiedoston eheyden toteamista kohtuullistamalla käyttäjän työmäärän.
On toki mahdollista luoda useita tiedostoja joilla on sama tarkiste kuin alkuperäisellä tiedostolla mutta sellaiset tiedostot on helppo erottaa väärennöksiksi sisällön epämielekkyyden perusteella. Epämielekkyydellä tarkoitan merkkisotkua verrattuna leipätekstiin ja onhan selvää ettei minkälainen binääritiedosto tahansa ole tietokoneelle ajokelpoinen tai tee yhtään mitään järkevää. Tarkisteen laatua eli luotettavuutta voi mitata väärennöstiedostojen epämielekkyydellä ja myöskin tarkisteluvun vaihtoehtojen lukumäärällä.
Unix sisältää useita avoimia ja standardisoituja tarkistelaskentamenetelmiä. Standardisoinnin johdosta hyvällä tuurilla löydät internetistä valmiiksi lasketun tarkisteen ohjelmatiedostostasi. Unix sisältää seuraavat kolme käskyä joilla voi tutkia yksittäisen tiedoston eheyden:
wc sananlaskin. Soveltuu vain tekstitiedostojen, lähinnä leipätekstin, eheyden tarkistamiseen. Paljastaa sanojen tippumisen. Laskee annettun tiedoston sisältämien sanojen, rivien tai merkkien lukumäärän. Melko heikko tarkiste mutta huomattavasti parempi eheyden suoja kuin ei mitään.
[matti@localhost n]$ wc -w tarkiste.txt
278 tarkiste.txt
cksum (cyclic redundance checksum) Soveltuu sekä tekstitiedostoihin että binääritiedostoihin. Laskee tarkisteen (desimaaliluku) jonka perusteella voi todeta onko tiedosto saapunut perille ehjänä. Tulostaa lisäksi tiedoston koon. Eri Unix-versiot laskevat tarkisteen hieman eri tavoin.
[matti@localhost n]$ cksum /media/USB_DISK/n/tarkiste.txt
1494688946 1964 /media/USB_DISK/n/tarkiste.txt
md5sum Laskee 128-bittisen tarkisteen ja tulostaa sen heksadesimaalilukuna tai vertaa sitä annettuun tarkistelistaan. Ei tulosta tai tarkista tiedoston kokoa. Tiedoston luontikellonaika tai oikeudet eivät vaikuta tarkisteeseen.
[matti@localhost n]$ md5sum -b /media/USB_DISK/n/tarkiste.txt
9d374a9abd4a204b0e4362895ca275b2 */media/USB_DISK/n/tarkiste.txt
Käskyt cksum ja md5sum ovat lähes yhtä nopeita. Käsky md5sum on vain hieman hitaampi mutta sen laskema tarkiste on huomattavasti luotettavampi ja aina 32 merkkiä pitkä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Varmaan jokapäiväisiä ongelmia useissa kodeissa :-)
Käyttäätö kukaan muu oikeesti mitään UNIX-johdannaista kotona?
Tästä lasketaan pois Linux-skidit, koska sehän lähtee vaikka Knoppix CD-ltä normi x86:lla.
Itellä romusta pelastettu HP-UX Apollo PA-RISC työasemassa, ihan vaan erikoisuuden vuoksi. Myös vanhaa Solarista SuperSparcissa ois kilohintaan romulavoilla. SCO-unix media myös, mutta liian tavis kun pyörii jopa Intel alustassa.
Tietoturvasta. Turvaa, että tiedostot ovat eheät? No kiitos kuitenkin aivan uudesta näkökulmasta, ettei aina jankata sitä samaa =)